Kasvinsuojeluainejäämien esiintyminen elintarvikkeissa oli vuonna 2009 samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Yhteensä näytteitä tutkittiin 2286 kpl, joista satunnaisesti otettuja näytteitä oli 2053 kpl ja seurantanäytteitä 233 kpl. Seurantanäytteet otettiin aiemmin määräystenvastaisiksi todetuista tuotteista. Kokonaisnäytemäärä oli noin 9 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Näytemäärä kasvoi erityisesti siitä syystä, että seurantanäytteiden osuus oli kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna.
Kasviperäisistä elintarvikkeista tutkittiin 264 ja eläinperäisistä 47 eri kasvinsuojeluaineen jäämää. Valtaosa näytteistä oli tuoreita hedelmiä ja pähkinöitä (875 kpl), kasviksia (817 kpl) ja viljaa (121 kpl). Näytteistä 27 kpl oli eläinperäisiä tuotteita, jotka olivat ensimmäistä kertaa mukana valvontaohjelmassa. Näytteistä noin neljännes (569 kpl) oli prosessoituja elintarvikkeita. Näytteistä 983 kpl oli EU:n ulkopuolisista eli niin kutsutuista kolmansista maista peräisin olevia tuotteita. Kotimaisia tuotteita oli 328 ja muista EU-maista peräisin olevia tuotteita 733. Näytteistä 145 kpl (7 %) oli luonnonmukaisesti tuotettuja. Lapsille ja imeväisille tarkoitettuja tuotteita tutkittiin yhteensä 39 kpl, joista 25 kpl oli luonnonmukaisesti tuotettuja.
Näytteenotosta vastasivat kunnalliset terveystarkastajat, tullitarkastajat, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tarkastajat sekä Ruokaviraston luomutarkastajat.
Kasvinsuojeluainejäämien valvonnassa otetaan huomioon ruokavalion kannalta keskeiset tuotteet. Lisäksi valvontaa kohdistetaan tunnettujen jäämäongelmien perusteella.
Elintarvikkeet sisältämät kasvinsuojeluainejäämät pääosin määräystenmukaisia
Satunnaisnäytteenoton perusteella otetuista näytteistä 59 % sisälsi kasvinsuojeluaineiden jäämiä. Hedelmistä ja pähkinöistä jopa 77 %, kasvisnäytteistä 49 %, viljanäytteistä 42 % ja eläinperäisistä elintarvikkeista 4 % sisälsi jäämiä kasvinsuojeluaineista. Tutkitut lastenruuat eivät sisältäneet jäämiä. Kotimaisista tuotteista vain 27 % sisälsi kasvinsuojeluaineiden jäämiä, muista EU-maista peräisin olevista tuotteista jäämiä oli 60 %:ssa ja kolmasmaatuotteista 68 %:ssa. Jäämäpitoisuudet olivat kuitenkin alhaisia, ja 96 % satunnaisnäytteistä oli määräysten mukaisia.
Luomutuotteissa 9 näytteessä (6 %) havaittiin kasvinsuojeluaineiden jäämiä. Kaikki jäämähavainnot tehtiin tuontielintarvikkeista. Suurin osa (6 kpl) jäämistä oli kuitenkin bromidia, jota löytyy tuotteista myös luontaisesti, ja tuotteet katsottiin määräystenmukaisiksi. Kolme näytettä sisälsi jäämiä, jotka ylittivät normaalituotannolle asetetun sallitun enimmäismäärän, joten tuotteiden pääsy markkinoille estettiin. Kotimaisista luomutuotteista ei löydetty jäämiä.
Määräystenvastaisia seurantanäytteitä oli yhteensä 89 kpl (4,2 %) joista suurin osa, 83 näytettä, oli peräisin kolmansista maista ja 6 näytettä muista EU-maista peräisin olevista tuotteista. Kaikki kotimaiset näytteet olivat määräystenmukaisia, mutta neljästä mansikkanäytteestä löydettiin pieniä jäämäpitoisuuksia tolyylifluanidista, joka on poistettu Suomessa kasvinsuojeluainerekisteristä vuonna 2008. Seurantanäytteistä määräystenvastaisia oli 29 %, joka osoittaa sen, että epäilykseen perustuva, hyvin kohdennettu valvonta toimii Suomessa tehokkaasti.
Thaimaalaisissa kasviksissa edelleen jäämäongelmia
Jo vuonna 2008 havaittiin, että thaimaalaisista tuotteista löytyi erityisen runsaasti jäämiä, ja valvontaa kohdennettiin näihin tuotteisiin. Vuonna 2009 kaikista määräystenvastaisista tuotteista jopa 47 % oli thaimaalaista alkuperää. Jäämiä havaittiin erityisesti thaimaalaisissa tuoreissa mausteyrteissä, kuten korianterissa ja basilikassa sekä munakoisoissa, maustekastikkeissa, maustepaprikoissa ja sipuleissa sekä muutamissa eksoottisissa hedelmissä.
Muut määräystenvastaiset tuotteet jakaantuivat tasaisesti usean eri alkuperämaan kesken, USAn (13 %), Egyptin (5 %), Kiinan (3 %) ja Intian (3 %) ollessa seuraavaksi yleisimmät määräystenvastaisten tuotteiden alkuperämaat. Määräystenvastaisia jäämiä todettiin näiden maiden tuotteissa muun muassa omenoista, appelsiineista, kuivatuista goji-marjoista ja teestä.
Nikotiini ja sienet -hanke
Vuoden 2008 lopulla Euroopassa havaittiin, että kiinalaisissa kuivatuissa herkkutateissa (Boletus Edulis) oli kohonneita nikotiinipitoisuuksia. Kyseisiä sieniä ei viljellä, vaan ne kerätään luonnosta, jolloin nikotiinin käyttö kasvinsuojeluaineena ei ole todennäköistä. Selvittääkseen tarkemmin nikotiinin alkuperää ja mahdollisia syitä sen esiintymiselle, EU-komissio pyysi jäsenmaita tutkimaan myös eurooppalaisia luonnonvaraisia sieniä.
Suomessa kerättiin näytteeksi 12 kpl erilaisia kotimaisia sieniä, joista osa oli kuivattuja tai säilöttyjä. Neljästä näytteestä löydettiin nikotiinia hyvin pieninä pitoisuuksina. Korkein nikotiinipitoisuus 0,12 mg/kg löydettiin kuivatusta kantarellista. Kotimaisten sienten nikotiinipitoisuudet eivät voineet johtua kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Samanlaisia havaintoja tehtiin myös muissa EU:n jäsenmaissa ja Kiinassa. Kohonneita pitoisuuksia löydettiin etenkin sienistä, joita oli kuivattu tai jotka olivat vahingoittuneita. EU-komissio piti todennäköisenä, että nikotiinin esiintyminen sienissä johtuu sienten luontaisesta puolustusmekanismista, jossa kasvi tuottaa nikotiinia erityisesti stressitilanteissa, kuten kuivaamisessa. Muistakin kasvikunnan tuotteista, kuten esimerkiksi tomaatista ja teelehdistä on löytynyt korkeita nikotiinipitoisuuksia. Ilmiön tarkastelu jatkuu edelleen Euroopan tasolla.
Valvontatoimenpiteet, kun tutkimuksissa havaitaan määräystenvastaisia tuotteita
Kun satunnaisnäytteenotossa havaitaan määräystenvastainen tuote, tavaranhaltija velvoitetaan pysäyttämään tavaraerän jakelu ja kaupanpito. Jos ylityksestä aiheutuu terveysvaaraa, tuotteet vedetään myös pois myynnistä. Terveysvaara arvioidaan EU-komission ohjeiden mukaisesti. Saman tuotteen seuraavista eristä otetaan seurantanäytteitä, jolloin tuote-erät asetetaan käyttöönottokieltoon näytteiden tutkimisen ajaksi. Määräystenvastaiset tuotteet hävitetään. Tietyin edellytyksin erä voidaan myös palauttaa myyjälle tai saattaa määräystenmukaiseksi (esimerkiksi tuuletus kaasutusainejäämien vähentämiseksi).
Luomutuotteiden osalta luomumerkinnät määrätään poistettavaksi, mikäli tuote sisältää sellaisten aineiden jäämiä, joita luomutuotannossa ei sallita. Mikäli tuote on muutoin määräystenmukainen, voidaan se vapauttaa markkinoille ilman luomumerkintöjä.
Kun kasvinsuojeluaineiden jäämille asetetaan suurin sallittu enimmäismäärä eli MRL (maximum residue level) arvioidaan kuinka paljon jäämiä tuotteessa voi olla ilman, että ne aiheuttavat ihmiselle terveyshaittaa. Lisäksi arvioidaan, kuinka suuri määrä jäämiä tuotteeseen jää, kun kasvinsuojeluainetta käytetään oikein. Tämän jälkeen MRL-arvoksi valitaan näistä pienempi näistä arvoista. Määräystenvastaisuus ei siis aina tarkoita sitä, että tuote olisi vaarallinen kuluttajalle. Vuoden aikana tehtiin 23 ilmoitusta EU:n nopeaan hälytysjärjestelmään (RASFF) todettujen enimmäismäärän ylitysten johdosta. Ilmoitus tehdään ainoastaan, jos riskinarvioinnin perusteella voidaan olettaa, että tuote saattaisi aiheuttaa terveydellistä haittaa jollekin kuluttajaryhmälle. RASFF-ilmoituksia tehtiin 1 %:sta tutkituista tuotteista.
Elintarvikealan toimijoiden tulee omavalvonnassaan varmistaa, että myyntiin toimitettavat tuotteet ovat jäämien osalta määräystenmukaisia. Viljelijän osalta tämä tarkoittaa kasvinsuojeluaineiden käyttöohjeiden tarkkaa noudattamista.