1. Pitääkö omenat, päärynät tai sharonit kuoria ennen syömistä?
– Hedelmiä ei tarvitse kuoria. Kasvinsuojeluainejäämien suurimmat sallitut enimmäismäärät asetetaan niin, että tuote on turvallinen myös kuorineen syötynä.
Jos kuluttaja haluaa minimoida kasvinsuojeluainejäämien saantia, hedelmät voi kuoria. Tällöin tosin kuorii pois myös paljon arvokkaita ravintoaineita.
Hedelmien pesu poistaa karkeasti arvioiden noin 30–40 % kuoren jäämistä. Tässä on kuitenkin suuria yhdistekohtaisia eroja.
2. Miksi viinirypäleet kannattaa huuhdella huolellisesti?
– Eteläiseltä pallonpuoliskolta tulevien rypäleiden kuljetuslaatikoissa käytetään yleisesti natriumvetysulfiittia homehtumisen estämiseksi. Tästä tulee rypäleen pintaan rikkihapoketta, joka voi aiheuttaa oireita sulfiitille herkille henkilöille, esimerkiksi astmaatikoille. Peseminen vähentää sulfiittien määrää, mutta ei poista sitä kokonaan.
3. Miksi Ruokavirasto suosittelee pesemään hedelmät ja vihannekset ennen niiden syömistä?
– Sekä suomalaisten että tuontikasvisten pesu on tarpeen, jotta niiden pinnalla oleva pöly ja muu mahdollinen lika huuhtoutuu pois.
4. Mistä löytyy tieto kasvisten torjunta-ainejäämien suurimmista sallituista pitoisuuksista?
– Euroopan komission internetsivuilla oleva torjunta-ainetietokanta kertoo muun muassa jäämien (pesticide residues) kasvikohtaiset suurimmat sallitut pitoisuudet EU:ssa.
5. Miten kotimaisten marjojen ja muiden kasvisten puhtautta valvotaan?
– ELY-keskukset valvovat kasvinsuojeluaineiden käyttöä maatiloilla Tukesin ja Mavin ohjaamina. Ruokavirasto valvoo muiden torjunta-aineiden käyttöä maatiloilla. Lisäksi kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset ottavat Ruokaviraston ohjaamina vuosittain noin 200–300 näytettä kotimaisista kasviperäisistä elintarvikkeista EU:n kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelmaa varten.
Kotimaisissa marjoissa ja vihanneksissa on harvoin sallittujen enimmäismäärien ylityksiä. Sallituissa rajoissa olevia pieniä määriä jäämiä löytyy eniten mansikoista ja omenoista.
Suomen kasvinsuojeluainevalvonnan tulokset julkaistaan vuosittain.
6. Miten Suomeen tuotavien kasvisten puhtautta valvotaan?
– Maahantuotavien kasviperäisten elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämiä valvoo Tulli. Kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset valvovat lisäksi, että maahantuojilla on toimiva omavalvontajärjestelmä.
7. Tutkitaanko luomukasviksista kasvinsuojeluainejäämiä?
– Sekä koti- että ulkomaisista luomukasviksista tutkitaan kasvinsuojeluainejäämiä vuosittain niin yleisen jäämävalvontaohjelman kuin luomuvalvonnan puitteissa. Vastaavaa tutkimusta tehdään myös muille luomuelintarvikkeille. Tutkittujen aineiden joukkoon kuuluvat sekä tavanomaisessa, että luomutuotannossa sallitut kasvinsuojeluaineet. Lisäksi tutkitaan myös EU:ssa kiellettyjä kasvinsuojeluaineita.
8. Kuinka paljon tutkituista näytteistä on määräystenvastaisia?
– Vuosittain noin 2–4 % näytteistä todetaan määräystenvastaisiksi. Useimmiten ne eivät kuitenkaan ole terveydelle haitallisia, koska torjunta-aineiden hyväksymisvaiheessa jäämille määriteltävät enimmäisrajat asetetaan yleensä paljon tiukemmiksi kuin toksikologiset tutkimukset edellyttävät. Jos turvallisuusarvio edellyttää torjunta-aineen jäämän raja-arvoksi esimerkiksi 100 mg/kg, mutta maatalouskäytännöt osoittavat, että oikein käytettynä jäämiä jää vain 1 mg/kg, tulee sallituksi raja-arvoksi tiukempi, hyvän maatalouskäytännön mukainen raja-arvo.
Määräystenvastaisista näytteistä noin kymmenesosa on sellaisia, että tuotteita ei voi varmuudella sanoa turvallisiksi ja niistä saattaa olla ihmisille terveyshaittaa.
9. Onko olemassa listaa EU:ssa kielletyistä torjunta-aineista?
– Kiellettyjen torjunta-aineiden listaa ei ole olemassa, mutta EU:ssa sallitut torjunta-aineet on listattu ja niistä osa on hyväksytty käyttöön Suomessa. Kaikki muut torjunta-aineet on kielletty.
EU:ssa saa käyttää ainoastaan sellaisia torjunta-aineita, joiden aktiiviset aineet on hyväksytty EU:ssa. Tämän jälkeen aktiivisia aineita sisältävä valmiste pitää vielä hyväksyttää kansallisesti Suomessa käyttöön, ja sille voidaan asettaa joitain rajoitteita; esimerkiksi, että ainetta ei saa käyttää pohjavesialueella tai peräkkäisinä vuosina.
10. Miten torjunta-aineen ja niiden jäämien turvallisuus arvioidaan?
– Torjunta-aineen turvallisuus arvioidaan EU:ssa tutkimalla sen vaikutuksia ihmisen terveyteen, ympäristöön ja kasveihin. Arvion tekeminen vaatii laajoja tutkimuksia ja kestää useita vuosia.
Torjunta-aineiden jäämille kasviksissa asetetaan suurin sallittu enimmäismäärä eli MRL (maximum residue level). Sitä määritettäessä arvioidaan, kuinka paljon jäämiä tuotteessa voi olla ilman, että ne aiheuttavat ihmiselle terveyshaittaa. Lisäksi arvioidaan, kuinka suuri määrä jäämiä tuotteeseen jää, kun torjunta-ainetta käytetään oikein. Tämän jälkeen MRL-arvoksi valitaan pienempi näistä arvoista.
11. Tutkiiko Ruokavirasto lastenruokien kasvinsuojeluainejäämiä?
– Lastenruokia tutkitaan vuosittain satunnaisotannalla kasvinsuojeluainejäämien valvontaohjelmassa. Lisäksi vuonna 2014 toteutettiin erillinen lastenruokien valvontahanke, jonka yhteydessä tutkittiin myös kasvinsuojeluainejäämiä.
12. Onko sitrushedelmien kuorella toisinaan esiintyvä kimalteleva hile terveydelle vaaratonta?
– Kimalteleva hile voi olla vahamaista pintakäsittelyainetta. Niille ei ole asetettu enimmäismääriä vaan niitä saa käyttää hyvän valmistustavan mukaan. Sitrushedelmien pinnalla käytetään myös kasvinsuojeluaineita homehtumisen estämiseksi. Jos haluaa välttää niiden saantia, hedelmät kannattaa pestä ennen kuorimista ja kädet kuorimisen jälkeen.
13. Voiko jalostettu elintarvike, esimerkiksi nuudelit, sisältää liikaa kasvinsuojeluainejäämiä?
– Jalostetut elintarvikkeet sisältävät hyvin harvoin niin suuria pitoisuuksia kasvinsuojeluainejäämiä, että niistä aiheutuisi kuluttajalle terveydellistä haittaa. Toki jäämiä voi esiintyä jalostetuissa elintarvikkeissa, jos niiden raaka-aineet ovat niitä sisältäneet, mutta usein elintarvikkeen valmistusprosessi hajottaa tai laimentaa kasvinsuojeluainejäämiä.