Vahvuuksien viestiminen markkinoinnissa
Markkinoinnissa nostetaan entistä useammin esiin eläinten terveyteen, hyvinvointiin ja tuotanto-olosuhteisiin liittyviä asioita. Ruokavirasto pitää tärkeänä kaikkea työtä, jolla edistetään eläinten terveyttä, hyvinvointia ja hyvää hoitoa sekä sitä, että näitä pidetään esillä julkisuudessa.
Elintarvikkeesta ja sen tuotannosta annettavien tietojen tulee olla todenmukaisia ja selviä. Tietojen tulee olla tavallisen kuluttajan ymmärrettävissä. Tiedot eivät saa johtaa kuluttajaa harhaan. Markkinoinnissa ei saa tuoda esiin sellaisia tuotanto-olosuhteisiin liittyviä asioita, joita ei ole olemassa. Lisäksi on kyseenalaista kertoa asioista, jotka tosiasiallisesti toteutuvat hyvin harvoin.
Ruokavirasto näkisi hyvänä myös, että kun markkinoinnissa tuodaan esiin yksilöidysti eläinten kasvatus- ja tuotantotapoja, jotka eroavat muiden vastaavien eläinten kasvatus- ja tuotantotavoista, niin samalla tuotaisiin esiin yleinen näkemys siitä, että eläinten hyvinvointia koskeva vaatimus koskee kaikkea eläinten pitoa siten, kuten Ruokaviraston eläinten hyvinvointiohjeistus ja eläinsuojelulaki edellyttävät.
Ruokavirasto katsoo eläinten terveyteen, hyvinvointiin ja pitoon viittaavien väitteiden olevan tosiasiaväitteitä, joiden paikkansa pitäminen tulee pystyä osoittamaan todeksi.
Markkinointia voi lisäksi elävöittää käyttämällä imagomainonnallisia ilmaisuja, joiden todenperäisyyden osoittamiseksi ei edellytetä näyttöä. Niitä ovat esimerkiksi tennistä pelaavien kanojen kuvien käyttö tai lehmien kutsuminen onnellisiksi. Näitäkin ilmaisuja käytettäessä on aina edellytyksenä, että yleiset eläinten pidolle asetetut vaatimukset täyttyvät.
Markkinointi ei saa johtaa kuluttajaa harhaan
Yleinen perusvaatimus kaikessa eläinten pitämisessä on, että eläintä tulee kohdella hyvin. Esimerkiksi pitopaikkaa, eläinten hyvinvoinnista huolehtimista, ruokintaa ja juottoa koskevien eläinsuojelulainsäädännön vaatimusten tulee aina täyttyä.
Luomueläinten pitämisen yhtenä keskeisenä perusvaatimuksena on, että eläin voi käyttäytyä mahdollisimman lajityypillisesti. Luomulainsäädäntö edellyttää esimerkiksi sitä, että eläimillä on enemmän tilaa ja mahdollisuuksia ulkoilla.
Elintarvikkeen markkinoinnissa voi kertoa sellaisista tuotantotavoista ja ominaisuuksista, joiden suhteen tuote eroaa muista vastaavista tuotteista. Siten kuluttajaa ei johdeta harhaan.
Jos markkinoinnissa tuodaan esiin eläinten pitämiseen liittyviä vaatimuksia, joiden tulee toteutua aina, tulee tuoda esiin, että vaatimus koskee kaikkea eläintenpitoa. Jos markkinoinnissa korostetaan tuotantoeläimen terveyttä tai elintarvikkeen ominaisuutta, joka toteutuu myös muissa vastaavissa tuotteissa, tulee se kertoa kuluttajalle.
"Antibioottivapaa – kasvatettu ilman antibiootteja" -markkinointiväittämä
Missään elintarvikkeeksi käytettävässä lihassa ei saa olla lääkejäämiä ja tämä varmistetaan aina riittävän pitkillä lääkityksen jälkeisillä varoajoilla. Näin ollen myytävässä lihassa ei ole antibioottijäämiä, jotka vaarantaisivat kuluttajan turvallisuuden. Koska kaiken myytävän lihan tulee olla antibiootitonta, olisi kuluttajien harhaanjohtamista markkinoida tuotetta yksinomaan antibioottivapaana.
Yritys voi kuitenkin halutessaan korostaa markkinoinnissa, ettei tuotantoeläinten kasvatuksessa ole käytetty antibiootteja. Antibioottien käytöstä on Ruokaviraston näkemyksen mukaan mahdollista viestiä esimerkiksi seuraavasti:
- "Antibioottivapaa – kasvatettu ilman antibiootteja"
Tämä markkinointiväittämä edellyttää, että eläimen kasvatuksessa ei ole koko sen elinaikana käytetty lääkkeenä antibiootteja. Siipikarjalle on kuitenkin voitu antaa rehun lisäaineiksi luokiteltuja kokkidiostaatteja, joilla ehkäistään Eimeria -sukuun kuuluvien yksisoluisten loisten lisääntymistä.
Eläinten hyvinvointi -termi
Eläinsuojelulainsäädännössä ei ole määritelty termiä eläinten hyvinvointi. Eläinsuojelulain mukaan eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Myöskään muussa lainsäädännössä ei ole määritelty eläinten hyvinvointia tai annettu vaatimuksia hyvinvointitermin käyttämisestä markkinoinnissa.
Eläinten hyvinvointia parantavat toimet osaksi laatujärjestelmiä
Ruokavirasto suosittelee, että lakisääteisyyden ylittävät hyvinvointivaatimukset, joita tuodaan esiin markkinoinnissa, pohjautuvat laatujärjestelmiin. Tällöin vaatimusten toteutuminen voidaan varmentaa. Laatujärjestelmiä ovat esimerkiksi elinkeinon sertifioidut laatujärjestelmät ja elintarvikeketjun kansalliset laatujärjestelmät. Ruokavirasto kannustaa elinkeinoa kehittämään eläinten hyvinvointia todentavia järjestelmiä.