Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät 2023

Ruokavirasto pitää tilastoa markkinoilta takaisinvedetyistä elintarvikkeista. Vuonna 2023 elintarvikkeiden takaisinvetojen kokonaismäärän väheni toista vuotta peräkkäin. Takaisinvedoksi laskettuja tapauksia oli 250, mikä on 30 edellisvuotta vähemmän. On kuitenkin huomioitava, että vuonna 2021 tehtiin peräti 72 takaisinvetoa etyleenioksidijäämien takia, vuonna 2022 niiden määrä oli 14, ja viime vuonna vain yksi. Tarkasteluvuodesta on vaikeaa nostaa esiin erityispiirteitä. Takaisinvedot jakautuivat totutusti eri syyluokkiin, eikä mikään yksittäinen virhe tai tuoteryhmä noussut tarkastelussa esille poikkeuksellisella tavalla. 

Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia kirjaamistavan pienten vaihteluiden vuoksi, mutta ne ovat kuitenkin käyttökelpoisia antamaan tietoa kehityksen suunnasta pitkällä aikavälillä. Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät vuosina 2015–2023 ovat nähtävissä kuvassa 1.

Kuva 1. Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrät vuosina 2015–2023

Sisältö kuvattu edellä tekstissä.

Mikä on takaisinveto?

Elintarvikealan toimijan tulee vetää pois markkinoilta elintarvikkeet, jotka voivat aiheuttaa riskin kuluttajan terveydelle tai joista annettavat tiedot voivat johtaa kuluttajaa vakavasti harhaan. Takaisinvetotoimenpiteistä on kyse jo silloin, kun määräystenvastainen elintarvike on lähtenyt sen valmistajan tai markkinoille saattajan hallusta ketjun seuraavalle toimijalle ja sen matka kuluttajille tai raaka-aineeksi teollisuuteen pyritään pysäyttämään. Toisinaan koko toimien kohteena oleva erä on nopean reagoinnin ansiosta yhä väliportaan hallussa varastoituna, mutta joissain tapauksissa tuotetta on ehditty myydä myös kuluttajille. Tuotteesta vastaavalla toimijalla voi olla, tuotevirheen vakavuudesta riippuen, velvollisuus varoittaa kuluttajia tuotteen terveysvaarasta.

Toimiva ja tehokas järjestelmä

Takaisinvetojen lukumäärästä ei ole syytä vetää suoraa johtopäätöstä kuluttajien turvallisuuden vaarantumisen määrään.  On oletettavaa, että yhä suurempi osa kuluttajista haluaa aktiivisesti kertoa esimerkiksi havaitsemastaan pakkausmerkinnöissä ilmoittamattomasta allergeenistä viranomaisille tai valmistajalle. Kuluttajien aktiivisuuden lisääntyminen on todennäköisesti usein nopeuttanut takaisinvedon aloittamista ja näin vähentänyt virheellisten elintarvikkeiden myynnissä oloaikaa ja täten myös kuluttajille kohdistuvan riskin laajuutta.

Elintarvikealan toimija vastaa elintarvikkeen turvallisuudesta. Yritysten omavalvonnan kehittyminen (tuoteanalyysit, laaduntarkkailu ym.) on vaikuttanut siihen, että virheitä löytyy herkemmin ja yritykset tekevät myös siksi takaisinvetoja aiempaa enemmän. Toimijat suorittavat takaisinvetoja lähes aina kiitettävän oma-aloitteisesti, yhteistyöhaluisesti sekä ilman viranomaisen käskyä tai painostusta. 

Viranomaisvalvonta on riskiperusteista. Aiemmin määräystenvastaiseksi todettuja elintarvikkeita tarkastetaan jatkossa yhä useammin, samoin valvontakohteita, joissa on havaittu olevan enemmän puutteita. Tämän vuoksi viranomaistarkastukset myös johtavat aiempaa todennäköisemmin epäkohtien havaitsemiseen.

Monet takaisinvedot koskevat kivijalkakauppa-toimijoita, jotka ovat itse ostaneet tuote-erän, yleensä suoraan EU:n ulkopuolella sijaitsevalta tuottajalta tai valmistajalta. Näissä tilanteissa tuotemäärät ovat hyvin pieniä ja terveysriski kohdistuu vain pieneen määrään kuluttajia. Näiden kuluttajien tavoittaminen onnistuu yleensä parhaiten myymäläilmoituksilla ja yrityksen sosiaalisen median kanavilla, minkä vuoksi tapaukset jäävät julkisuudessa usein muita vastaavia vähemmälle huomiolle.

Tuotteen takaisinveto ei aina tarkoita tuotteen tuhoamista käyttökelvottomana. Pakkausmerkintävirheen ollessa kyseessä on usein hyväksyttävää kiinnittää tuotteeseen uusi, korjattu etiketti ja palauttaa sitten tuote myyntiin, jos tuote itsessään on turvallinen. Korjaustoimenpide soveltuu parhaiten tilanteisiin, joissa tuote ei vaadi kylmäsäilytystä. Toimijoita kannustetaan myös ohjaamaan tuotteet hävittämisen sijaan ruoka-apuun, kunhan tällöinkään kuluttajaturvallisuus ei vaarannu. Tästä aiheesta löytyy enemmän tietoa Ruokaviraston verkkosivustolta.

Yleisimmät syyt takaisinvetoihin vuonna 2023

Takaisinvetojen syihin ei ole sovittua virallista luokittelutapaa. Ruokavirasto käyttää tässä yhteydessä luokittelua, jossa elintarvikkeen määräystenvastaisuutta katsotaan kuluttajan näkökulmasta. Esimerkiksi mikrobiologiset virheet ovat mitä moninaisempia, joko jo tuotteen raaka-aineessa olleita tai vasta tuotanto- tai pakkausvaiheessa tuotteeseen tulleita tekijöitä. Nämä virheet voivat johtaa tuotepakkauksen pullistumiseen, nestemäisen tuotteen kokkaroitumiseen tai olla esimerkiksi salmonellatapauksissa tyystin aistein havaitsemattomia. Allergeenivirheellä tarkoitetaan tapauksia, joissa pakkausmerkinnöistä puuttuu tieto sellaisista elintarvikkeen ainesosista tai niiden jäämistä, jotka on mainittu EU:n elintarviketietoasetuksen allergeeniluettelossa. Näitä ovat esimerkiksi gluteenia sisältävät viljat, kalat, äyriäiset, erilaiset pähkinät, kananmuna, soijapaputuotteet jne.

Takaisinvetoja ovat perinteisesti aiheuttaneet eniten kolme syytä: mikrobiologiset tekijät, kasvien torjunta-ainejäämät sekä ilmoittamattomat allergeenit. Näin oli myös vuonna 2023. Usein näiden lisäksi nousee tilastoissa esiin jokin muu syy, johon on elintarvikevalvonnassa kiinnitetty erityistä huomiota. Vuonna 2023 mikään valvontahanke ei tuottanut erityistä piikkiä takaisinvetojen määrään.   

Vuoden 2023 takaisinvetojen syyt on kuvattu ryhmiteltynä kuvassa 2. Alla kuvataan yleisimpiä takaisinvetojen syitä tarkemmin.

Torjunta-ainejäämät

Kasvien tuotannossa käytettyjen torjunta-ainejäämien vuoksi tehdyt takaisinvedot lisääntyivät edellisvuodesta muutaman prosentin verran. Hedelmissä, vihanneksissa tai muissa kasviperäisissä elintarvikkeissa todettiin 51 kertaa takaisinvedon tarve. Seitsemässä tapauksessa elintarvike oli riisi. Yksittäisistä torjunta-aineista eniten esiintyi havainnoissa klorpyrifossi, 17 tapauksessa. Muutoin hajonta oli suurta; kaiken kaikkiaan erilaisia torjunta-aineita takaisinvetojen syinä oli 25. Monesti raja-arvot ylittyivät niin vähän, että tuotteiden ei arvioitu aiheuttavan kuluttajille akuuttia terveysvaaraa. Kyseinen erä tuli tällöin vain vetää pois myynnistä ja hävittää kuluttajien kumuloituvan vaaran minimoimiseksi.

Joissain tapauksissa kyse on ollut liian suurista jäämämääristä, joissain tapauksissa kokonaan kielletystä aineesta. Vaikka joitakin torjunta-aineita ei saa käyttää viljelyssä EU:n alueella, niille on voitu asettaa sallitut enimmäismäärät tuontituotteissa. Useissa tapauksissa tuotteiden maahantuojat ilmoittivat lisäävänsä omavalvonnan näytteenottoa löydön jälkeen. 

Mikrobiologiset virheet

Erilaiset mikrobiologiset virheet (salmonella-, listeria- ym. bakteerit ja homeet) aiheuttivat 49 takaisinvetoa, 10 tapausta vähemmän kuin edeltävänä vuonna.

Salmonella on tyypillinen mikrobiologinen syy takaisinvetoon. Salmonellan vuoksi takaisinvetoja tehtiin 19 tapauksessa. Salmonellaa todettiin hyvin erilaisissa elintarvikkeissa, kuten naudan- ja siipikarjan lihassa, pähkinöissä ja iduissa. Tuotantolaitoksessa tai tuotteessa todetun listerian takia tehtiin 8 takaisinvetoa.

Allergeenivirheet

Eräät elintarvikkeiden ainesosat aiheuttavat osalle kuluttajista allergisen reaktion. Nämä ainesosat tulee ilmoittaa pakkausmerkinnöissä korostetusti. Joskus elintarvikkeeseen päätyy vahingossa, yleensä reseptimuutoksen yhteydessä allergisoiva ainesosa, josta ei ole merkintää pakkauksessa. Tuotanto- tai pakkausprosessissa voi myös tapahtua virhe, jolloin pakkauksessa on kokonaan tai osaksi väärää tuotetta. Allergeenivirheen vuoksi tehtiin 30 takaisinvetoa (vrt. edellisvuonna 35). Viljan gluteeni, maapähkinä sekä maito olivat useimmin takaisinvedon aiheuttajia. 

Muita takaisinvedon syitä ja niiden esimerkkejä

  • Lisäainevirheet johtivat 30 takaisinvetoon. Näissä tapauksissa elintarvike sisälsi lisäainetta, joka ei ole sallittu kyseiseen elintarvikkeeseen tai lisäaineen määrä elintarvikkeessa ylitti suurimman sallitun määrän.
  • Fysikaaliset syyt, eli elintarvikkeen joukkoon vahingossa päätyneet vieraat esineet, kuten pakkausmateriaalin palaset tai rikkoutuneet tuotantolaitteiston osat.
  • Toksiinit, kuten aflatoksiini ja okratoksiini, yleisimmin pähkinöissä todettu
  • Kontaminantit, kuten kadmium, useimmin kalassa tai riisissä
  • Pakkausmerkintävirheet, esimerkiksi väärä päiväys, puuttuvat suomenkieliset merkinnät tai väärään pakkaukseen pakattu tuote

Kuva 2. Vuoden 2023 takaisinvedot syiden mukaan ryhmiteltynä, yht. 250 tapausta

Sisältö on kuvattu edellä tekstissä.

Virheellisten tuotteiden alkuperämaa

Kun tarkastellaan takaisinvedon kohteena olevien elintarvikkeiden ja elintarvikekontaktimateriaalien valmistus- tai tuotantomaata, voidaan todeta seuraavaa: 39 % tuotteista oli lähtöisin toisesta Euroopan maasta ja 43 % oli alkuperältään EU:n ulkopuolelta. Loput 18 % tapauksista koski Suomessa tuotettuja elintarvikkeita. Jakaumassa ei ole ollut vuosittain merkittävää muutosta.

Eurooppalaisista lähtömaista kärkikahdeksikko on hyvin tasainen, joten mitään maata ei voitane nostaa tässä suhteessa ongelmalliseksi. Euroopan ulkopuolelta eniten takaisinvetotuotteita tulee isoista maista kuten Intia, Kiina ja USA, mutta kokonaismäärä jakautuu hyvin monen maan kesken.

Miten virheet tulevat ilmi?

EU:n elintarvikkeita ja rehuja koskeva nopea hälytysjärjestelmä RASFF (Rapid Alert System for Food and Feed) on pitkään ollut merkittävin kanava, jota kautta Suomessa viranomaiset saavat tiedon takaisinvetotarpeesta elintarvikkeissa. Vuonna 2023 RASFF-järjestelmän kautta tulleista tiedoista sai alkunsa kolmannes kaikista, eli 82 takaisinvetoa.

Elintarvikkeen määräystenvastaisuus ja takaisinvetotarve voidaan huomata myös esimerkiksi yrityksen omavalvonnassa tai viranomaisvalvonnassa. Kuluttajatkin saattavat kertoa havainnoistaan joko suoraan yritykselle tai viranomaiselle. Myös muut yritykset kuten esimerkiksi elintarvikkeiden vähittäismyyjät voivat havaita poikkeaman tuotteen laadussa tai merkinnöissä. Vuoden 2023 kolme suurinta takaisinvedon ensitiedon lähdettä on kuvattu jäljempänä olevassa kuvassa 3.

Tulli suorittaa paitsi EU:n ulkopuolelta tulevien ei-eläinperäisten elintarvikkeiden rajavalvontaa, myös yleistä elintarvikkeiden markkinavalvontaa. Suunnitelmallisen ja aiempiin havaintoihin perustuvan näytteenoton hyvä kohdistuminen riskielintarvikkeisiin on johtanut viime vuonna 51 takaisinvetoon. Melko tarkkaan puolessa kaikista tapauksista virhe oli tuotteessa todettu torjunta-ainejäämä.  

Kun yritys ilmoittaa viranomaisille takaisinvedosta, se ilmoittaa usein tuotteen virheen käyneen ilmi yrityksen omavalvonnan yhteydessä (vuonna 2023 40 tapauksessa). Tällä tarkoitetaan erilaisia seuranta- ja mittaustoimenpiteitä sekä yleistä tuotteiden ja tuotannon havainnointia, jota yrityksessä tehdään. Nämä takaisinvetotapaukset vaikuttavat painottuvan mikrobiologisiin virheisiin, jotka on havaittu omavalvontaohjelman mukaisissa laboratoriotutkimuksissa tai muussa tuotteiden laadun seurannassa.

Kuva 3. Mistä tieto takaisinvetotarpeesta oli lähtöisin? Kolme yleisintä lähdettä

Sisältö on kuvattu edellä tekstissä.

 

Takaisinvetoja löytyy internetistä

Osasta takaisinvetoja tehdään tiedote Ruokaviraston internetsivuille. Ruokavirasto julkaisee tietoa yrityksen tekemästä takaisinvedosta erityisesti silloin, jos kyse on kuluttajatuotteesta, virheellä on akuutti haittavaikutus kuluttajan terveyteen tai elintarvikkeesta annettavat tiedot johtavat kuluttajaa oleellisesti harhaan. Kuluttajatiedotetta ei yleensä tehdä suurkeittiötuotteista, koska kyseiset elintarvikkeet eivät ole kuluttajien suoraan hankittavissa, vaan suurkeittiön raaka-ainetta tai ravintoloissa nopeasti käytettäviä elintarvikkeita. Näiden tuotteiden takaisinvedot toteutuvat tehokkaasti jakeluketjun omalla viestinnällä ja muilla valvonnan toimilla. Suurkeittiötuotteiden osuus kaikista takaisinvedoista on ollut yleensä 10-15 prosenttia. Paistopistetuotteet ja muut välittömästi hankinnan jälkeen syötävät elintarvikkeet ovat myös niitä, joiden kohdalla julkisella kuluttajatiedottamisella ei voida katsoa saavutettavan ajoissa tarkoituksenmukaista hyötyä.

Kuluttajille tiedottaminen takaisinvedetystä tuotteesta on ensisijaisesti takaisinvetoa suorittavan yrityksen vastuulla. Tiedottamiseen käytettävää tapaa tai mediaa ei ole erikseen määrätty. Sähköinen media (uutissivustot, Facebook, Twitter, yrityksen internetsivut) on nopea tapa levittää tietoa. Osa kuluttajista ei kuitenkaan seuraa näitä ja siksi myös painetulla medialla on toisinaan paikkansa kaikkien kuluttajien tavoittamisessa.

Ilmoita epäilyistä oman kunnan terveystarkastajalle

Kuluttajien, jotka epäilevät elintarvikkeen olevan terveydelle haitallinen tai ihmisravinnoksi soveltumaton, tulisi ottaa ensisijaisesti yhteyttä oman kuntansa elintarvikevalvontaan. Tuotevirheestä on hyvä kertoa myös elintarvikkeen ostopaikkaan, jotta kauppa voi tarvittaessa pysäyttää välittömästi tuotteen myynnin muille asiakkaille.

Sivu on viimeksi päivitetty 19.4.2024