Ruokavirasto pitää tilastoa markkinoilta takaisinvedetyistä elintarvikkeista. Vuonna 2024 elintarvikkeiden takaisinvetojen kokonaismäärä kääntyi uudelleen nousuun. Takaisinvedoksi laskettuja tapauksia oli 305, mikä on 55 tapausta edellisvuotta enemmän. Tarkasteluvuodesta on vaikeaa nostaa esiin erityispiirteitä. Takaisinvedot jakautuivat kutakuinkin tavanomaisella taajuudella eri syyluokkiin, eikä mikään yksittäinen virhe tai tuoteryhmä noussut tarkastelussa esille poikkeuksellisella tavalla.
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia kirjaamistavan pienten vaihteluiden vuoksi, mutta ne ovat kuitenkin käyttökelpoisia antamaan tietoa kehityksen suunnasta pitkällä aikavälillä. Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät vuosina 2015–2024 ovat nähtävissä kuvassa 1.
Kuva 1. Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät vuosina 2015–2024
Mikä on takaisinveto?
Elintarvikealan toimijan tulee vetää pois markkinoilta elintarvikkeet, jotka voivat aiheuttaa riskin kuluttajan terveydelle tai joista annettavat tiedot voivat johtaa kuluttajaa vakavasti harhaan. Takaisinvetotoimenpiteistä on kyse jo silloin, kun määräystenvastainen elintarvike on lähtenyt sen valmistajan tai markkinoille saattajan hallusta ketjun seuraavalle toimijalle ja sen matka kuluttajille tai raaka-aineeksi teollisuuteen pyritään pysäyttämään. Toisinaan koko toimien kohteena oleva erä on nopean reagoinnin ansiosta yhä väliportaan hallussa varastoituna, mutta joissain tapauksissa tuotetta on ehditty myydä myös kuluttajille. Tuotteesta vastaavalla toimijalla voi olla tuotevirheen vakavuudesta riippuen velvollisuus varoittaa kuluttajia tuotteen terveysvaarasta.
Toimiva ja tehokas järjestelmä
Takaisinvetojen lukumäärästä ei ole syytä vetää suoraa johtopäätöstä kuluttajien turvallisuuden vaarantumisen määrään. On oletettavaa, että yhä suurempi osa kuluttajista haluaa aktiivisesti kertoa esimerkiksi havaitsemastaan pakkausmerkinnöissä ilmoittamattomasta allergeenistä viranomaisille, valmistajalle ja näiden lisäksi myös medialle, ainakin silloin, kun kuluttaja ei koe asiansa tulleen riittävästi huomioiduksi. Kuluttajien aktiivisuuden lisääntyminen on todennäköisesti nopeuttanut joidenkin takaisinvetojen aloittamista ja näin vähentänyt kuluttajien altistumista terveysvaaralle.
Elintarvikealan toimija vastaa elintarvikkeen turvallisuudesta. Yritysten omavalvonnan kehittyminen (tuoteanalyysit, laaduntarkkailu ym.) on vaikuttanut siihen, että virheitä löytyy herkemmin ja yritykset tekevät myös siksi takaisinvetoja aiempaa enemmän. Toimijat suorittavat takaisinvetoja lähes aina kiitettävän oma-aloitteisesti, yhteistyöhaluisesti sekä ilman viranomaisen käskyä tai painostusta.
Viranomaisvalvonta on riskiperusteista. Aiemmin määräystenvastaiseksi todettuja elintarvikkeita tarkastetaan jatkossa yhä useammin, samoin valvontakohteita, joissa on havaittu olevan enemmän puutteita. Tämän vuoksi viranomaistarkastukset myös johtavat aiempaa todennäköisemmin epäkohtien havaitsemiseen.
Monet takaisinvedot koskevat kivijalkakauppa-toimijoita, jotka ovat itse ostaneet tuote-erän joko keskieurooppalaiselta tukkukaupalta tai suoraan EU:n ulkopuolella sijaitsevalta tuottajalta tai valmistajalta. Näissä tilanteissa tuotemäärät ovat hyvin pieniä ja terveysriski kohdistuu vain pieneen määrään kuluttajia. Näiden kuluttajien tavoittaminen onnistuu yleensä parhaiten myymäläilmoituksilla ja yrityksen sosiaalisen median kanavilla, minkä vuoksi tapaukset jäävät julkisuudessa usein muita vastaavia vähemmälle huomiolle.
Tuotteen takaisinveto ei aina tarkoita tuotteen tuhoamista käyttökelvottomana. Pakkausmerkintävirheen ollessa kyseessä on usein hyväksyttävää tehdä tuotteeseen uusi, korjattu merkintä ja palauttaa sitten tuote myyntiin, jos tuote itsessään on turvallinen. Korjaustoimenpide soveltuu parhaiten tilanteisiin, joissa tuote ei vaadi kylmäsäilytystä. Toimijoita kannustetaan myös ohjaamaan tuotteet hävittämisen sijaan ruoka-apuun, kunhan tällöinkään kuluttajaturvallisuus ei vaarannu. Tästä aiheesta löytyy enemmän tietoa Ruokaviraston verkkosivustolta.
Yleisimmät syyt takaisinvetoihin vuonna 2024
Takaisinvetojen syihin ei ole sovittua virallista luokittelutapaa. Ruokavirasto käyttää tässä yhteydessä luokittelua, jossa elintarvikkeen määräystenvastaisuutta katsotaan kuluttajan näkökulmasta. Esimerkiksi mikrobiologiset virheet ovat mitä moninaisempia, joko jo tuotteen raaka-aineessa olleita tai vasta tuotanto- tai pakkausvaiheessa tuotteeseen tulleita tekijöitä. Nämä virheet voivat johtaa tuotepakkauksen pullistumiseen, nestemäisen tuotteen kokkaroitumiseen tai olla esimerkiksi salmonellatapauksissa tyystin aistein havaitsemattomia. Allergeenivirheellä tarkoitetaan tapauksia, joissa pakkausmerkinnöistä puuttuu tieto sellaisista elintarvikkeen sisältämistä ainesosista tai niiden jäämistä, jotka on mainittu EU:n elintarviketietoasetuksen allergeeniluettelossa. Näitä ovat esimerkiksi gluteenia sisältävät viljat, kalat, äyriäiset, erilaiset pähkinät, kananmuna, soijapaputuotteet jne.
Takaisinvetoja ovat perinteisesti aiheuttaneet eniten kolme syytä: mikrobiologiset tekijät, kasvien torjunta-ainejäämät sekä ilmoittamattomat allergeenit. Vuonna 2024 tähän järjestykseen tuli muutos. Allergeenitapauksien edelle määrällisesti nousivat keskenään yhtä lukuisina kaksi ryhmää: fysikaaliset syyt ja lisäainesyyt.
Vuoden 2024 takaisinvetojen syyt on kuvattu ryhmiteltynä kuvassa 2. Alla kuvataan yleisimpiä takaisinvetojen syitä tarkemmin.
Mikrobiologiset virheet
Erilaiset mikrobiologiset virheet (salmonella-, listeria- ym. bakteerit ja homeet) aiheuttivat 57 takaisinvetoa, mikä on 8 tapausta enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta kaksi vähemmän tätä edeltävänä vuonna.
Salmonella on tyypillinen mikrobiologinen syy takaisinvetoon. Salmonellan vuoksi takaisinvetoja tehtiin 25 tapauksessa. Salmonellaa todettiin hyvin erilaisissa elintarvikkeissa, kuten tuoreyrteissä, siemenissä ja niistä valmistetuissa tahnoissa, sekä kalkkunan- naudan- ja sianlihassa. Tuotepakkauksen pullistumisen (ei-toivottua mikrobitoimintaa) tai homeen muodostumisen takia takaisinvetotarvetta todettiin 14 tapauksessa.
Torjunta-ainejäämät
Kasvien tuotannossa käytettyjen torjunta-ainejäämien vuoksi tehdyt takaisinvedot vähentyivät edellisvuodesta peräti 25 prosentin verran. Yhtenä selityksenä vähenemiseen voidaan nähdä riskiperusteinen viranomaisvalvonta. Torjunta-ainejäämiä todetaan useimmin maahantuontitarkastuksen yhteydessä. Aiemmin tehty jäämähavainto johtaa tarkemmin kohdistettuun valvontaan seuraavalla tuontikerralla, mikä voi tällöin ehkäistä tuotteen pääsyn markkinoille, ja takaisinvetotarvetta ei edes synny. Hedelmissä, vihanneksissa tai muissa kasviperäisissä elintarvikkeissa todettiin 38 kertaa takaisinvedon tarve. Yksittäisistä torjunta-aineista eniten esiintyi edelleen klorpyrifossi, 10 tapauksessa. Muutoin hajonta oli suurta; kaiken kaikkiaan erilaisia torjunta-aineita takaisinvetojen syinä oli 22. Monesti raja-arvot ylittyivät niin vähän, että tuotteiden ei arvioitu aiheuttavan kuluttajille akuuttia terveysvaaraa. Kyseinen erä tuli tällöin vain vetää pois myynnistä kuluttajiin kohdistuvan kumuloituvan vaaran minimoimiseksi ja hävittää.
Joissain tapauksissa kyse on ollut liian suurista jäämämääristä, joissain tapauksissa kokonaan kielletystä aineesta. Vaikka joitakin torjunta-aineita ei saa käyttää viljelyssä EU:n alueella, niille on voitu asettaa sallitut enimmäismäärät tuontituotteissa. Useissa tapauksissa tuotteiden maahantuojat ilmoittivat löydön jälkeen lisäävänsä omavalvonnassaan näytteenottoa.
Lisäainevirheet
Elintarvikelisäaineet ovat aineita, joita ei yleensä kuluteta varsinaisina elintarvikkeina vaan ne lisätään tarkoituksellisesti elintarvikkeisiin jotakin teknologista tarkoitusta varten, esimerkiksi elintarvikkeiden säilyvyyden takaamiseksi. Lisäaineiden käyttö on tarkasti säädelty ja säätely eroaa monen EU:n ulkopuolisen maan säätelystä. Vuonna 2024 lisäainevirheet johtivat 35 takaisinvetoon. Näissä tapauksissa elintarvike sisälsi lisäainetta, joka ei ole sallittu kyseiseen elintarvikkeeseen EU-alueella tai lisäaineen määrä elintarvikkeessa ylitti suurimman sallitun määrän.
Fysikaaliset virheet
Fysikaalisella virheellä tarkoitetaan tilannetta, jossa elintarvikkeen joukossa on sinne kuulumatonta ainesta. Yleisimmät ainekset ovat metalli, muovi, lasi tai hyönteiset. Ei-eläinperäiset partikkelit ovat päätyneet elintarvikepakkaukseen yleensä tuotantolaitteiston rikkoutumisen seurauksena tai huolimattoman pakkausmateriaalin käsittelyn takia. Hyönteiset voivat olla merkkinä ongelmasta tuotantoketjun hygieniassa. Fysikaalisten virheiden takia tehtyjen takaisinvetojen määrä on ollut viime vuosina noin kahdenkymmenen tapauksen luokkaa, mutta nyt määrä oli 35 tapausta. Noin puolet tapauksista olivat kotimaisessa tuotannossa tapahtuneita.
Allergeenivirheet
Eräät elintarvikkeiden ainesosat aiheuttavat osalle kuluttajista allergisen reaktion. Nämä ainesosat tulee ilmoittaa pakkausmerkinnöissä korostetusti. Joskus elintarvikkeeseen päätyy vahingossa, yleensä reseptimuutoksen yhteydessä allergisoiva ainesosa, josta ei ole merkintää pakkauksessa. Tuotanto- tai pakkausprosessissa voi myös tapahtua virhe, jolloin pakkauksessa on kokonaan tai osaksi väärää tuotetta. Allergeenivirheen vuoksi tehtiin 26 takaisinvetoa (vrt. edellisvuonna 30). Maito oli useimmin takaisinvedon aiheuttaja, sen jälkeen yleisimmät syyt olivat gluteeni ja sulfiitti.
Muita takaisinvedon syitä ja niiden esimerkkejä
- Pakkausmerkintävirheet, esimerkiksi väärä päiväys, puuttuvat suomenkieliset merkinnät tai väärään pakkaukseen pakattu tuote
- Toksiinit, kuten aflatoksiini ja okratoksiini, yleisimmin pähkinöissä todettu
- Erilaiset vierasaineet (kontaminantit), joita on muodostunut elintarvikkeisiin niiden prosessoinnin aikana tai päätynyt niihin ympäristöstä
Kuva 2. Vuoden 2024 takaisinvedot syiden mukaan ryhmiteltynä, yht. 305 tapausta
Virheellisten tuotteiden alkuperämaa / missä virhe on syntynyt
Kun tarkastellaan takaisinvedon kohteena olevien elintarvikkeiden ja elintarvikekontaktimateriaalien valmistus- tai tuotantomaata, voidaan todeta seuraavaa: 46 % oli alkuperältään EU:n ulkopuolelta ja 31 % tuotteista oli lähtöisin toisesta Euroopan maasta. Loput 23 % tapauksista koski Suomessa tuotettuja elintarvikkeita. Edeltävään vuoteen verrattuna eurooppalaista alkuperää olevien tapausten osuus on hieman kasvanut.
Eurooppalaisista lähtömaista kärkiviisikko on tasainen, joten mitään maata ei voida nostaa tässä suhteessa ongelmalliseksi. Euroopan ulkopuolelta eniten takaisinvedettäviä tuotteita on tullut Aasiasta, erityisesti Kiinasta (29 tapausta) Aasia-taustaisissa tapauksissa painottuvat torjunta-ainejäämäsyyt. USA-alkuperäisiä takaisinvetoja oli 11 kappaletta ja niissä perusteina olivat erityisesti ainesosat, jotka katsotaan EU:ssa uuselintarvikkeiksi sekä lisäaineet, joita ei EU:ssa ole hyväksytty.
Miten virheet tulevat ilmi?
EU:n elintarvikkeita ja rehuja koskeva nopea hälytysjärjestelmä RASFF (Rapid Alert System for Food and Feed) on pitkään ollut merkittävin kanava, jota kautta Suomessa viranomaiset saavat tiedon takaisinvetotarpeesta elintarvikkeissa. Vuonna 2024 RASFF-järjestelmän kautta tulleista tiedoista sai alkunsa yli kolmannes kaikista, eli 117 takaisinvetoa. RASFF-järjestelmän kautta tulevat myös AAC-ilmoitukset, joissa kyse on määräystenvastaisuudesta ilman terveysvaaraa.
Elintarvikkeen määräystenvastaisuus ja takaisinvetotarve huomataan usein siellä, missä sitä käytetään, eli kuluttajan kotona tai ravintolan keittiössä. Tästä syystä elintarvikkeen valmistajilla ja markkinoijilla on hyvä olla käytössään toimivat palautekanava tuotevirheiden ilmoittamista varten.
Tulli suorittaa paitsi EU:n ulkopuolelta tulevien ei-eläinperäisten elintarvikkeiden rajavalvontaa, myös yleistä elintarvikkeiden markkinavalvontaa. Suunnitelmallisen ja aiempiin havaintoihin perustuvan näytteenoton hyvä kohdistuminen riskielintarvikkeisiin on johtanut viime vuonna 41 takaisinvetoon. Näissä tapauksissa painottuivat torjunta-ainejäämät sekä lisäainevirheet. Vuoden 2024 kolme suurinta takaisinvedon ensitiedon lähdettä on kuvattu jäljempänä olevassa kuvassa 3.
Kun yritys ilmoittaa viranomaisille takaisinvedosta, se ilmoittaa usein tuotteen virheen käyneen ilmi yrityksen omavalvonnan yhteydessä (vuonna 2024 30 tapauksessa). Tällä tarkoitetaan erilaisia seuranta- ja mittaustoimenpiteitä sekä yleistä tuotteiden ja tuotannon havainnointia, jota yrityksessä tehdään. Nämä takaisinvetotapaukset vaikuttavat painottuvan mikrobiologisiin virheisiin, jotka on havaittu omavalvontaohjelman mukaisissa laboratoriotutkimuksissa tai muussa tuotteiden laadun seurannassa.
Kuva 3. Mistä tieto takaisinvetotarpeesta oli lähtöisin? Kolme yleisintä lähdettä.
Takaisinvetoja löytyy internetistä
Osasta takaisinvetoja tehdään tiedote Ruokaviraston internetsivuille. Ruokavirasto julkaisee tietoa yrityksen tekemästä takaisinvedosta erityisesti silloin, jos kyse on kuluttajatuotteesta, virheellä on akuutti haittavaikutus kuluttajan terveyteen tai elintarvikkeesta annettavat tiedot johtavat kuluttajaa oleellisesti harhaan. Kuluttajatiedotetta ei yleensä tehdä suurkeittiötuotteista, koska kyseiset elintarvikkeet eivät ole kuluttajien suoraan hankittavissa, vaan suurkeittiön raaka-ainetta tai ravintoloissa nopeasti käytettäviä elintarvikkeita. Näiden tuotteiden takaisinvedot toteutuvat tehokkaasti jakeluketjun omalla viestinnällä ja muilla valvonnan toimilla. Suurkeittiötuotteiden osuus kaikista takaisinvedoista on ollut yleensä 10-15 prosenttia. Paistopistetuotteet ja muut välittömästi hankinnan jälkeen syötävät elintarvikkeet ovat myös niitä, joiden kohdalla julkisella kuluttajatiedottamisella ei voida katsoa saavutettavan ajoissa tarkoituksenmukaista hyötyä.
Kuluttajille tiedottaminen takaisinvedetystä tuotteesta on ensisijaisesti takaisinvetoa suorittavan yrityksen vastuulla. Tiedottamiseen käytettävää tapaa tai mediaa ei ole erikseen määrätty. Sähköinen media (uutissivustot, Facebook, Twitter, yrityksen internetsivut) on nopea tapa levittää tietoa. Osa kuluttajista ei kuitenkaan seuraa näitä ja siksi myös painetulla medialla on toisinaan paikkansa kaikkien kuluttajien tavoittamisessa.
Ilmoita epäilyistä oman kunnan terveystarkastajalle
Kuluttajien, jotka epäilevät elintarvikkeen olevan terveydelle haitallinen tai ihmisravinnoksi soveltumaton, tulisi ottaa ensisijaisesti yhteyttä oman kuntansa elintarvikevalvontaan. Tuotevirheestä on hyvä kertoa myös elintarvikkeen ostopaikkaan, jotta kauppa voi tarvittaessa pysäyttää välittömästi tuotteen myynnin muille asiakkaille.