Jäätelö

Jäätelöstä ei ole tuotekohtaista, jäätelöä koskevaa erityislainsäädäntöä. KTM:n päätös jäätelöstä (4/1999; muutos 1226/2002) kumottiin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella "Eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista (264/2012, muutos 308/2013)". Asetus tuli voimaan 1.7.2012.

Kansallisessa asetuksessa (MMMa 264/2012) ei ole nähty tarpeellisena säätää erikseen jäätelöstä. Myöskään EU-lainsäädännössä ei ole jäätelöä koskevia vaatimuksia. 

Valmiiksi pakatun jäätelön (ja myös jäätelöaineksen) pakkausmerkinnöissä ja muissa myynnin yhteydessä annettavissa tiedoissa noudatetaan yleisiä pakkausmerkintävaatimuksia sekä tarvittaessa kansainvälisen jäätelöalan yhdistyksen yleistä ohjeistusta. Jäätelö säilytetään pakastelämpötilassa. Jäätelön sisällön määrä ilmoitetaan jatkossa edelleen painoyksiköin (g tai kg). Käyttöön vakiintuneiden jäätelöiden nimiä, kuten kermajäätelö, maitojäätelö ja pehmytjäätelö saa edelleen käyttää edellyttäen, että nimet eivät johda harhaan.

Kermajäätelö on käyttöön vakiintunut nimi tietylle tuotteelle, jossa maitorasvaa on 12 %, maitoproteiinia on 3,5 % ja kuiva-aineen kokonaismäärä on 34 %.

Suklaajäätelössä saatettiin käyttää vielä 1980 -1990 luvulla yksinomaan kaakaojauhetta.  Meillä oli ollut jäätelöasetus 108 /1981, jossa säädettiin siitä, mitä valmistusaineita jäätelöön sai lisätä. Yhtenä ainesosana mainitaan asetuksessa kaakao. Suklaajäätelön nimi kaakaota sisältävään jäätelöön juontaa juurensa ilmeisesti ko. asetuksesta. Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus kaakao- ja suklaatuotteista 451/2003 säätelee suklaan nimestä. Näin ollen katsotaan, että jos myydään jäätelöä suklaajäätelön nimellä, tulisi jäätelön myös sisältää suklaata.

Sivu on viimeksi päivitetty 5.9.2023