Elintarvikkeiden turvallisuudesta on säädetty sekä yleisen elintarvikeasetuksen (EY) 178/2002 14 artiklassa että elintarvikelain 297/2021 6 §:ssä.
Yleisen elintarvikeasetuksen 14 artiklan mukaan markkinoille ei saa saattaa elintarvikkeita, jotka eivät ole turvallisia. Elintarviketta ei pidetä turvallisena, jos se terveydelle haitallinen tai ihmisravinnoksi soveltumaton. Turvallisuutta arvioitaessa otetaan huomioon elintarvikkeen tavanomaiset käyttöolosuhteet ja kuluttajalle annetut tiedot tietyn elintarvikkeen aiheuttamien terveyshaittojen välttämisestä. Arvioitaessa elintarvikkeen haitallisuutta terveydelle on otettava huomioon
- sekä mahdolliset välittömät että lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset elintarviketta nauttivan henkilön terveyteen
- vaikutukset seuraaville sukupolville
- mahdolliset kasautuvat toksiset vaikutukset ja
- tietyn kuluttajaryhmän terveydelliset erityisherkkyydet, jos elintarvike on tarkoitettu kyseiselle kuluttajaryhmälle.
Elintarvikelain 6 §:ssä säädetään, että elintarvikealan toimijan on huolehdittava toiminnassaan siitä, että elintarvikkeet ovat kemiallisilta, fysikaalisilta, mikrobiologisilta ja terveydellisiltä ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne ovat ihmisravinnoksi soveltuvia eivätkä aiheuta vaaraa ihmisen terveydelle. Toimijan on huolehdittava myös siitä, että elintarvikkeet tai niistä annettavat tiedot eivät johda kuluttajaa harhaan.
Kuluttajan suojaamiseksi mahdollisilta terveysvaaroilta elintarviketietoasetuksessa (EU N:o 1169/2011) on säädetty, että elintarvikkeen pakkauksessa tulee tarvittaessa olla käyttöohje, joka pitää sisällään varoitusmerkinnän (9 ja 27 artikla).
Käyttöohjeen ja/tai varoitusmerkinnän tekemisestä on lisäksi erikseen säädetty eräissä tuotekohtaisissa säädöksissä. Muilta osin näiden merkintöjen tarpeellisuuden arviointi kuuluu toimijalle, koska toimijalla on vastuu valmistamiensa tai käsittelemiensä elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamisesta.
Elintarviketietoasetuksen mukaan merkinnät on tehtävä helposti havaittavaan paikkaan käyttämällä selkeää kirjasintyyppiä ja riittävän suurikokoisia kirjasimia siten, että merkinnät ovat helposti luettavia ja ymmärrettäviä (pienen x-kirjaisinkoko vähintään 1,2 mm).