Kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja niiden jäämiä elintarvikkeissa valvotaan viranomaisten yhteistyönä. Jäämien valvontaohjelma toteutetaan yhteistyössä kunnallisten elintarvikevalvontaviranomaisten (kotimaiset tuotteet sekä tuontituotteet niiden päädyttyä Suomen markkinoille), Tullin (ei-eläinperäiset EU:n sisämarkkina- ja kolmasmaatuontituotteet maahantuonnin yhteydessä) sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran (alkoholijuomat) kanssa. Ruokavirasto valvoo kasvinsuojeluainejäämiä myös kotimaisista luomutuotteista ja eläinperäisistä elintarvikkeista. Kasvinsuojeluaineiden käyttöä valvovat ELY-keskukset Ruokaviraston ohjauksessa.
Määräystenvastaisia tuotteita todettiin vähän
Kasvinsuojeluainejäämien valvonnassa tutkittiin yhteensä 2 328 näytettä. Lainsäädännössä vahvistetun kasvinsuojeluaineen enimmäismäärä (maximum residue level, MRL) ylittyi mittausepävarmuus huomioiden yhteensä 71 näytteessä (3 % näytteistä). Näistä luomulainsäädännön vastaisia elintarvikkeita, joista löytyi luomussa kiellettyjä jäämiä, oli yhteensä 13 näytettä. Kaikki luomulainsäädännön vastaiset tuotteet olivat tavanomaisiksi elintarvikkeiksi kelpaavia.
Kotimaisista tuotteista otetusta 637 näytteestä löytyi jäämiä alle sallitun enimmäismäärän yhteensä 37 näytteestä (5,8 %). Lisäksi yksi poronrasvanäyte oli määräystenvastainen heksaklooribentseenijäämän vuoksi. Samasta porosta otettu lihasnäyte oli kuitenkin määräysten mukainen. Kahdesta kotimaisesta luonnonmukaisesta näytteestä löytyi luomussa kiellettyä torjunta-ainejäämää. Näitä olivat pieni jauhoerä sekä ruisnäyte, joiden sisältämille jäämille ei löytynyt varmaa syytä.
Maahantuoduista (sekä EU-maista että EU:n ulkopuolelta) tuotteista kasvinsuojeluaineiden jäämiä sisälsi 956 kpl eli 57 % näytteistä. Tavaraeristä 68 kpl hylättiin kasvinsuojeluainejäämien määrän vuoksi määräystenvastaisina. Näistä 11 erää oli luomutuotteita, jotka sisälsivät luomussa kiellettyjä jäämiä. Lisäksi 76 maahantuodulle erälle annettiin huomautus kasvinsuojeluainejäämäpitoisuuden vuoksi. Näiden erien jäämäpitoisuudet olivat MRL:n tasolla tai ylittivät sen lievästi, mutta niitä ei voitu tutkimusten mittausepävarmuuden vuoksi todeta määräystenvastaiseksi.
Määräystenvastaisista eristä 60 oli EU:n ulkopuolelta suoraan Suomeen tuotuja elintarvikkeita ja 16 erää oli sisäkaupan elintarvikkeita, joista osa on alkuperältään EU:n ulkopuolelta. EU:n kautta tulevat kolmasmaa-alkuperäiset tuote-erät tilastoituvat EU:n sisäkauppatuontiin, minkä vuoksi todellisuudessa määräystenvastaisuudet painottuvat näitäkin lukuja enemmän kolmansiin maihin. Lukuisia maahantuonnin tai markkinoille saattamisen kieltämiseen johtaneita määräystenvastaisuuksia todettiin Intian ja Pakistanin riisissä sekä Egyptin appelsiinissa.
Valvontatoimenpiteet
Toimivaltaiset elintarvikevalvontaviranomaiset suorittivat vaadittavat valvontatoimenpiteet kaikkien määräystenvastaisten tuotteiden osalta. Määräystenvastaisten tuotteiden jakelu elintarvikeketjuun pysäytettiin ja seuraavista eristä otettiin seurantanäytteet ennen tuotteiden pääsyä markkinoille. Määräystenvastaiset tuote-erät pääsääntöisesti tuhottiin. Takaisinvetotoimenpiteisin kuluttajilta ryhdyttiin varovaisuusperiaatteen mukaisesti niiden markkinoille päässeiden erien osalta, joiden todettiin riskinarvioinnissa mahdollisesti aiheuttavan vaaraa kuluttajille.
Kasvinsuojeluainejäämien lainsäädännön piiriin kuuluvista takaisinvedoista korostuivat vuonna 2021 elintarvikelisäaineissa, kuten ksantaanikumissa, johanneksenleipäpuujauheessa ja psylliumjauheessa, todettujen etyleenioksidijäämien aiheuttamat takaisinvedot. Näitä takaisinvetoja kuluttajilta saakka tehtiin 72 tuotteen lukuisista eri tuote-eristä. Riskinarvion perusteella 27 kasvinsuojeluainejäämien suhteen määräystenvastaisesta erästä lähetettiin ilmoitus muille jäsenvaltioille RASFF-järjestelmän kautta.
Oiva-tulokset
Kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset tekivät yhteensä 20 kasvinsuojeluainejäämiin liittyvää omavalvonnan riittävyyden ja toimivuuden tarkastusta Oiva-järjestelmän puitteissa (Oiva-rivi 17.12). Kasvinsuojeluainejäämien osalta valvontakohteet on valittu Oiva-järjestelmässä riskiperusteisesti vaikuttavuuden ja laajuuden perusteella. Oiva-tarkastuksissa annettiin vuonna 2021 ainoastaan arvosanaa A eli kasvinsuojeluaineiden hallinnassa ei havaittu puutteita. Tuloksista voidaan päätellä, että kasvinsuojeluainejäämätarkastuksia on todennäköisesti tehty vähän suhteessa oletettujen tarkastettavien kohteiden määrään. Valvonnan vaikuttavuuden ja yhdenmukaisuuden parantamiseksi tarvitaan edelleen koulutusta ja ohjausta. VATI-järjestelmän kehittyessä pyritään arvioimaan myös tarkastettavien kohteiden lukumäärää tarkemmin.