Elintarvikealan toiminnan valvonta

Elintarviketurvallisuus Suomessa 2024 / Osa 3 Elintarvikealan toiminnan valvonta

Osa 1: Yhteenveto
Osa 2: Yleistä elintarviketurvallisuudesta
Osa 3: Elintarvikealan toiminnan valvonta 
Osa 4: Elintarvikkeiden vienti 
Osa 5: Valvonta- ja seurantaohjelmat 
Osa 6: Kaupan pitämisen vaatimustenmukaisuuden ja nimisuojatuotteiden valvonta 
Osa 7: Elintarviketurvallisuuden painopisteet 

Yhteenveto MITUn kpl:t valmiit, myös ELKOn valmiit

Mittaripohdintaa varten: elintarvikevälitteisten epidemioiden määrä 58, niissä sairastuneita 993, listerioositapausten määrä oli xx (ed. 5 v ka oli xx).

Elintarvikkeiden alkutuotannolla tarkoitetaan alkutuotannon tuotteiden tuotantoa, kasvatusta ja viljelyä, myös sadonkorjuuta, lypsämistä ja kaikkia eläintuotannon vaiheita ennen teurastusta. Se sisältää myös metsästyksen, kalastuksen ja luonnonvaraisten tuotteiden keräämisen. Elintarvikevalvontaviranomainen rekisteröi alkutuotannon toiminnan toimijan ilmoituksen tai toiselta viranomaiselta saadun tiedon perusteella. Alkutuotannon toimintaa valvotaan harvemmin kuin elintarvikehuoneistoja, minkä vuoksi alkutuotannon tarkastuksilla arvioidaan kerralla kaikkien toimintaan sovellettavien vaatimusten toteutuminen. Alkutuotannon tarkastusmäärät jäivät aiempien vuosien tapaan suositelluista, mutta joidenkin toimintatyyppien tarkastusmäärissä on kuitenkin ollut nousua. Lisääntyneisiin tarkastusmääriin ovat osaltaan vaikuttaneet valtakunnalliset valvontaprojektit ja koulutukset. Myös alkutuotannon toimijoiden rekisteröintiä ja rekisteritietojen ylläpitoa on edistetty valtakunnallisesti kouluttamalla. Valtaosin valvonnan tulokset ovat hyviä, ja edelliseen vuoteen verrattuna tarkastustulokset ovat parantuneet kautta linjan.

Elintarvikehuoneistot tulee joko rekisteröidä tai hyväksyä. Pääsääntöisesti eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsiteltäviltä elintarvikehuoneistoilta vaaditaan hyväksyntää. Elintarvikevalvontaviranomainen rekisteröi/hyväksyy elintarvikehuoneiston toimijan ilmoituksen/hakemuksen perusteella. Kaikissa elintarvikehuoneistoissa kukin toimintaan sovellettava asia (Oiva-rivi) tulee tarkastaa vähintään kerran kolmessa vuodessa. Riskiperusteisesti tärkeimpiä asioita valvotaan kuitenkin tiheämmin. Elintarvikehuoneistojen tarkastusten tulokset julkaistaan Oiva-raporteilla.

Kansallisessa VASU-suunnitelmassa määritetyn tunnusluvun ”Oiva-elintarvikehuoneistotarkastuksissa parhaimmat tasot (A ja B) saavuttaneiden kohteiden osuus” tavoitearvoksi on määritetty 85 %. Vuonna 2024 A- ja B-tuloksen saavuttaneiden valvontakohteiden osuuden oli 84,5 %, eli tavoitetta ei täysin saavutettu. Tulos oli 84,5 % myös vuonna 2023. Edeltävinä vuosina tulos on ollut tavoitearvon mukainen, eli yli 85 %. Vuoden 2024 tulos ei kuitenkaan ole huono.

Kansallisessa VASU-suunnitelmassa määritetyn toisen tunnusluvun ” Toimintaansa parantaneiden elintarvikealan toimijoiden osuus” oli vuonna 2024 70,5 %. Tunnusluku kuvaa sitä, miten suuri osuus toimipaikoista on vuoden aikana parantanut C/D-tuloksesta tulokseen A/B. Näiden toimijoiden osuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2020, jolloin vastaava tulos oli 60,6 %. Voidaan todeta, että elintarvikealan toimijat korjaavat toimintansa epäkohtia aktiivisesti ja enenevässä määrin.

Elintarvikehuoneistojen toiminnan valvontaan sisältyy muun muassa toimijan omavalvonnan, elintarvikkeiden jäljitettävyyden, puhtaanapidon, kunnossapidon, lämpötilahallinnan, työntekijöiden työskentelyhygienian ja elintarvikkeiden tuotantohygienian valvontaa. Tiheämmin tarkastettavissa kohteissa, kuten useimmissa hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa, hygieniaan ja lämpötilahallintaan liittyviä asioita on pääsääntöisesti syytä valvoa vähintään vuosittain tai jopa jokaisella tarkastuksella, koska niillä on erityisen suuri merkitys elintarviketurvallisuudelle. Pääosin näiden osa-alueiden tarkastuksia tehtiin kattavasti eri toimintaluokkien elintarvikehuoneistoissa. Henkilökunnan työskentelyhygieniaa ei valvottu hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa aivan niin kattavasti kuin muita elintarvikehygienian kannalta olennaisimpia asioita. Rekisteröidyissä elintarvikehuoneistoissa jäljitettävyyden tarkastusmäärät eivät olleet kaikilta osin suositusten mukaisella tasolla.

Pääosassa tarkastetuista elintarvikehuoneistoista toiminta on ollut vaatimustenmukaista. Valtaosa toimijoista hallitsee hyvin elintarvikkeiden jäljitettävyyden perusvaatimukset, mikä antaa hyvät edellytykset mahdollisten kriisitilanteiden hallinnalle. Pientä osaa elintarvikealan toimijoista koskevien jäljitettävyyden erityisvaatimusten hallinnassa on puolestaan edelleen parannettavaa. Omavalvonnan yleisen vaatimustenmukaisuuden osalta kehitettävää on toimijoiden HACCP-osaamisessa, joka onkin valittu tulevaksi valvonnan painopisteeksi. Elintarvikehuoneistojen puhtaanapito, kunnossapito, lämpötilahallinta sekä tuotanto- ja käsittelyhygienia ovat pääasiassa erinomaisella tasolla. Rekisteröityjen elintarvikehuoneistojen ja kuljetusten lämpötilahallinnan osalta tulokset ovat kuitenkin hieman muita asiakokonaisuuksia huonompia. Epäkohtia on todettu viime vuosina aiempaa enemmän elintarvikkeiden lämpötilahallinnassa rekisteröidyissä elintarvikehuoneistoissa, mikä voi kertoa paitsi epäkohtien lisääntymisestä, myös siitä, että valvontaa on kohdennettu oikein ja epäkohtia havaittu tehokkaammin esimerkiksi valtakunnallisen painopistetyön myötä.

Omavalvontanäytteenotto ja näytteistä tehtävät erilaiset aistinvaraiset, mikrobiologiset ja kemialliset tutkimukset ovat on yksi keino varmistaa, että elintarvikealan toimijan omavalvonta toimii. Näytteenotto kertoo vain näytteenottohetken tilanteesta ja siksi näytteitä otetaan kuhunkin toimintaan soveltuvan näytteenottosuunnitelman mukaan riittävän tiheästi. Näytteenotolla varmistetaan muun muassa, että elintarvikkeet täyttävät lainsäädännön mikrobiologiset turvallisuusvaatimukset, elintarvikkeiden laatu on hyvä ja valmistusprosessit toimivat asianmukaisesti, elintarvikehuoneiston pinnat ja laitteet ovat siivouksen jälkeen puhtaita ja että niihin ei ole pesiytynyt vaarallisia bakteereita, kuten listeriaa.

Vuonna 2024 elintarvikkeiden tutkimusten tarkastuskattavuus vaikuttaa osittain parantuneen edeltäviin vuosiin verrattuna. Tarkastuskattavuus ei kuitenkaan vaikuta kaikilta osin riittävältä. Valvonta havaitsi omavalvonnan olennaiset puutteet. Usein todettuja puutteita olivat näytteiden ottamatta jättäminen, liian harva näytteenottotiheys ja liian vähäinen osanäytteiden määrä. Näytteenottoa myös kohdennettiin virheellisesti. Puutteiden korjaaminen vaatii toimijalta usein suoraa taloudellista panostusta. Vuonna 2024 valvojia koulutettiin säilyvyystutkimuksista, koska aiempina vuosina on havaittu puutteita muun muassa säilyvyysajan määrittämisessä yksittäisistä näytteistä useampien erien ja rinnakkaisten näytteiden tutkimisen sijaan, sekä tutkimusten tekemisessä vain viimeisenä käyttöpäivänä. Lisäksi aloitettiin valtakunnallinen histamiini kalastustuotteissa -näytteenottoprojekti.

Tuoteturvallisuudella tarkoitetaan elintarvikkeen kemiallisen koostumuksen, elintarvikeryhmäkohtaisten vaatimusten, elintarvikkeesta annettavien tietojen, elintarvikekontaktimateriaalien käytön sekä vierasaineiden ja jäämien hallintaa. Pääosassa tarkastetuissa yrityksiä tuoteturvallisuuteen liittyvä toiminta on ollut vaatimustenmukaista vuonna 2024. Tarkastuksilla on kuitenkin havaittu puutteita, myös elintarviketurvallisuutta vaarantavia ja korjausta vaativia virheitä. Tarkastettavien kohteiden osalta suositeltu tarkastustiheys toteutuu hyvin kontaktimateriaalien käytön valvonnan osalta. Osittain suositeltu tarkastustiheys on lähes toteutunut allergeenien ja intoleranssia aiheuttavien aineiden erillään pidon, ravintolisien ja elintarvikkeesta annettavien tietojen ja lääkejäämien valvonnan osalta. Muissa tuoteturvallisuuden osa-alueissa tarkastusmäärät ovat olleet kovin vähäisiä, jolloin suositeltu tarkastustiheys ei toteudu. Tuoteturvallisuuden valvontaa ei voida pitää valvonta-asetuksen (EU) N:o 2017/625 artiklan 9 vaatimukset täyttävänä ja olevan säännöllistä, riskiperusteista ja sopivalla tiheydellä toteutuvaa. Myös v. 2024 toteutetussa elintarvikeparanteisiin kohdistuneessa elintarvikeketjun valvonnan auditoinnissa havaittiin valvonta-asetuksen vastaisia poikkeamia mm. elintarvikeparanteiden valvonnan tiheydessä. Tulevina vuosina on alhaisten tarkastusmäärien juurisyiden selvittämiseen panostettava ja löydettävä keinoja tarkastusmäärien nostamiseksi. Monivuotisessa valvontasuunnitelmassa olevat tavoitteet ”Kuluttajat syövät entistä turvallisemmin ja terveellisemmin” sekä ”Kuluttajat saavat tutkittua ja puolueetonta tietoa valintojensa tueksi” ovat toteutuneet hyvin, sillä elintarvikealanyrityksiin tehdyissä elintarviketietoja, ravintoarvoa ja markkinointia koskevissa OIVA-valvontatarkastuksissa parhaimman tason saavuttaneiden valvontakohteiden määrä oli 93 % tarkastetuista (v. 2023 94 %). 

Elintarvikekontaktimateriaalialan, eli elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin tulevien materiaalien ja tarvikkeiden valmistuksen, jatkojalostuksen, maahantuonnin ja tukkumyynnin, tarkastuksien määrä kasvoi edelleen edellisestä vuodesta. Monivuotisessa valvontasuunnitelmassa asetettua tarkastuksien 33 %:n kattavuustavoitetta ei saavutettu, mutta kattavuus kuitenkin parani edelliseen vuoteen nähden ollen v. 2024 24 %. Pääosin toiminta on ollut vaatimustenmukaista, eniten puutteita on ollut tuotteiden vaatimustenmukaisuutta osoittavien todistuksien ja laadunhallintajärjestelmän osalta.

Salmonellaerityistakuuvaatimusten vuoksi Suomeen kaupalliseen tarkoitukseen lähetettävien erityistakuiden piiriin kuuluvien elintarvikkeiden tulee olla salmonellavapaita ennen niiden lähettämistä Suomeen. Salmonellaa koskevien eritystakuiden valvonta on kattavaa. Rekisteröidyissä elintarvikehuoneistossa salmonellaerityistakuiden toteuttamisessa todettiin paljon C- ja D-arvosanoihin johtavia puutteita. Ruokavirasto on järjestänyt valvojille koulutusta salmonellaerityistakuista vuosina 2023 ja 2024.

Alkutuotannon valvonta

Elintarvikkeiden alkutuotannolla tarkoitetaan alkutuotannon tuotteiden tuotantoa, kasvatusta ja viljelyä, myös sadonkorjuuta, lypsämistä ja kaikkia eläintuotannon vaiheita ennen teurastusta. Se sisältää myös metsästyksen, kalastuksen ja luonnonvaraisten tuotteiden keräämisen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002 3 artikla). Tässä raportissa tarkastelun ulkopuolelle jätetään metsästys ja luonnontuotteiden kerääminen, joita ei rekisteröidä elintarvikevalvontaan (elintarvikelaki 297/2021, 8 § 2. mom.).

Taulukko 3.1. Toimipaikkojen lukumäärät viranomaisrekisterissä vuosina 2021–2024

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Maitotiloja on tarkastettu vuosina 2021–2024 selvästi eniten, mutta eri vuosina tehtyjen tarkastusten määrä vaihtelee melko paljon. Toimintatyyppien kalastus, avomaan puutarhaviljely ja munantuotanto tarkastusten määrissä on havaittavissa nousua. Tarkastusten lukumäärä on laskenut vuoteen 2023 verrattuna etenkin kasvihuoneviljelyn kohdalla.

Taulukko 3.2. Tarkastettujen toimipaikkojen lukumäärät toimintatyypeittäin vuosina 2021–2024

Valtaosin tarkastusten tulokset ovat hyviä. Eniten puutteita todettiin munantuotannossa, hunajantuotannossa ja maidontuotannossa.

Maidontuotannon tarkastuksilla annettiin eniten kehotuksia ja yhdessä tapauksessa käytettiin pakkokeinoja. Muissa toimintatyypeissä ei käytetty pakkokeinoja lainkaan.

Taulukko 3.3. Annetut arvosanat, kehotukset ja pakkokeinot toimintatyypeittäin vuonna 2024

Alkutuotannon tarkastuksista ei anneta kokonaisarvosanaa, joten arvosanoissa on mukana jokaiselle vaatimuskohdalle annetut arvosanat (Arviointiasteikon arvosanojen yleiset määräytymisperusteet).

Alkutuotannon tarkastuksilla havaittiin puutteita eniten seuraavissa asiakokonaisuuksissa:

• Maidon jäähdytys- ja säilytystilat ja lypsylaitteet
• Tilojen, laitteiden ja eläinten puhtaus
• Tilojen riittävyys

Johtopäätökset

Rekisterissä olevien toimipaikkojen lukumäärään vaikuttaa aloittaneiden ja lopettaneiden toimipaikkojen lisäksi valvontayksiköissä tehdyt rekisteritietojen korjaukset ja päivitykset. Rekisterin korjaustyö onkin tärkeää tietojen oikeellisuuden ja kattavuuden parantamiseksi. Aihetta on käsitelty valvojille pidetyissä koulutustilaisuuksissa. Korjaustyötä hankaloittaa kuitenkin se, ettei eri viranomaisrekistereitä ole pystytty yhteensovittamaan resurssien niukkuuden vuoksi.

Ruokaviraston ohjeessa Alkutuotannon elintarvikevalvonta ja riskinarviointi on annettu suositellut tarkastustiheydet alkutuotannon eri toimintatyypeille. Kalastus-toimintatyypin tarkastusten määrän nousuun vaikutti vuonna 2024 toteutettu merikalastusalusten valvontaprojekti. Kasvintuotannon ja munantuotannon tarkastuksia on käsitelty viime vuosina Ruokaviraston pitämissä koulutuksissa, joka osaltaan on vaikuttanut tarkastusmäärien nousuun näissä toimintatyypeissä. Maidontuotantotilojen tarkastukset ovat jo pitkään olleet vakiintunut osa elintarvikevalvontaa, joka näkyy tarkastusten lukumäärässä. Maitotilojen tarkastukset suositellaan tehtäväksi pääsääntöisesti viiden vuoden välein. Kun laskee mukaan vuoden 2020 tarkastettujen maidontuotantotilojen määrän (519 kpl), maitotiloista jää kuitenkin viiden vuoden aikana tarkastamatta hieman vajaat 1900 tilaa (n. 35 %). Myös muiden toimintatyyppien tarkastusmäärät jäävät huomattavasti suositelluista. Tarkastuksia tulisi tehdä enemmän edelleen erityisesti avomaan puutarhatuotannossa, munantuotannossa sekä kalastuksessa ja vesiviljelyssä. Toimintatyypin sisällä tarkastukset kuitenkin ovat oikein kohdennettuja, esimerkiksi avomaan puutarhaviljelyssä tarkastuksia on tehty pääasiassa sellaisenaan syötävien kasvisten tuotantoon.

Vuoteen 2023 verrattuna alkutuotannon tarkastustulokset ovat kautta linjan parantuneet, erityisesti vesiviljelyn, lihantuotannon, kalastuksen ja hunajantuotannon kohdalla.

Merikalastusalusten valvontaprojekti 2024

Kalastustuotteiden tuotannon ja markkinoille saattamisen viralliseen valvontaan on sisällyttävä alusten, saaliin purkamisen ja ensimmäisen myynnin hygieniaolosuhteiden säännöllistä tarkastamista erityisesti sen varmistamiseksi, käsitelläänkö kalastustuotteita asianmukaisesti, noudatetaanko hygienia- ja lämpötilavaatimuksia ja ovatko kuljetusolosuhteet asianmukaiset ((EU) 2019/627, artikla 67). Ruokaviraston ohjeistuksen mukaisesti ≥ 12 m kalastusaluksia tulee valvoa säännöllisesti kolmen vuoden välein. Alle 12 m pituisten kalastusalusten osalta valvontaa toteutetaan projektiluontoisesti sekä tarvittaessa. Vuoden 2024 aikana tarkastettiin riskiperusteisesti rajattu otanta merikalastusaluksia. Valvontaprojektissa tarkastettiin 50 ammattikalastukseen rekisteröityä kalastusalusta. Tarkastuksia tehtiin kymmenen kunnallisen valvontayksikön alueella.

Tarkastuskattavuus saavutti projektille suunnitellun tavoitellun tason. Kalastusalusten puhtaus ja puhdistuskäytänteet olivat yleisesti hyvällä tasolla lukuun ottamatta yksittäisiä poikkeuksia, jotka liittyivät pinttyneeseen kuivaan likaan kalastusaluksissa. Välineiden puhtaus oli yleisesti hyvällä tasolla. Korjattavaa oli kuitenkin säilytysastioiden elintarvikekontaktimateriaalikelpoisuudessa, johon liittyvien vaatimusten tuntemuksessa oli usein puutteita. Yksi todetuista kehityskohteista oli myös kalastussatamien yleinen siisteys, jolla ehkäistään muun muassa haittaeläinten pesiytymistä kalastuksen tukitiloihin tai niiden läheisyyteen. Valvontaprojektin tarkastusten tuloksia käytetään kalastuksen hygieniavalvonnan ohjaukseen ja suunnitteluun jatkossa.

Elintarvikehuoneistojen toiminnan valvonta

Omavalvonta

Elintarvikealan toimijalla on oltava järjestelmä, jonka avulla toimija tunnistaa ja hallitsee toimintaansa liittyvät vaarat ja varmistaa, että toiminta täyttää elintarvikelainsäädännön vaatimukset (elintarvikelaki 297/2021, 15 §). Omavalvontaa toteutetaan ja valvotaan kaikissa rekisteröidyissä ja hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa. Toimijan omavalvontajärjestelmän tarkastettavuutta, perusrakennetta, kattavuutta ja ajantasaisuutta yleisellä tasolla arvioidaan Oiva-rivillä 1.6 Omavalvonnan yleinen vaatimustenmukaisuus. Omavalvonnan suunnitelman ja toteutuksen riittävyyttä ja sopivuutta arvioidaan puolestaan kunkin asian omalla Oiva-arviointirivillä. Suuri osa elintarvikevalvonnasta koostuu toimijan omavalvonnan ja sen toteutuksen valvonnasta.

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Omavalvonnan yleiseen vaatimustenmukaisuuteen liittyvien tarkastusten tulokset vuonna 2024 ovat olleet valtaosin hyviä (taulukko 3.4.). Prosentuaalisesti eniten epäkohtia havaittiin kala-alan hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa, elintarvikkeiden varastointia ja pakastamista harjoittavissa elintarvikehuoneistoissa sekä vientiä ja tuontia harjoittavissa elintarvikehuoneistoissa. Pakkokeinoihin ryhdyttiin omavalvonnan yleiseen vaatimustenmukaisuuteen liittyvien puutteiden vuoksi vuoden aikana yhteensä 11 kertaa, joista suurin osa koski elintarvikkeiden myyntiä tai tarjoilua harjoittavia elintarvikehuoneistoja.

Asiakokonaisuutta tarkastettiin suhteessa tarkastettuihin toimipaikkoihin hieman enemmän rekisteröidyissä elintarvikehuoneistoissa kuin hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa. Esimerkiksi elintarvikkeiden myyntiä tai tarjoilua harjoittavissa paikoissa tarkastettiin omavalvonnan yleinen vaatimustenmukaisuus keskimäärin 72 % tarkastetuista toimipaikoista, kun taas liha-, kala-, maito- ja muna-alan hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa omavalvonnan vaatimustenmukaisuus tarkastettiin keskimäärin 56 % tarkastetuista toimipaikoista. Kaikkia rekisteröityjä elintarvikehuoneistoja ei tarkasteta vuosittain, joten on tarkoituksenmukaista, että omavalvonnan yleistä vaatimustenmukaisuutta on tarkastettu suuremmassa osassa tarkastettuja kohteita, jotta asiakokonaisuus tulee arvioiduksi vähintään kerran kolmen vuoden aikana. Hyväksyttyihin elintarvikehuoneistoihin kohdistuu vuositasolla yleensä useampia tarkastuksia, minkä vuoksi suositeltuun vähimmäistiheyteen päästään, vaikka asiaa olisi tarkastettu vuositasolla pienemmässä osassa tarkastettuja kohteita.

Taulukko 3.4. Omavalvonnan yleisen vaatimustenmukaisuuden valvonta toimintaluokittain vuonna 2024

Omavalvonnan yleisen vaatimustenmukaisuuden osalta tarkastettujen kohteiden määrä on noussut hieman vuosittain viimeisen viiden vuoden aikana. Tarkastuksella annettujen C- ja D-arvioiden määrä sekä kehotusten ja pakkokeinojen määrä on hieman kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana verrattuna edellisiin vuosiin.

Taulukko 3.5. Omavalvonnan yleisen vaatimustenmukaisuuden valvonta vuosina 2020–2024

Tarkastusten havaintoja:

• Omavalvonnan suunnitelmaa ei ole laadittu tai se ei ole tarkastettavissa.
• Omavalvonnan suunnitelma ei ole ajan tasalla eikä vastaa kaikilta osin toimintaa.
• HACCP-periaatteiden mukaista vaarojen arviointia ei ole tehty tai se on puutteellinen.
• Käytännön toteutus elintarvikehuoneistossa ei vastaa omavalvonnan suunnitelmaa tai elintarvikehuoneiston toimija ei ole riittävän perehtynyt omavalvonnan suunnitelman sisältöön.
• Omavalvonnan kirjanpito on puutteellista.

Johtopäätökset

Omavalvonnan yleistä vaatimustenmukaisuutta valvottiin sekä hyväksytyissä että rekisteröidyissä elintarvikehuoneistoissa määrällisesti melko hyvin ja havaittuihin epäkohtiin puututtiin asianmukaisesti ja vaikuttavasti. Tarkastuksilla tehtyjen havaintojen perusteella osassa elintarvikehuoneistoista on puutteita muun muassa HACCP-ohjelmien laatimisessa ja toteuttamisessa. Elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman yhtenä tulevana valvonnan painopisteenä on elintarvikealan toimijoiden ja valvojien HACCP-osaamisen lisääminen, jonka suunnittelu ja ohjaus aloitetaan Ruokavirastossa vuonna 2026.

Elintarvikkeiden jäljitettävyys

Elintarvikkeiden jäljitettävyydellä tarkoitetaan mahdollisuutta jäljittää elintarvike, elintarviketuotantoon käytettävä eläin tai valmistusaine kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa. Elintarvikkeiden jäljitettävyyslainsäädäntö jakaantuu moneen eri säädökseen, ja eräiden elintarvikeryhmien erityisistä jäljitettävyysvaatimuksista on säädetty erikseen. Elintarvikkeiden jäljitettävyys on keskeinen tekijä elintarviketurvallisuudesta huolehdittaessa. Kokemus ja aiemmat elintarvikekriisit ovat osoittaneet, että kyky jäljittää elintarvikkeet läpi koko niiden tuotanto- ja jakeluverkoston on tärkeää, jotta pystytään suojelemaan paitsi kuluttajien terveyttä ja etuja, myös toimijoiden etuja. Elintarvikkeiden jäljitettävyyden perusvaatimus on annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 artiklassa 18. Elintarvikkeiden jäljitettävyyden valvonta on ollut valtakunnallinen painopiste vuosina 2021–2024.

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Jäljitettävyyssäädökset koskevat kaikkia elintarvikkeita ja kaikkia elintarvikealan toimijoita, joten elintarvikejäljitettävyysvalvontaa kohdistetaan kaikkiin elintarvikealan toimijoihin. Elintarvikkeiden jäljitettävyyden Oiva-arviointirivi 16.1 Muiden kuin eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyys koskee kaikkia elintarvikealan toimijoita ja rivi 16.9 Eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyys merkittävää osaa toimijoista. Jäljitettävyyttä tulee valvoa vähintään kerran kolmen vuoden aikana kaikissa kohteissa.

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä on hieman laskenut viime vuodesta. Tarkastuskattavuuksissa on eroja toimintaluokittain. Hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa tavoiteltu vähimmäistarkastustiheys on toteutunut, mutta esimerkiksi myynti- ja tarjoilupaikkojen osalta on tarkastettu vuonna 2024 alle 20 % toimipaikoista.

Taulukko 3.6. Jäljitettävyyden osalta (Oiva-arviointirivit 16.1, 16.2, 16.4, 16.8 ja 16.9) tarkastettujen toimipaikkojen määrät, tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma sekä kehotusten ja pakkokeinojen määrät v. 2020–2024

Taulukko 3.7. Jäljitettävyyden tarkastusten Oiva-rivikohtaisia tuloksia vuonna 2024

Tarkastuksien tulokset olivat vuonna 2024 pääasiassa hyviä. Kehotusten ja käytettyjen pakkokeinojen määrä on pysynyt melko muuttumattomana suhteessa tehtyjen tarkastusten määrään. Suurin C- ja D-arvosanojen osuus annettiin kala-alan (8 %) ja liha-alan (6 %) hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa. Valtaosa tarkastuksista on tehty elintarvikkeiden myynti- (tarkastetut toimipaikat n. 2 000 kpl) ja tarjoilupaikoissa (tarkastetut toimipaikat n. 5 800 kpl), joissa C- ja D-arvosanojen osuus oli myynnin osalta 4 % ja tarjoilun osalta 1 %.

Tarkastusten havaintoja:

Pakollisen naudanlihan merkintäjärjestelmän edellyttämä naudanlihan jäljitettävyys vaikuttaisi olevan edelleen toimijoille vaikeimmin hallittava jäljitettävyyden osa-alue. Kyseinen erityisvaatimus koskee vain rajallista määrää toimijoita ja sen keskeisenä sisältönä on eräkohtaisen jäljitettävyyden sekä teurastus- ja leikkuupaikkatietojen hallinta. Toimijoille ei aina ole täysin selvää, mitä kyseinen erityissäädös käytännössä edellyttää naudanlihan eräjäljitettävyydeltä.

Jäljitettävyyden hallintaan liittyvät puutteet toimijoiden omavalvonnassa liittyvät useimmiten riittämättömään osaamiseen tai ymmärrykseen jäljitettävyyden hallinnan merkityksestä.

Johtopäätökset

Elintarvikkeiden jäljitettävyys on yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Toimijat hallitsevat hyvin elintarvikkeiden jäljitettävyyden perusvaatimukset, mikä antaa hyvät edellytykset mahdollisten kriisitilanteiden hallinnalle. Erityisvaatimusten hallinnassa on edelleen kehitettävää.

Suurin tarkastusmäärä on seurantajaksolla ollut vuonna 2023, mitä voi selittää jäljitettävyysvalvonnan valtakunnallinen painopistetyö. Valtakunnallisessa ohjauksessa ja kehittämisessä tullaan edelleen kiinnittämään huomiota siihen, että tarkastusmäärät olisivat kaikissa toimintaluokissa tavoitellulla tasolla.

Hygienia hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa

Kunnossapito ja puhtaanapito

Kunnossapito ja puhtaanapito ovat keskeisiä perusasioita hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen toiminnassa. Kunnossapidon ja puhtaanapidon Oiva-arviointirivejä on tärkeää valvoa säännöllisesti ja riittävän tiheästi kaikissa hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa.

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Tarkastelussa mukana olevat toimialat ovat hyväksyttyjen kala-alan, liha-alan, maitoalan, muna-alan ja elintarvikkeiden varastoinnin ja pakastaminen elintarvikehuoneistot.  Kunnossapidon ja puhtaanapidon osalta tarkastusmääriin, annettuihin arvosanoihin sekä kehotusten ja pakkokeinojen määriin on tässä tarkastelussa yhdistetty kunnossapidon osalta Oiva-arviointirivit 2.2 Tilojen ja rakenteiden kunnossapito ja 2.3 Kalusteiden, laitteiden, vesilaitteiden ja työvälineiden kunnossapito sekä puhtaanapidon osalta tarkastusmääriin Oiva-arviointirivit 3.1 Tilojen ja rakenteiden puhtaus ja järjestys ja 3.2. Pintojen, kalusteiden, laitteiden ja työvälineiden puhtaus.

Taulukko 3.8. Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen kunnossapidon (Oiva-arviointirivit 2.2 ja 2.3) ja puhtaanapidon (Oiva-arviointirivit 3.1 ja 3.2) tehdyt tarkastukset, tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma sekä kehotusten ja pakkokeinojen määrät v.2024

Vuoden 2024 aikana hyväksyttyä elintarvikehuoneistoja tarkastettiin puhtaanapidon osalta määrällisesti hieman enemmän kuin kunnossapidon osalta. A-arvosanoja on annettu hieman enemmän puhtaanapidon Oiva-rivien tarkastuksissa verrattuna kunnossapidon Oiva-rivien tarkastuksiin.

TÄHÄN UUSI TAULUKKO Taulukko 3.9. Kunnossapidon (Oiva-arviointirivit 2.2. ja 2.3) valvonta hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa toimintaluokittain vuonna 2024

TÄHÄN UUSI TAULUKKO Taulukko 3.10. Puhtaanapidon (Oiva-arviointirivit 3.1 ja 3.2) valvonta hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa toimintaluokittain vuonna 2024

Puhtaanapidon Oiva-rivejä on tarkastettu suurimmassa osassa (80–100 %) vuonna 2024 tarkastettuja hyväksyttyjä elintarvikehuoneistoja. Myös kunnossapidon Oiva-rivien tarkastuskattavuus on hyvällä tasolla, n. 70–90 % tarkastetuista kohteista.

Kunnossapidon A- ja B- arvosanojen osuus on ollut kala-, liha- ja elintarvikkeiden varastoinnin ja pakastamisen alalla 96 % ja muna- ja maitoalalla 98 %. Puhtaanapidon osalta A- ja B-arvosanojen osuus on ollut kala-alalla 97 %, liha- ja muna-alalla 98 %, elintarvikkeiden varastoinnin ja pakastamisen alalla 99 % sekä maitoalalla 100 %. Kehotuksia on annettu eniten sekä kunnossapidon että puhtaanapidon tarkastuksissa liha- ja kala-alalla. Liha-alalla annettujen kehotusten määrät kunnossapidon ja puhtaanapidon osalta ovat vähentyneet. Kala-alalla annettujen kehotusten määrät kunnossapidon osalta ovat pysyneet samalla tasolla kuin aikaisempinakin vuosina ja puhtaanapidon osalta kehotusten määrät ovat hieman vähentyneet. Pakkokeinoja on käytetty vuoden 2024 aikana vain yksittäisissä tapauksissa, joista suurin osa on ollut liha-alalla sekä kunnossapidon että puhtaanapidon osalta.  

Taulukko 3.11. Hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa kunnossapidon osalta (Oiva-arviointirivit 2.2 ja 2.3) tarkastettujen toimipaikkojen määrät, tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma sekä kehotusten ja pakkokeinojen määrät v.2020–2024

Taulukko 3.12. Hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa puhtaanpidon osalta (Oiva-arviointirivit 3.1 ja 3.2) tarkastettujen toimipaikkojen määrät, tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma sekä kehotusten ja pakkokeinojen määrät v.2020–2024

Tarkastusmäärät ovat pysyneet samalla tasolla viime vuosien aikana sekä kunnossapidon että puhtaanapidon osalta. Tarkastusmäärät ovat lisääntyneet koronapandemian aikaisten vuosien (2020–2021) jälkeen sekä kunnossapidon että puhtaanapidon tarkastusten osalta. Arvosanajakauma on myös pysynyt samalla tasolla tarkastelujaksolla. A- ja B-arvosanojen osuus on pysynyt hyvällä tasolla. Kehotusten määrät ovat hieman vähentyneet koko tarkastelujakson aikana. Pakkokeinojen käyttö on pysynyt vähäisenä tarkastelujakson aikana.

Tarkastusten havaintoja:

Kunnossapito:

• Tilojen, rakenteiden, laitteiden ja työvälineiden kunnossapidossa on jonkin verran puutteita.
• Tuotantotiloissa toimimattomia vesilaitteita/kalusteita.
• Ilmanvaihtojärjestelmän kunnossapidossa puutteita.
• Kunnossapitosuunnitelman toteutuksessa puutteita rakenteiden osalta.

Puhtaanapito:

• Tilojen, rakenteiden, kalusteiden, laitteiden, työvälineiden, pintojen puhtaudessa on jonkin verran puutteita.
• Tuotantotilojen seinissä, lattioissa, ovenpielissä ja sähkökatkaisijoissa pinttynyttä likaa.
• Tuotantotiloihin kuulumattomat, ylimääräiset tavarat vaikeuttavat tilojen järjestyksen ylläpitoa ja puhtaanapitoa.

Johtopäätökset

Kunnossapidon ja puhtaanapidon tarkastuksia on suoritettu kattavasti hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa. Tulokset tarkastuksista ovat olleet kaiken kaikkiaan erittäin hyvällä tasolla. Kunnossapidon Oiva-rivit 2.2 ja 2.3 sekä puhtaanapidon Oiva-rivit 3.1 ja 3.2 olivat painopisteenä sekä rekisteröidyissä että hyväksytyissä elintarvikehuoneistojen vuosien 2020–2022 tarkastuksissa, joka on todennäköisesti edesauttanut sitä, että tarkastuksilla on pääasiassa kiinnitetty huomiota oikeisiin asioihin kyseessä olevien kunnossapidon ja puhtaanapidon Oiva-rivien osalta.

Lämpötilanhallinta

Elintarvikealan toiminnassa lämpötilahallinta tarkoittaa elintarvikkeiden kylmän ja kuuman lämpötilan hallintaa. Elintarvikkeiden säilyvyyden ja turvallisuuden kannalta on oleellista, että elintarvikkeet kuljetetaan ja säilytetään säädetyissä lämpötiloissa, ja että valmistuksen ja käsittelyn lämpötilat ovat hallitaan. Raaka-aineiden, välituotteiden ja tuotteiden kuljetuksessa, vastaanotossa, valmistuksessa, varastoinnissa sekä säilytyksessä lämpötilan seuranta sekä mittaustulosten tallennus on oleellista muun muassa kylmäketjun katkeamattomuuden sekä oikeiden prosessointilämpötilojen toteamiseksi ja todentamiseksi. Lainsäädännössä on annettu elintarvikkeille enimmäislämpötilarajoja sekä kuljetukseen että säilytykseen. Lämpötilahallinnan valtakunnallista painopistevalvontaa toteutettiin vuosina 2023–2024.

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Tarkastelussa mukana olevat toimialat ovat hyväksyttyjen kala-alan, liha-alan, maitoalan, muna-alan ja elintarvikkeiden varastoinnin ja pakastamisen elintarvikehuoneistot. Lämpötilahallinnan osalta tarkastusmääriin, annettuihin arvosanoihin sekä kehotusten ja pakkokeinojen määriin on tässä tarkastelussa yhdistetty lämpötilahallinnan osalta taulukon 3.14 mukaiset Oiva-rivit.

TÄHÄN UUSI TAULUKKO Taulukko 3.13. Lämpötilahallinnan (Oiva-arviointirivit 6.2, 6.5, 6.6 ja 6.7) valvonta hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa toimintaluokittain vuonna 2024.

Kehotuksia on annettu eniten lämpötilahallinnan tarkastuksissa liha- ja kala-alalla. Liha-alalla annettujen kehotusten määrä on vähentynyt, kun taas kala-alalla annettujen kehotusten määrä on lisääntynyt edellisestä vuodesta. Pakkokeinoja on käytetty vain yksittäistapauksissa.

Taulukko 3.14. Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen lämpötilahallintaan liittyvien asiakohtien tarkastusmäärät, niiden arvosanajakauma sekä annettujen kehotusten ja pakkokeinojen lukumäärät vuonna 2024.

Kaikkien lämpötilahallinnan asioiden toteutus on valvontatulosten perusteella erittäin hyvällä tasolla, sillä A- ja B-arvioiden osuus oli kaikilla Oiva-riveillä 97–98 %.

Elintarvikkeiden valmistusprosessien lämpötilahallinnan arviot koskevat esimerkiksi kriittisten hallintapisteiden eli lämpökäsittelyjen hallintaa, mutta niiden osuutta ei pystytä erittelemään kokonaismäärästä. Kriittisten hallintapisteiden hallinta on erityisen tärkeässä roolissa elintarviketurvallisuuden varmistamisessa.

Taulukko 3.15. Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen lämpötilahallintaan liittyvien asiakohtien tarkastusmäärät yhteensä, niiden arvosanajakauma sekä annettujen kehotusten ja pakkokeinojen lukumäärät vuosina 2020–2024.

Lämpötilahallinnan tarkastusmäärät, arvosanajakauma ja kehotusten määrät ovat pysyneet pääpiirteittäin ennallaan.

Johtopäätökset

Lämpötilahallintaa on tarkastettu hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa kattavasti. Elintarvikkeiden lämpötilojen hallinnan kokonaistulosta voidaan pitää erittäin hyvänä. Havaittuihin lämpötilahallinnan epäkohtiin on puututtu ja epäkohtien korjaaville toimenpiteille on annettu määräajat.

Henkilökunnan työskentelyhygienia

Henkilökunnan työskentelyhygienia kuuluu osana Oiva-järjestelmän Henkilökunnan toiminta ja koulutus -arviointikokonaisuuteen. Valvonnassa arvioidaan, toimiiko henkilökunta elintarvikehuoneistossa hygieenisesti ja työohjeiden mukaisesti, käytetäänkö työvälineitä hygieenisesti ja vain niiden käyttötarkoitukseen, huolehditaanko käsihygieniasta sekä noudatetaanko puhtausaluejaottelua ja määrättyjä kulkureittejä.

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Tarkastelussa mukana olevat toimialat ovat hyväksyttyjen kala-alan, liha-alan, maitoalan, muna-alan ja elintarvikkeiden varastoinnin ja pakastamisen elintarvikehuoneistot. Tuloksissa tarkastellaan vain Oiva-riviä 4.1 Henkilökunnan työskentelyhygienia.

TÄHÄN UUSI TAULUKKO Taulukko 3.16. Henkilökunnan työskentelyhygienia (Oiva-arviointirivi 4.1) valvonta hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa toimintaluokittain vuonna 2024.

Henkilökunnan työskentelyhygieniaa ei ole tarkastettu määrällisesti aivan yhtä kattavasti kuin muita elintarvikehygienian kannalta olennaisimpia asiakokonaisuuksia. Henkilökunnan työskentelyhygienia on tarkastustulosten perusteella pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Liha- ja kala-alalla on annettu hieman vähemmän A-arvosanoja ja enemmän C- ja D-arvosanoja sekä kehotuksia kuin muissa toimintaluokissa. Pakkokeinoja on käytetty vain yksittäistapauksissa liha-alalla.

Taulukko 3.17. Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen henkilökunnan työskentelyhygienia v. 2020–2024

Tarkastelujaksolla A- ja B-arvioiden osuus on pysynyt korkealla, 97–98 % tasolla. Myös muilta osin arvosanajakauma on pysynyt pitkälti samalla tasolla. Tarkastusmäärissä ei ole tapahtunut muutosta edelliseen vuoteen verrattuna.

Johtopäätökset

Henkilökunnan hygienia on tulosten perusteella erittäin hyvällä tasolla, mutta tarkastuksia voisi olla syytä tehdä hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa useammin, sillä henkilökunnan työskentelyhygienialla on erityinen merkitys elintarviketurvallisuudelle.

Elintarvikkeiden tuotantohygienia

Elintarvikkeiden tuotantohygieniaa valvotaan kaikissa hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa. Tuotantohygieniaa valvotaan osana Oiva-aihekokonaisuutta 5, jossa arvioidaan elintarvikkeiden käsittelyhygienian lisäksi muun muassa jäähdyttämisen, pakkaamisen ja säilyttämisen hygieniaa sekä sivutuotteiden käsittelyhygieniaa.

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Tuotantohygieniaa tarkastettiin vuonna 2024 noin kahdessa kolmasosassa (69 %) kaikista liha-, kala-, maito- ja muna-alan hyväksytyistä elintarvikehuoneistoista. Tarkastetuista toimipaikoista tuotantohygieniaan liittyvää aihekokonaisuutta tarkastettiin 87 % toimipaikoista.

Taulukko 3.18. Elintarvikkeiden tuotantohygienian valvonta hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa toimintaluokittain vuonna 2024

Valtaosin tarkastusten tulokset ovat olleet hyviä. Eniten puutteita todettiin liha- ja kala-alan elintarvikehuoneistoissa. Näiden toimintaluokkien tarkastuksilla annettiin myös eniten kehotuksia ja käytettiin pakkokeinoja.

Taulukko 3.19. Elintarvikkeiden tuotantohygienian valvonta hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa vuosina 2020–2024

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä, arvosanat sekä kehotusten ja pakkokeinojen määrät ovat tuotantohygienian osalta pysyneet hyvin samanlaisina koko viiden vuoden tarkastelujakson ajan. Pakkokeinoja on käytetty tuotantohygieniaan liittyvien epäkohtien vuoksi vuosittain, joskin käytettyjen pakkokeinojen määrä on kuitenkin pieni. Prosentuaalisesti eniten C- ja D-arvioita on annettu sivutuotteiden tuotannon ja jäljitettävyyden, sivutuotteiden käsittelyn ja hygienian sekä elintarvikkeiden säilyttämisen ja varastoinnin hygienian osalta. Sivutuotteiden tuotannon ja jäljitettävyyden arvosana ei vaikuta Oiva-tulokseen eikä näy Oiva-raportilla.

Taulukko 3.20. Elintarvikkeiden tuotantohygienian valvonta hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa Oiva-arviointirivikohtaisesti vuonna 2024

Prosentuaalisesti eniten C- ja D-arvioita on annettu sivutuotteiden tuotannon ja jäljitettävyyden, sivutuotteiden käsittelyn ja hygienian sekä elintarvikkeiden säilyttämisen ja varastoinnin hygienian osalta. Sivutuotteiden tuotannon ja jäljitettävyyden arvosana ei vaikuta Oiva-tulokseen eikä näy Oiva-raportilla.

Tarkastusten havaintoja:

• Elintarvikkeiden ja sivutuotteiden erillään pidossa on puutteita.
• Käsienpesupisteiden varustelussa, toiminnassa tai puhtaudessa on puutteita.
• Tuotantotilojen rakenteisiin muodostuu tiivistymisvettä.
• Eri hygieniatasojen toimintojen erottaminen ja ristikontaminaation ehkäiseminen on puutteellista. Esimerkiksi suojaamattomien kypsien ja raakojen tuotteiden erillään pito ei ole riittävää.
• Elintarvikkeita säilytetään puutteellisesti suojattuna.
• Elintarvikevarastoissa säilytetään sinne kuulumatonta tavaraa tai vanhentuneita tuotteita.

Johtopäätökset

Elintarvikkeiden tuotantohygieniaa ja kaikkia siihen kuuluvia Oiva-arviointirivejä valvottiin kattavasti eri toimialoilla, joskin osassa hyväksytyistä elintarvikehuoneistoista tuotantohygieniaa ei tarkastettu kertaakaan vuoden aikana. Vaikka jokainen Oiva-arviointirivi suositellaan tarkastettavaksi vähintään kerran kolmessa vuodessa, on otettava huomioon, että elintarvikkeiden hyvä tuotanto- ja käsittelyhygienia on riskinhallinnan kannalta erittäin tärkeä osa toimijan toimintaa ja omavalvontaa. Tämän vuoksi tätäkin hygienian aihekokonaisuutta on perusteltua valvoa hyväksytyissä elintarvikehuoneistossa vähintään vuosittain. Valvonnan tulosten perusteella suurin osa toimijoista toimii elintarvikelainsäädännön vaatimusten mukaisesti, mutta joidenkin tarkastusten yhteydessä havaittiin myös elintarviketurvallisuutta heikentäviä tai vaarantavia sekä korjausta vaativia epäkohtia.

Hygienia rekisteröidyissä elintarvikehuoneistoissa

Kunnossapito ja puhtaanapito

Kunnossapitoa arvioidaan Oiva-riveillä 2.2 Tilojen kunto ja 2.3. Työvälineet, kalusteet ja laitteet. Oiva-rivin 2.2 tarkastaminen kohdistuu tilojen ja rakenteiden kunnossapitoon eli sellaisiin pintoihin, jotka eivät yleensä ole elintarvikkeen kanssa kosketuksissa. Rivillä arvioidaan myös esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmän toimivuutta. Oiva-rivin 2.3 tarkastaminen kohdistuu kalusteiden, laitteiden ja työvälineiden kunnossapitoon eli sellaisiin pintoihin, jotka voivat tulla kosketuksiin elintarvikkeen kanssa. Tällä rivillä arvioidaan myös lämpömittareiden toimivuus. Erilaisten pintojen kunto vaikuttaa oleellisesti niiden puhtaanapitoon ja on näin ollen merkityksellinen asia elintarvikehygienian kannalta. Kunnossapidon tuloksia tarkastellaan näiden Oiva-arviointirivien yhteenvetona.

Puhtaanapitoa arvioidaan Oiva-arviointiriveillä 3.1 Tilojen yleinen siisteys ja puhtaus ja 3.2 Työvälineiden, laitteiden ja siivousvälineiden puhtaus. Oiva-arviointirivin 3.1 tarkastaminen kohdistuu tilojen ja rakenteiden puhtaanapitoon eli sellaisiin pintoihin, jotka eivät yleensä ole elintarvikkeen kanssa kosketuksissa. Oiva-arviointirivin 2.3 tarkastaminen kohdistuu kalusteiden, laitteiden ja työvälineiden puhtaanapitoon eli sellaisiin pintoihin, jotka ovat todennäköisesti kosketuksissa elintarvikkeen kanssa. Puhtaanapidolla on erityisen suuri merkitys elintarviketurvallisuudelle. Myös puhtaanapidon tuloksia tarkastellaan näiden Oiva-arviointirivien yhteenvetona.

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Sekä kunnossapidon että puhtaanapidon Oiva-rivien tarkastuskattavuudet ovat pääosin hyvällä tasolla. Kunnossapidon rivejä (Oiva-rivit 2.2 ja 2.3) on tarkastettu kaikissa toimintaluokissa vähintään kahdessa kolmasosassa (65–84 %) tehtyjä tarkastuksia. Puhtaanapidon rivejä (Oiva-rivit 3.1 ja 3.2) on tarkastettu kaikissa toimintaluokissa vähintään kolmessa neljäsosassa (74–92 %) tarkastuksia. Poikkeuksena muihin toimialoihin, elintarvikkeiden varastoinnissa ja pakastamisessa kunnossapidon rivejä on tarkastettu noin kolmasosassa tehdyistä tarkastuksista (36 %) ja puhtaanapidon hieman enemmän (40 %).

TÄHÄN UUSI TAULUKKO Taulukko 3.21. Kunnossapidon (Oiva-arviointirivit 2.2 ja 2.3) valvonta rekisteröidyissä elintarvikehuoneistoissa toimintaluokittain vuonna 2024

TÄHÄN UUSI TAULUKKO Taulukko 3.22. Puhtaanapidon (Oiva-arviointirivit 3.1 ja 3.2) valvonta rekisteröidyissä elintarvikehuoneistoissa toimintaluokittain vuonna 2024

Kunnossapidon osalta eniten C- ja D-arvosanoja on annettu elintarvikkeiden tarjoilussa ja vilja- ja kasvialalla.

Puhtaanapidon osalta ruoka-aputoiminnassa ja muu valmistus -toiminnassa on annettu lähes ainoastaan A- ja B arvosanoja (99 %). Eniten C- ja D-arvosanoja puhtaanapidosta on annettu vilja- ja kasvialalla.

Valvonnassa joudutaan turvautumaan pakkokeinoihin kunnossapito- ja puhtaanapitoasioiden korjaamiseksi vain yksittäistapauksissa.

Tarkastuksia on tehty määrällisesti hyvin. Esimerkiksi elintarvikkeiden tarjoilussa on tarkastettu kunnossapito- ja puhtaanapitoasioita reilussa kolmanneksessa kaikista toimintaluokan kohteista. Vilja- ja kasvialan toimintaluokassa kunnossapito- ja puhtaanapitoasioita on tarkastettu vajaassa kolmanneksessa kaikista toimintaluokan kohteista.

Taulukko 3.23. Kunnossapidon osalta tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annettujen arvosanojen jakauma sekä annettujen kehotusten ja pakkokeinojen määrä vuosina 2020–2024

Taulukko 3.24. Puhtaanapidon osalta tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annettujen arvosanojen jakauma sekä annettujen kehotusten ja pakkokeinojen määrä vuosina 2020–2024

Tarkastusmäärät eivät ole muuttuneet edeltävästä vuodesta.

Kunnossapidon A- ja B arvosanojen osuus viiden vuoden tarkasteluajanjaksolla on ollut 97–98 % eli varsin hyvä. Kehotusten määrä on noussut. Pakkokeinojen määrä vaihtelee vuosittain, mutta määrät ovat melko vähäisiä suuriin tarkastusmääriin nähden.

Puhtaanapidon A- ja B arvosanojen osuus viiden vuoden tarkasteluajanjaksolla on ollut 96–97 % eli varsin hyvä. Kehotuksia on annettu jonkin verran enemmän myös puhtaanapitorivien valvonnassa. Valvonnassa on jouduttu ryhtymään jonkin verran pakkokeinoihin, mutta määrät eivät ole suuria tarkastusmääriin nähden.

Taulukko 3.25. Rekisteröityjen elintarvikehuoneistojen kunnossapidon (Oiva-arviointirivit 2.2 ja 2.3) ja puhtaanapidon (Oiva-arviointirivit 3.1 ja 3.2) tehdyt tarkastukset, tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma sekä kehotusten ja pakkokeinojen määrät v.2024

Tarkastusten havaintoja

Kunnossapito

• Kylmälaitteiden tiivisteet ovat huonokuntoisia.
• Seinät, lattia, ovet, laitteet ovat huonokuntoisia.
• Maali hilseilee seinissä tai katossa.
• Vesipisteet ovat huonokuntoisia.

Puhtaanapito

• Puhtaanapitoa on laiminlyöty pidempiaikaisesti.
• Elintarvikehuoneistossa on toimintaan kuulumattomia tavaroita, mikä vaikeuttaa puhtaanapitoa.
• Siivousvälineet ovat likaisia tai huonokuntoisia, ja niille ei ole sopivaa säilytystilaa.

Johtopäätökset

Pääsääntöisesti kunnossapitoa ja puhtaanapitoa on tarkastettu vähintään 2/3 toimipaikoista kerran vuodessa. Sekä kunnossapidon että puhtaanapidon tulokset ovat olleet kaiken kaikkiaan hyvällä tasolla ja näitä asioita on tarkastettu myös riittävän usein eri toimintaluokissa. Kehotuksien määrä on kuitenkin ollut nousussa eli joidenkin toimijoiden osalta valvonnassa esiintyy ongelmia, joita myös valvonnassa havaitaan. Kunnossapito ja puhtaanapito olivat valvonnan painopisteenä vuosien 2020–2022 tarkastuksissa, mikä on todennäköisesti edesauttanut sitä, että tarkastuksilla on pääasiassa kiinnitetty huomiota oikeisiin asioihin.

Lämpötilan hallinta

Elintarvikkeiden laadun, säilyvyyden ja turvallisuuden kannalta on oleellista, että elintarvikkeet kuljetetaan, säilytetään, myydään ja tarjoillaan säädetyissä lämpötiloissa, ja että valmistuksen ja käsittelyn lämpötilat ovat hallinnassa. Asianmukaisilla säilytys-, valmistus- ja käsittelylämpötiloilla voidaan hallita elintarvikkeissa esiintyvien bakteerien ja virusten määrää ja siten ehkäistä ruokamyrkytyksiä. Lainsäädännössä on annettu vaatimuksia koskien elintarvikkeiden säilytyslämpötiloja rekisteröidyssä elintarviketoiminnassa. Lämpötilojen hallintaa edellyttävää toimintaa harjoitetaan suuressa osassa rekisteröidyn toiminnan toimintaluokkia, mutta esimerkiksi huoneenlämmössä säilyvien elintarvikkeiden vähittäismyynnissä tai kuljetuksessa lämpötilahallintaa ei valvota. Lämpötilahallinnan valtakunnallista painopistevalvontaa toteutettiin vuosina 2023–2024.

Tarkastettujen kohteiden määrä ja annetut arvosanat

Rekisteröidyn toiminnan suunnitelmanmukainen tarkastustiheys vaihtelee harjoitettavan toiminnan luonteen ja laajuuden mukaan välillä 0,35–4 tarkastusta vuodessa. Tiheämmin tarkastettavissa kohteissa lämpötilahallinnan Oiva-rivejä on yleensä syytä tarkastaa useammin kuin kerran kolmessa vuodessa niiden elintarviketurvallisuuden kannalta keskeisen merkityksen vuoksi.

Taulukko 3.26. Lämpötilahallinnan arvosanajakauma eri toimintaluokissa vuonna 2024

Tarjoilun ja myynnin toimintaluokat muodostavat valtaosan kohteista, joissa lämpötilahallintaa on tarkastettu. Lämpötilahallinnan kokonaisuutta tarkastettiin vuonna 2024 reilussa kolmanneksessa elintarvikkeiden tarjoilun toimintaluokan kohteista. Elintarvikkeiden myynnin kohteissa lämpötilahallinnan kokonaisuutta tarkastettiin vajaassa neljänneksessä kaikista toimintaluokan kohteista.

Tarkastustuloksissa ei vuonna 2024 ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoteen 2023 verrattuna. Vuoden 2024 arvosanajakauman muutos verrattuna vuoteen 2023 oli vähäinen, C-arvosanojen osuuden ja pakkokeinojen määrän ollessa pienessä kasvussa. Koska valtaosa lämpötilahallinnan osa-alueista on arvioitu A- ja B-arvosanoilla, lämpötilahallinta rekisteröidyssä elintarviketoiminnassa on yleisesti hyvällä tasolla.

Elintarvikkeiden varastoinnin ja pakastamisen toimintaluokkaa tarkastettiin vuonna 2024 kolme kertaa enemmän kuin vuonna 2023. Kyseisen toimintaluokan kohdemäärässä ei kuitenkaan ole havaittavissa merkittävää muutosta aiempaan vuoteen verrattuna. Myös viennin ja tuonnin toimintaluokan tarkastusmäärät ovat kasvaneet edeltävään vuoteen verrattuna. Tarkastusmäärien eroa eri vuosina voi selittää osaltaan se, että erilaisten riskiluokitusten vuoksi tarkastustiheydet vaihtelevat, eikä kaikkia kohteita tarkasteta vuosittain. Ruoka-aputoimintaan kohdistetaan tarkastuksia toiminnan aloittamisen yhteydessä sekä valitus- tai epäilytilanteissa eli toimintaluokka ei lähtökohtaisesti kuulu säännöllisen valvonnan piiriin. Tämä selittää matalat tarkastusmäärät muihin toimintaluokkiin verrattuna. Vuonna 2024 on havaittavissa pientä heikentymistä elintarvikkeiden myynnin toimintaluokan arvosanoissa, ja pakkokeinojen määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Elintarvikkeiden kuljetusten toimintaluokan lämpötilahallinnan osa-alueiden C-arvioiden osuus on vuonna 2024 verrattain korkea.

Taulukko 3.27. Rekisteröidyn toiminnan lämpötilahallintaan liittyvien rivikohtien tarkastusmäärät, niiden arvosanajakauma sekä annettujen kehotusten ja käytettyjen pakkokeinojen lukumäärät vuosina 2020–2024

A-arvosanojen osuus on ollut tarkasteluvuosina lievästi laskusuuntainen, C-arvosanojen osuuden ollessa kasvussa. Vuosina 2023 ja 2024 puutteita tai epäkohtia on havaittu enemmän kuin aiempina vuosina.  Epäkohtiin on myös puututtu, mikä näkyy pakkokeinojen määrän lievänä kasvuna. Vuoden 2024 arvosanajakauman muutos verrattuna vuoteen 2023 oli vähäinen, C-arvosanojen osuuden ja pakkokeinojen määrän ollessa pienessä kasvussa.

Taulukko 3.28. Valvonnan tarkastusten Oiva-rivikohtaiset tulokset lämpötilahallinnan osalta vuonna 2024

Oiva-rivikohtaiset tarkastusmäärät vastaavat sitä, kuinka suuressa osassa elintarvikehuoneistoja kullakin rivillä tarkastettavia asioita arviolta harjoitetaan. Tarkastusmäärien suhteet ovat pysyneet ennallaan verrattuna vuoteen 2023. Lämpötilahallinnan rivikohtaisista arvioista valtaosassa toiminta on arvioitu A-arvosanalla. Kuitenkin jokaisessa rivikohdassa on havaittu myös huomautettavaa sekä arviota D on käytetty kaikilla Oiva-riveillä. Prosentuaalisesti eniten C- ja D-arvosanoja on annettu elintarvikkeiden valmistusprosessien lämpötilahallinnan rivillä, minkä perusteella erityisesti tällä osa-alueella toiminnassa on korjattavaa. Myös tämä seikka on säilynyt ennallaan vuoteen 2023 verrattuna. Kohdassa arvioidaan muun muassa elintarvikkeiden kuumennusta ja jäähdytystä, jotka ovat elintarviketurvallisuuden kannalta erityisen tärkeitä hallintapisteitä.

Tarkastusten havaintoja:

• Ruoan jäähdytysprosessin aloitus on aloitettu vasta tarpeettoman viivytyksen jälkeen.
• Ruoan riittävän nopeasta jäähdytyksestä ei ole varmistuttu ja/tai ruoka on jäähtynyt liian hitaasti.
• Helposti pilaantuvia elintarvikkeita sulatetaan huoneenlämmössä.
• Elintarvikkeita säilytetään lainsäädännön vastaisissa lämpötiloissa.
• Omavalvonnan toteuttamiseksi tarvittavan lämpötilamittari puuttuu ja/tai omavalvonnan kirjanpito on puutteellista.
• Kylmälaitteiden täyttöaste ylittyy.

Johtopäätökset

Lämpötilahallinta rekisteröidyssä elintarviketoiminnassa on pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Useimmat toimipaikat hallitsevat lämpötilahallinnan omavalvonnan toimet, elintarvikkeiden kylmä- ja kuumaketjut ovat kunnossa, elintarvikkeet sulatetaan hallitusti kylmälaitteissa ja omavalvonnan seurantaa toteutetaan. Epäkohtiakin kuitenkin todetaan jonkin verran, ja parantamisen varaa on erityisesti valmistusprosessien lämpötilahallinnassa. Lämpötilahallinta on olennainen osa elintarviketurvallisuutta ja yksittäisetkin lämpötiloihin liittyvät poikkeamat voivat vaikuttaa elintarvikkeen laatuun ja turvallisuuteen. Valvonta on tunnistanut ja havainnut epäkohtia sekä niihin on myös puututtu. Lämpötilojen hallintaa on tarkastettu kokonaisuutena kattavasti suhteessa rekisteröidyn elintarviketoiminnan toimipaikkojen määrään.

Henkilökunnan työskentelyhygienia

Henkilökunnan työskentelyhygienia kuuluu osana Oiva-järjestelmän Henkilökunnan toiminta ja koulutus -arviointikokonaisuuteen. Valvonnassa arvioidaan, toimiiko henkilökunta elintarvikehuoneistossa hygieenisesti ja onko toiminta elintarvikehuoneistossa järjestetty siten, ettei ristikontaminaatiota tapahdu elintarvikkeiden käsittelyn aikana.

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Vuonna 2024 suurin osa elintarvikehuoneistoista sai valvonnan tuloksena Oiva-arvion A. Toimialoista elintarvikkeiden kuljetuksissa, varastoinnissa ja pakastuksessa ja kansallisia toiminnallisia helpotuksia koskevassa toiminnassa kaikki tarkastetut toimipaikat saivat Oiva-arvion A. Oiva-arvion D sai viisi rekisteröityä elintarvikehuoneistoa.

Tarkasteltaessa Oiva-tuloksia kokonaisuutena vuosilta 2020–2024 on kokonaisarviojakauma pysynyt samalla tasolla. Kehotusten määrät ovat lisääntyneet ja pakkotoimien määrät ovat laskeneet. Toimialakohtaiset tulokset vuosien 2020–2024 välisenä aikana ovat olleet erityisen hyvät elintarvikkeiden kuljetuksissa, jossa tulos on kaikkien rekisteröityjen elintarvikehuoneistojen osalta ollut aina A. Oiva-tulokset ovat parantuneet erityisesti kansallisia toiminnallisia helpotuksia koskevassa toiminnassa, elintarvikkeiden varastoinnissa ja pakastamisessa sekä viennissä ja tuonnissa. Oiva-arviota D on annettu toistuvasti etenkin myynti- ja tarjoilupaikoissa vuosien 2020–2024 aikana.

TÄHÄN UUSI TAULUKKO Taulukko 3.29. Henkilökunnan työskentelyhygienia: toimintaluokkakohtaiset arvosanat rekisteröidyssä elintarviketoiminnassa vuonna 2024

Taulukko 3.30. Rekisteröityjen elintarvikehuoneistojen henkilökunnan työskentelyhygienia v. 2020–2024

Tarkastusten havaintoja

• Työntekijöiden työtavoissa on puutteita.
• Henkilökunnan työskentelytavat heikentävät elintarviketurvallisuutta.
• Elintarvikkeita käsiteltäessä on olemassa ristikontaminaation vaara.
• Henkilökunnan epähygieeninen työskentely vaarantaa elintarviketurvallisuuden.

Johtopäätökset

Henkilökunnan työskentelyhygienian vaatimustenmukaisuutta valvottiin rekisteröidyissä elintarvikehuoneistoissa määrällisesti melko hyvin. Iso osa toimijoista toimi elintarvikelain velvoitteen mukaisesti, vaikka tarkastuksilla havaittiin myös elintarviketurvallisuutta heikentäviä tai vaarantavia sekä korjausta vaativia virheitä.

Elintarvikkeiden tuotanto- ja käsittelyhygienia

Rekisteröidyn elintarviketoiminnan tuotanto- ja käsittelyhygieniaa arvioidaan tarkastuskäynneillä Oiva-arviointiohjeiden kokonaisuuden 5 mukaisesti. Asiakokonaisuus koostuu neljästä Oiva-arviointirivistä, jotka on listattu taulukossa 3.32.

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Taulukko 3.31. Asiakokonaisuuden 5 toimintaluokkakohtaiset arvosanat rekisteröidyssä elintarviketoiminnassa vuonna 2024

Valtaosin tarkastusten tulokset vuonna 2024 olivat hyviä. Eniten kehotuksia annettiin ja pakkokeinoja käytettiin elintarvikkeiden tarjoilussa ja myynnissä. Elintarvikkeiden kuljetustoiminnassa kaikki tarkastetut toimipaikat saivat Oiva-arvion A, mutta tarkastettuja toimipaikkoja oli määrällisesti hyvin vähän verrattuna suurempiin toimialoihin. Tuotanto- ja käsittelyhygieniaa tarkastettiin vuonna 2024 noin kolmasosassa (30 %) kaikista rekisteröidyistä elintarvikehuoneistoista, joten asiakokonaisuuden valvontakattavuus oli hyvä.

Taulukko 3.32. Rivikohtaiset arvosanat rekisteröidyssä elintarviketoiminnassa vuonna 2024

Asiakokonaisuudesta 5 eniten tarkastettiin riviä 5.6 Elintarvikkeiden säilyttämisen ja varastoinnin hygienia, mitä selittää se, että valtaosassa elintarvikehuoneistoja säilytetään tai varastoidaan elintarvikkeita, kun puolestaan muilla riveillä tarkastettavia asioita harjoitetaan pienemmässä osassa rekisteröityjä elintarvikehuoneistoja. Vastaavasti rivillä 5.6 annettiin myös eniten kehotuksia ja käytettiin eniten pakkokeinoja.

Taulukko 3.33. Asiakokonaisuuden 5 valvonta rekisteröidyssä elintarviketoiminnassa 2021–2024

Tarkastettujen kohteiden arvosanajakauma on pysynyt melko samanlaisena koko neljän vuoden tarkastelujakson ajan. Kehotusten määrä on noussut vuodesta 2021 alkaen, kun taas pakkokeinojen suhteellinen määrä toimipaikkoihin nähden on pysynyt lähes ennallaan tai marginaalisesti jopa hieman laskenut.  Vuonna 2024 tarkastettujen toimipaikkojen kokonaismäärä kasvoi jonkin verran vuoteen 2023 verrattuna. Vuosien 2023–2024 tarkastettujen toimipaikkojen määrät ovat lähes kolminkertaiset verrattuna vuosiin 2021–2022. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että vuonna 2023 asiakokonaisuuden 5 riveille siirrettiin tarkastettavia asioita muista asiakokonaisuuksista. Esimerkiksi käytöstä poistetun Oiva-rivin 6.1 (elintarvikkeiden säilytys) asiat muutettiin vuonna 2023 rivin 5.6 (Elintarvikkeiden säilyttämisen ja varastoinnin hygienia) tarkastettaviksi asioiksi.

Tarkastusten havaintoja:

• Elintarvikkeita säilytettiin lattialla tai suojaamattomana.
• Säilytystiloissa oli pilaantuneita ja vanhentuneita elintarvikkeita.

Johtopäätökset

Tuotanto- ja käsittelyhygieniasta etenkin säilyttämistä ja varastointia on tarkastettu hyvin kattavasti, mikä on tarkoituksenmukaista, koska lähes kaikki huoneistot säilyttävät tai varastoivat elintarvikkeita. Tulokset ovat pääasiassa erittäin hyviä. Kehotusten osuuden lisääntyminen suhteessa toimipaikkojen määrään voi johtua esimerkiksi siitä, että asiakokonaisuuteen 5 vuonna 2023 tehtyjen muutosten myötä rivin soveltamisen piiriin on siirtynyt toimipaikkoja, joiden tarkastuksilla on jouduttu antamaan kehotuksia suhteellisesti enemmän kuin vuosina 2021–2022 soveltamisen piirissä olleissa toimipaikoissa.

Elintarvikkeiden tutkimukset

Lainsäädännön mukaan yritysten tulla omavalvonnassaan ottaa elintarvikkeista näytteitä elintarvikkeen turvallisuuden ja laadun varmistamiseksi. Näytteitä otetaan yrityksen omavalvontasuunnitelman mukaisesti.

Vesi ja jää

Elintarvikehuoneistoissa käytettävästä vedestä ja jäästä tulee tehdä omavalvontatutkimuksia kaikissa hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa. Lisäksi veden ja jään omavalvontatutkimuksia tulee tehdä rekisteröidyissä elintarvikehuoneistoissa erityisesti silloin, kun toiminta sisältää riskiä lisääviä tekijöitä, kuten jään valmistusta tai omasta kaivosta peräisin olevan veden käyttöä. Näytteenotossa painotetaan tavallisesti veden mikrobiologista laatua ja pyritään kohdistamaan näytteenotto elintarvikeprosesseissa käytettävän veden ja jään laadun valvontaan elintarviketurvallisuuden kannalta olennaisissa vesipisteissä.

Veden ja jään omavalvontatutkimuksia arvioidaan hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa osana Oiva-valvontaa Oiva-arviointirivillä 17.3 Veden ja jään omavalvontatutkimukset. Rekisteröidyissä elintarvikehuoneistoissa veden ja jään omavalvontatutkimukset arvioidaan Oiva-arviointirivillä 17.1 Näytteenotto ja omavalvontatutkimukset, mutta kyseisellä Oiva-arviointirivillä arvioidaan myös useita muita asioita, joten rekisteröityjen elintarvikehuoneistojen veden laatuun liittyvät tarkastukset ja arvosanat eivät ole raportoitavissa erillisenä kokonaisuutena.  

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annetut arvosanat

Veden ja jään omavalvontatutkimukset tarkastettiin liha-, kala-, maito- ja muna-alan hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa noin kolmasosassa (36 %) kaikista toimipaikoista. Tarkastetuista toimipaikoista veden ja jään omavalvontatutkimuksia tarkastettiin 45 % toimipaikoista. Korjaamista edellyttäviä epäkohtia havaittiin prosentuaalisesti eniten kala-alan hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa sekä elintarvikkeiden varastointia ja pakastamista harjoittavissa elintarvikehuoneistoissa (taulukko 3.34).

Taulukko 3.34. Veden ja jään omavalvontatutkimusten valvonta toimintaluokkakohtaisesti vuonna 2024

Veden ja jään omavalvontatutkimusten osalta tarkastettujen kohteiden määrä on pysynyt hyvin samanlaisena koko viiden vuoden tarkastelujakson ajan. Myöskään tarkastuksilla annettujen arvosanojen määrässä ei ole tapahtunut suurta muutosta. Pakkokeinoihin ei ole veden ja jään omavalvontatutkimuksiin liittyvien epäkohtien vuoksi ryhdytty kertaakaan (taulukko 3.35).

Taulukko 3.35. Veden ja jään omavalvontatutkimusten valvonta vuosina 2020–2024

Tarkastusten havaintoja:

• Vedestä tai jäästä ei ole otettu näytteitä suunnitelman mukaisesti tai lainkaan.
• Poikkeavien näytetulosten osalta ei ole tehty asianmukaisia korjaavia toimenpiteitä tai poikkeavien näytetulosten varalta ei ole olemassa suunnitelmaa.

Johtopäätökset

Veden ja jään omavalvontatutkimuksia valvottiin hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa määrällisesti melko hyvin ja havaintojen perusteella epäkohtiin on puututtu asianmukaisesti. Tarkastuskattavuus vastaa karkeasti tavoitetta, jonka mukaan asiakokonaisuus tulisi tarkastaa kussakin kohteessa vähintään kerran kolmessa vuodessa. Pääosin veden ja jään omavalvontatutkimukset ovat Oiva-tulosten perusteella toimijoilla hyvin hallussa, mutta tarkastuksilla havaittiin myös elintarviketurvallisuutta heikentäviä tai vaarantavia sekä korjausta vaativia epäkohtia.

Kalastustuotteiden histamiini

Kalastustuotteiden histamiinin omavalvonnan vaatimustenmukaisuutta valvotaan sellaisissa hyväksytyissä kala-alan elintarvikehuoneistossa, jotka käsittelevät eli valmistavat, maahantuovat tai välittävät sellaisia kalalajeja, joissa voi esiintyä korkeita histamiinipitoisuuksia. Tällaisia kalalajeja ovat esimerkiksi makrilli, sardiini, tonnikala ja silli.

Taulukko 3.36. Kalastustuotteiden histamiinin omavalvonnan osalta tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja tarkastuksella annettujen arvosanojen jakauma, sekä kehotusten ja pakkokeinojen määrä vuosina 2020–2024

Kala-alan hyväksyttyjä elintarvikehuoneistoja oli vuonna 2024 327 kpl. Vuonna 2024 tarkastettiin 6 toimipaikkaa, joista 5 oli hyväksyttyjä kala-alan elintarvikehuoneistoja (tarkastuskattavuus n. 2 %) ja 1 toimintatyypiltään maahantuonti. Viiden vuoden aikana on annettu kolme kertaa kehotus epäkohtien korjaamiseksi.

Valtaosa annetuista arvosanoista on A tai B, mutta tarkastusmäärät ovat niin vähäisiä, ettei niistä voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä histamiinin omavalvonnan vaatimustenmukaisuudesta elintarvikehuoneistoissa. Valvonnassa ei ole todennäköisesti tunnistettu kaikkia valvontakohteita, joissa histamiinin omavalvontaa tulisi toteuttaa ja valvoa. Histamiiniriskilajeja maahantuodaan valtakunnallisesti yli 10 milj. kg vuosittain. Histamiinin omavalvonnan valvontaa tulisi tehdä kaikissa riskilajeja maahantuovissa elintarvikehuoneistoissa vähintään kerran kolmessa vuodessa ja riskilajeista tuotteita valmistavissa kala-alan elintarvikehuoneistoissa toiminnan luonteesta ja laajuudesta riippuen tiheämminkin.

Tarkastusten havaintoja:

• Omavalvonnassa ei aina ole tunnistettu sitä, että toiminnassa käsitellään histamiinin muodostumiselle alttiita kalalajeja.
• Näytteenottotiheydessä ja osanäytteiden määrässä on myös ollut puutteita.

Histamiini kalastustuotteissa -valvontaprojekti

Vuonna 2024 käynnistettiin histamiini kalastustuotteissa -näytteenottoprojekti hyväksytyissä kala-alan elintarvikehuoneistoissa. Projekti jatkuu vuonna 2025. Projektin tarkoituksena on käynnistää pistokoeluonteinen viranomaisnäytteenotto sekä kerätä tietoa viranomaisnäytteiden tutkimustarpeen arvioimiseksi sekä näytteiden kohdentamiseksi jatkossa. Projektin näytteet kohdennetaan ensisijaisesti Suomessa valmistettuihin ja käsiteltyihin kalatuotteisiin. Lainsäädännön edellyttämä pistokoeluontoinen viranomaisnäytteenotto on ollut toistaiseksi varsin vähäistä sekä ennen projektia että projektin aikana. Histamiinia on tutkittu pääasiassa ruokamyrkytysepäilyjen yhteydessä sekä rajavalvonnassa kolmansista maista tuoduista tuote-eristä.

Raakamaidon laadun valvonta

Valvontaa suoritetaan kaikissa elintarvikealan huoneistoissa, jotka vastaanottavat raakamaitoa maitotuotteiden valmistukseen. Maitoalan toimijan tulee omavalvonnassaan esittää, miten ja mistä raakamaitoeriä vastaavat laatututkimukset saadaan toimijan käyttöön, sekä miten vastaanottotarkastus toteutetaan. Tarkasteltaessa Oiva-arviointituloksia kokonaisuutena vuosilta 2020–2024, A- ja B-arvion saaneita toimipaikkoja on yli 93 %.

Taulukko 3.37. Raakamaidon laadun valvonta v. 2020–2024

Tarkastettujen toimipaikkojen määrä vuosittain on pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Raakamaidon vastaanottoa harjoittavista hyväksytyistä elintarvikehuoneistoista tarkastetaan vuosittain kaikki suurimmat toimijat, mutta joidenkin hyvin pienten maitoalan hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen tarkastuksia jää vuosittain tekemättä. Arviointien tulokset ovat pysyneet samankaltaisina useampana vuonna peräkkäin. Vuoden 2023 matalammat lukumäärät johtuvat puutteista kirjauksissa tietojärjestelmään.

Elintarvikkeiden muut mikrobiologiset tutkimukset VALMIS

Näytteenoton tarkastukset

Näytteenottoa ja näytteenottosuunnitelman toteutumista valvotaan liki kaikissa elintarvikehuoneistoissa, joissa käsitellään pakkaamattomia elintarvikkeita. Näytteitä otetaan sekä elintarvikkeista että pinnoilta toiminnan mukaan.

Taulukko 3.38. Elintarvikehuoneistojen näytteenotto vuonna 2024

Taulukko 3.39. Tarkastettujen kohteiden määrä ja annetut arvosanat v. 2022–2024

Tarkastuksia on tehty noin 48 % hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen määrästä. Rekisteröityjen huoneistojen tarkastusmäärä on noussut edelleen hieman, mikä viittaa siihen, että tarkastusten kattavuus on parantunut.

Tarkastuksilla tehtiin positiivisia havaintoja esimerkiksi näytteenoton tuloksiin reagoimisesta korjaavin toimenpitein. Tarkastuksilla havaitut yleisimmät puutteet liittyivät siihen, että näytteitä ei otettu riittävän usein tai näytteitä ei otettu lainkaan.

Valvonnan tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että valvonnassa pyritään arvioimaan mikrobiologista näytteenottoa asianmukaisesti ja että näytteenoton puutteisiin on puututtu (osanäytteiden määrä, näytteenottojen määrä). Arviointien tulokset ovat pysyneet samankaltaisina useampana vuonna peräkkäin.

Listeriaomavalvonnan tarkastukset

Listeria monocytogenes- bakteeri voi aiheuttaa vakavan sairauden, listerioosin, taudille alttiille henkilöille. Tästä syystä listeriaomavalvontaa valvotaan omana asianaan useimmissa niissä hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa, joissa valmistetaan sellaisenaan syötäviä elintarvikkeita. Muiden elintarvikehuoneistojen listeriaomavalvonta huomioidaan muun näytteenoton valvonnan yhteydessä.

Taulukko 3.40. Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen listeriaomavalvonta vuonna 2024

Taulukko 3.41. Tarkastettujen kohteiden määrä ja annetut arvosanat v. 2022–2024

Listeriaomavalvontaa on tarkastettu vuonna 2024 yhteensä 220 kohteessa. Tarkastuksia on tehty noin 45 %:in sellaisista kohteista, joissa valmistetaan lihavalmisteita, kalajalosteita tai maitovalmisteita. Näin laskettuna tarkastuskattavuus on riittävällä tasolla.

Yleisesti listerianäytteenotto oli tarkastetuissa kohteissa kattavaa ja näytteitä otettiin sekä tuotteista että tuotantoympäristöstä. Listerianäytteenotossa havaittuja puutteita oli esimerkiksi osanäytteiden määrässä ja pintanäytteiden ottamisessa pestyiltä pinnoilta. Huonoimmat arvosanat johtuivat näytteenoton täydellisestä laiminlyömisestä. Valvonnassa on havaittu olennaiset puutteet listerianäytteenotossa ja arvioitu sitä asianmukaisesti. 

Tuotteiden säilyvyystutkimusten tarkastukset

Kaikille elintarvikkeille täytyy määrittää säilyvyysaika sen varmistamiseksi, että elintarvike on turvallinen ja laadultaan moitteeton viimeiseen käyttöpäivään tai parasta ennen-päivään saakka. Elintarvikkeen mukaan säilyvyystutkimukset voivat olla yksinkertaisia laadullisia tutkimuksia tai laboratoriossa tehtäviä tutkimuksia. Laboratoriotutkimuksissa voidaan esimerkiksi seurata pilaajabakteerien kasvua tai niissä voidaan lisätä elintarvikkeeseen tutkittavaa bakteeria ja selvittää sen kasvua.

Taulukko 3.42. Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen säilyvyystutkimukset vuonna 2024

Taulukko 3.43. Tarkastettujen kohteiden määrä ja annetut arvosanat v. 2022–2024

Vuonna 2024 tuotteiden säilyvyystutkimuksia on tarkastettu 109 kertaa 92 valvontakohteessa. Elintarvikkeiden säilyvyys tulee varmistaa erityisesti listerian kasvun varalta. Listeriaomavalvontaa oli tarkastettu 220 kohteessa, mutta pidempään tuotannossa olleiden elintarvikkeiden säilyvyystutkimuksia ei välttämättä ole tarkastettu listeriaomavalvonnan yhteydessä, jos muutosta tuotteissa tai tuotantotavassa ei ole tapahtunut.

Tarkastetuissa kohteissa säilyvyystutkimuksia oli tehty pääosin kattavasti. Havaittuja puutteita oli tuotteen liian pitkä säilyvyysaika säilyvyystutkimuksen huonoista tuloksista huolimatta, säilyvyysajan määrittäminen yksittäisistä näytteistä useampien erien ja rinnakkaisten näytteiden tutkimisen sijaan.

Keväällä 2024 Ruokavirasto järjesti koulutusta valvojille säilyvyystutkimuksista erityisesti listeriaa koskien ja tämä näkyi koulutuksen jälkeen tehtyjen tarkastusten arvioinneissa ja annetussa neuvonnassa.

Tuoteturvallisuus elintarvikehuoneistoissa

Allergioita ja intoleransseja aiheuttavien aineiden erillään pito ja ristikontaminaatio VALMIS

Allergeenilla tarkoitetaan ainetta, joka aiheuttaa elimistössä immunologisten mekanismien välittämän allergisen reaktion. Intoleranssilla tarkoitetaan muita yliherkkyysreaktioita kuin allergiasta johtuvia.

Ruoan aiheuttamista vakavista allergiareaktioista on tehty vuosittain noin 50–60 ilmoitusta kansalliseen anafylaksiarekisteriin, mikä on 65–85 % kaikista ilmoitetuista anafylaksiatapauksista. Ilmoitusten määrä on kuitenkin kasvanut kahden viime vuoden aikana; v. 2023 ruoan aiheuttamia anafylaksiailmoituksia tehtiin 91 ja v. 2024 ilmoituksia oli 117.

Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 liitteessä II on lueteltu allergioita ja intoleransseja aiheuttavat aineet ja tuotteet, joiden nimi on aina annettava pakkausmerkintöjen ainesosaluettelossa. Elintarvikkeen allergeenivirheestä on kyse silloin, kun tuotteessa on jokin liitteen II allergiaa tai intoleranssia aiheuttava ainesosa, mutta pakkausmerkinnässä ei ole kyseistä allergeenia mainittu. Allergeenivirhe on tyypillinen syy takaisinvetoon. Vuosina 2023–2024 allergeenivirheen vuoksi takaisinvetoja tehtiin noin 30 vuodessa, mikä on 20 % vähemmän kuin aiempina kolmena vuotena, v. 2020–2022. Allergeenivirheiden taustalla olevat syyt ovat esimerkiksi pakkausmerkintävirhe, tuotteen pakkaaminen väärään pakkaukseen tai allergeenin ristikontaminaatio tuotannossa.

Tarkastuksilla arvioidaan allergeenien ja intoleransseja aiheuttavien aineiden hallintaa. Toimintaluokittain tarkasteltuna tarkastuksia tehdään suhteessa kohteiden määrään eniten maito- ja liha-alalla, elintarvikkeiden tarjoilussa, vilja- ja kasvisalalla ja kala-alalla. Toiminnan vaatimustenmukaisuutta tulee arvioida vähintään kerran kolmessa vuodessa, mikä tarkoittaa sitä, että kaikista kohteista tulisi tarkastaa vuosittain noin kolmasosa. Tähän tarkastustiheyteen päästiin v. 2024 liha- ja maitoalalla, joilla korjattavaa on aiempien vuosien tarkastusten perusteella ollut eniten. Valvontaa on näin ollen kohdistettu riskiperusteisesti niihin toimintaluokkiin, joissa allergeenivirheet ovat tyypillisimpiä.

Taulukko 3.44. Allergioita ja intoleransseja aiheuttavien aineiden erillään pidon ja ristikontaminaation tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024.

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Viiden vuoden tarkastelujaksolla, v. 2020–2024, tarkastusten perusteella allergeenien hallinta on pysynyt hyvällä tasolla. Toiminta on pääosin vaatimusten mukaista tai siinä on havaittu vain pieniä puutteita.

Taulukko 3.45. Allergioita ja intoleransseja aiheuttavien aineiden erillään pidon ja ristikontaminaation osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2020–2024

Johtopäätöksenä valvontatulosten perusteella allergeenien ja intoleransseja aiheuttavien aineiden hallinnan tarkastukset ovat kolmen viimeisen vuoden aikana pysyneet määrällisesti samalla tasolla. Allergeenien hallinta on tärkeää koko elintarvikeketjussa, ja tarkastuksia tehdään kaikilla toimialoilla. Valvonta kohdistuu riskiperusteisesti niihin toimintaluokkiin, joissa allergeenivirheet ovat tyypillisimpiä. Tarkastusten kokonaismäärä jakautuu melko kattavasti, painottuen kuitenkin niihin toimintaluokkiin, joissa riskit ovat suuremmat. Yleisesti ottaen allergeenien ja intoleransseja aiheuttavien aineiden hallinta on toimijoilla hyvällä tasolla ja tarkastettujen yritysten toiminta vaatimustenmukaista.

Elintarvikkeiden koostumus

Elintarvikkeiden lisäaineet, aromit ja entsyymit VALMIS

Elintarvikelisäaineet, aromit ja entsyymit ovat aineita, joita lisätään elintarvikkeisiin tarkoituksellisesti. Lisäaineet ja entsyymit lisätään jotakin teknologista tarkoitusta varten, esimerkiksi elintarvikkeiden säilyvyyden takaamiseksi tai vahvistamaan elintarvikkeen rakennetta. Aromeilla parannetaan tai muutetaan elintarvikkeen tuoksua ja makua.

Lisäaineisiin, aromeihin ja entsyymeihin liittyvää toimintaa harjoitetaan suuressa osassa yrityksiä, jotka kuuluvat taulukossa 3.39. esitettyihin toimintaluokkiin. Toiminnan vaatimustenmukaisuutta tulee arvioida vähintään kerran kolmessa vuodessa, jolloin kohteista tulee tämän asian osalta tarkastaa vuosittain keskimäärin lähemmäs kolmasosa. Tähän tarkastustiheyteen ei päästy tänäkään vuonna. Eniten tarkastettiin maitoalan (15,8 %) kohteita (taulukko 3.39.). 

Taulukko 3.46. Lisäaineiden, aromien ja entsyymien tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024  

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus.

Taulukosta 3.47. nähdään, että tarkastettujen kohteiden määrä on pysynyt alhaisena koko viiden vuoden tarkastelujakson ajan. Tarkastuksilla annettujen arvosanojen osuudet ovat pysyneet samoina kahtena viimeisenä vuonna. Korjausta vaativia epäkohtia (arvosana C) havaittiin keskimäärin viidessä prosentissa tarkastuksia. Taulukon 3.39 mukaan niitä havaittiin eniten kala-alan (18 %) ja tuonnin ja viennin (12 %) toimintaluokissa.

Taulukko 3.47. Lisäaineiden, aromien ja entsyymien osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2020–2024

Tarkastuksilla havaitut epäkohdat olivat samoja kuin edellisenä vuonna:

• Elintarvikkeen valmistaja ei ollut varmistanut, että lisäaineet tai aromit ovat sallittuja hänen valmistamiin elintarvikkeisiin ja että lainsäädännössä annetut enimmäismäärärajoitukset eivät ylity.
• Lisäaineiden, aromien tai entsyymien spesifikaatiot olivat puutteellisia tai puuttuivat kokonaan.
• Elintarvikkeeseen oli käytetty lisäainetta tai aromia, joka ei ole siihen sallittu.
• Lisäaineelle tai aromille annettu enimmäismäärärajoitus ylittyi.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, ettei lisäaineiden, aromien ja entsyymien käytön ja vaatimustenmukaisuuden valvonnassa suositeltuun tarkastustiheyteen ylletty. Tarkastuksilla havaittiin elintarviketurvallisuutta heikentäviä ja korjausta vaativia epäkohtia, vaikka pääosassa tarkastettuja yrityksiä toiminta oli vaatimustenmukaista.

Ravitsemuksellinen täydentäminen VALMIS

Ravitsemuksellisella täydentämisellä tarkoitetaan vitamiinien ja kivennäisaineiden tai muiden ravitsemuksellisesti tai fysiologisesti vaikuttavien aineiden lisäämistä elintarvikkeeseen valmistuksessa.

Ravitsemukselliseen täydentämiseen liittyvää toimintaa on tarkastettu vuonna 2024 kaikkiaan 36 kohteessa, joiden toimintaluokista keskeisimmät on mainittu taulukossa 3.41. Eniten ravitsemuksellista täydentämistä on tarkastettu elintarvikkeiden myynti, tuonti ja vienti ja muu valmistus -toimintaluokissa. Ravitsemuksellista täydentämistä ei ole tarkoituksenmukaista tarkastaa kaikissa elintarvikealan yrityksissä, vaan vain kohteissa, jotka valmistavat, valmistuttavat tai maahantuovat täydennettyjä elintarvikkeita. Täydentämistä tulisi valvoa näissä kohteissa vähintään kerran kolmessa vuodessa.

Taulukko 3.48. Ravitsemuksellisen täydentämisen tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus.

Vuonna 2024 ravitsemuksellista täydentämistä on tarkastettu aiempia vuosia useammissa kohteissa, kuten taulukosta 3.42. käy ilmi. Ruokavirasto tarjosi kohdennettua ohjausta mm. ravitsemuksellisen täydentämisen valvontaan vuonna 2024, ja tämä osaltaan näkyy lisääntyneinä tarkastusmäärinä. Lisäys tarkastusmääriin parantaa ravitsemuksellisen täydentämisen valvonnan kattavuutta, joka onkin melko hyvä sellaisissa kohteissa, joissa on tunnistettu olevan ravitsemukselliseen täydentämiseen liittyvää toimintaa. On kuitenkin edelleen elintarvikealan toimijoita, joiden ravitsemukselliseen täydentämiseen liittyvää toimintaa ei ole tunnistettu.  

Ravitsemuksellista täydentämistä oli tarkastettu monipuolisesti ja useissa tarkastuksissa on huomioitu ravintoaineiden lisäämisen, lopputuotteen koostumuksen, täydentämisestä annettujen tietojen ja ilmoitusvelvoitteen noudattamisen vaatimusten täyttyminen. Elintarvikealan toimijat hallitsevat ravitsemukselliseen täydentämiseen liittyvät vaatimukset hyvin ja pääosassa tarkastetuista kohteista ravitsemuksellinen täydentäminen oli vaatimustenmukaista. Vuonna 2024 C-arvosanojen määrä pieneni edellisvuodesta, mutta toisaalta ensimmäistä kertaa ravitsemuksellisesta täydentämisestä on annettu myös D-arvosana.

Taulukko 3.49. Ravitsemuksellisen täydentämisen osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2020–2024

Tarkastuksissa havaittuja puutteita:

• Lisättyjen vitamiinien ja kivennäisaineiden merkitsemisessä oli puutteita.
• Lainsäädännön edellyttämää ilmoitusta täydennetyn elintarvikkeen markkinoille saattamisesta ei ole tehty.
• Markkinoille saattamisilmoitusta ei tehty toistuvista huomautuksista huolimatta.
• Täydentämiseen käytettyjen ainesosien spesifikaatioissa oli puutteita.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että elintarvikealan toimijat hallitsevat ravitsemukselliseen täydentämiseen liittyvät vaatimukset pääasiassa hyvin ja valvontaviranomaiset valvovat täydentämistä monipuolisesti. Ruokaviraston tarjoaman kohdennetun ohjauksen avulla voidaan tukea valvontayksiköitä ja vaikuttaa siten suotuisasti tarkastusmääriin. Tavoitteena on, että tarkastusmäärät jäisivät pysyvästi korkeammiksi.

Uuselintarvikkeet ja uudet prosessit VALMIS

Uuselintarvike on mikä tahansa elintarvike tai ainesosa, jota ei ole merkittävästi käytetty ihmisravintona Euroopan unionin (EU) alueella ennen 15.5.1997. Uudella prosessilla tarkoitetaan menetelmää, jota ei ole käytetty elintarviketuotannossa unionissa ennen 15.5.1997 ja joka aiheuttaa elintarvikkeen koostumuksessa tai rakenteessa merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat sen ravintoarvoon, aineenvaihduntaan tai ei-toivottujen aineiden pitoisuuksiin. Uuselintarvikkeita saa tuoda markkinoille lupamenettelyn kautta.

Uuselintarvikeasetuksen (EU) N:o 2015/2283 vaatimusten hallinta tulee kuulua lähes jokaisen elintarvikkeita valmistavan, valmistuttavan ja maahantuovan yrityksen omavalvontaan. Näin ollen asiaa koskevan omavalvonnan toimivuutta pitää myös tarkastaa useissa toimintaluokissa vähintään kerran kolmessa vuodessa. Tarkastusmäärät olivat kuitenkin vuonna 2024 alhaisia jokaisessa tarkastetussa toimintaluokassa (taulukko 3.43.). Tilanne on säilynyt lähes samantasoisena koko viiden vuoden tarkastelujakson ajan (taulukko 3.44). Vuonna 2024 Ruokavirasto tarjosi kohdennettua valvonnan ohjausta uuselintarvikkeiden valvontaan, mikä näkyy uuselintarvikkeiden tarkastusmäärän kaksinkertaistumisena.

Taulukko 3.50. Uuselintarvikkeiden tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Taulukko 3.51. Uuselintarvikkeiden osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2020–2024

Tarkastuksilla kuitenkin havaitaan vuosittain lähes kolmanneksessa tarkastetuista kohteista virheitä, joissa toimija on saattanut markkinoille hyväksymättömiä uuselintarvikkeita tai sellaiseksi epäiltäviä ainesosia, joiden käyttöhistoriaa ei voida osoittaa.  

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarkastusmäärän kaksinkertaistumisesta huolimatta uuselintarvikkeiden valvonnassa ei ole ylletty suositeltuun tarkastustiheyteen. Tarkastuksilla havaittiin elintarviketurvallisuutta vaarantavia ja korjausta vaativia virheitä, vaikka pääosassa tarkastettuja yrityksiä toiminta on todettu vaatimustenmukaiseksi.

Muuntogeeniset elintarvikkeet VALMIS

Muuntogeenisellä tarkoitetaan eliötä, esimerkiksi kasvia, jonka perimää ja ominaisuuksia on muunnettu geenitekniikan menetelmin. Muuntogeeniset elintarvikkeet on valmistettu muuntogeenisistä aineksista tai ne sisältävät niitä. Vain hyväksyttyjä muuntogeenisiä aineksia saa tuoda markkinoille EU:ssa. Jos valmistuksessa on käytetty muuntogeenisiä kasveja tai niistä valmistettuja ainesosia yli 0,9 %, tästä tulee ilmoittaa kuluttajalle tuotteen elintarviketiedoissa.

Muuntogeenisten ainesosien tarkastuksia tulee tehdä kohteissa, jotka valmistavat, valmistuttavat tai tuovat maahan elintarvikkeita, jotka ovat tai sisältävät muuntogeenisiä ainesosia ja ovat muuntogeenisyyden osalta ns. riskielintarvikkeita tai elintarvikkeita, joista annettavissa tiedoissa käytetään gmo-vapaa-markkinointiväittämää. Muuntogeenisyyden osalta riskielintarvikkeita ovat sellaiset kasvit, joista on olemassa joko sisämarkkinoilla tai kolmansissa maissa muuntogeenisiä lajikkeita. Näitä ovat soija, maissi, rapsi, riisi, papaija ja pellavansiemen. Muuntogeenisiä elintarvikkeita tulisi valvoa näissä kohteissa vähintään kerran kolmessa vuodessa.

Vuonna 2024 muuntogeenisiä ainesosia tarkastettiin yhteensä 24 kohteessa, taulukon 3.45. mukaisissa toimintaluokissa. Muuntogeenisiä ainesosia tarkastetaan myynti- ja tarjoilupaikoissa vain, mikäli ne tuovat maahan edellä mainittuja elintarvikkeita. Kaikissa toimintaluokkien kohteissa ei ole tarvetta valvoa muuntogeenisiä ainesosia. Koska tarkastusmäärät ovat erittäin vähäisiä, on kuitenkin oletettavaa, ettei kaikkia kohteita, joissa on riskielintarvikkeiden maahantuontia, ole valvonnassa tunnistettu. Tarkastuksista annettiin muutoin arvosanaa A, paitsi yhdelle kohteelle annettiin arvosana B sekä ohjausta ja neuvontaa gmo-vapaa  -markkinointiväitteen käytön epäselvyyksien vuoksi.

Taulukko 3.52. Muuntogeenisten ainesosien tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Tarkastusten määrä ja arvosanajakauma on pysynyt samankaltaisena viimeisen viiden vuoden ajan (taulukko 3.46).

Taulukko 3.53. Muuntogeenisten ainesosien osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2020–2024.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että koska tarkastusmäärät ovat olleet alhaisia, muuntogeenisiin ainesosiin liittyvää tarkastuksia tehdään liian vähän, eikä suositeltua tarkastustiheyttä ole todennäköisesti saavutettu. Toiminta on ollut vaatimusten mukaista tarkastetuissa kohteissa. Tarkastettavien kohteiden tunnistamiseen ohjeistamiseen tulee valvonnan ohjaamisessa kiinnittää jatkossa enemmän huomiota

Elintarvikekohtaiset erityisvaatimukset

Ravintolisät VALMIS

Ravintolisällä tarkoitetaan valmiiksi pakattua ja annosmuodossa myytävää elintarviketta, joka on yhden tai useamman ravintoaineen tai muun ravitsemuksellisesti tai fysiologisesti vaikuttavan aineen tiivistetty lähde. Ravintolisä nautitaan pieninä mitta-annoksina ja sen tarkoitus on täydentää monipuolista ruokavaliota, ei korvata sitä.

Ravintolisäasetuksen (MMM) 78/2010 mukaisia vaatimuksia tulee valvoa kohteissa, jotka valmistavat, valmistuttavat tai tuovat maahan ravintolisiä vähintään kerran kolmessa vuodessa. Tarkastuksia tehtiin vuonna 2024 yhteensä 93 ravintolisäkohteeseen taulukossa 3.47 mainituissa toimintaluokissa. Ravintolisien vaatimustenmukaisuutta on tarkastettu riskiperusteisesti eniten ravintolisiä valmistavissa tai maahantuovissa kohteissa. Ravintolisäasetuksen vaatimuksia tarkastetaan myyntipaikoissa vain, jos myyntipaikka toimii samalla esimerkiksi ravintolisien valmistuttajana tai maahantuojana.  Osa elintarvikkeiden myynnin kohteista myös valmistuttaa ravintolisiä, mikä osaltaan selittää niiden korkeampaa tarkastusmäärää.

Taulukko 3.54. Ravintolisien tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024

Ravintolisiä koskevissa tarkastusmäärissä on pientä vaihtelua viimeisten viiden vuoden tarkastelujakson aikana (taulukko 3.48). Joka vuosi kuitenkin noin kolmanneksessa tarkastuksista havaitaan ravintolisien koostumuksessa tai niistä annettavissa tiedoissa puutteita tai korjausta vaativia virheitä.

Taulukko 3.55. Ravintolisien osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2020–2024

Tarkastusten havaintoja:

• Ravintolisien turvallisesta käytöstä ei voitu varmistua, kun ravintolisän käyttöohjeissa ei ollut tietoa siitä, kenelle tuote oli tarkoitettu.  
• Ravintoaineen turvallisen määrän raja ylittyi ravintolisän vuorokausiannoksessa.
• Ravintolisän koostumuksesta ei voitu varmistua, koska asiakirjat olivat puutteellisia, tai puuttuivat kokonaan.
• Ravintolisän markkinoille saattamisesta ei ollut tehty lainsäädännön edellyttämää ilmoitusta Ruokavirastoon.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ravintolisien valvontaa tehdään pääsääntöisesti riskiperusteisesti ja kattavasti.  Erityisesti ravintolisien tuonnin ja valmistuksen valvonnassa tarkastustiheys oli viime vuonna hyvällä tasolla. Vaikka ravintolisiin liittyvä toiminta on pääosassa vaatimustenmukaista, puutteita ja korjausta vaativia virheitä havaitaan vuosittain ja näihin puututaan elintarvikevalvonnassa tehokkaasti.

Erityisille ryhmille tarkoitetut elintarvikkeet VALMIS

Erityisille ryhmille tarkoitettuja elintarvikkeita ovat äidinmaidonkorvikkeet, vieroitusvalmisteet, lastenruoat, kliiniset ravintovalmisteet ja painonhallintaan tarkoitetut ruokavalionkorvikkeet. Erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden tarkastuksia tulee tehdä vähintään kerran kolmessa vuodessa sellaisissa kohteissa, jotka valmistavat, valmistuttavat tai maahantuovat kyseisiä elintarvikkeita. Koska erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden lainsäädäntö on hyvin yksityiskohtaista ja vaatimuksia on paljon, olisi suositeltavaa, että erityisille ryhmille tarkoitettuihin elintarvikkeisiin liittyvää toimintaa tarkastettaisiin useammin kuin kerran kolmessa vuodessa.

Vuonna 2024 erityisille ryhmille tarkoitettuja elintarvikkeita on tarkastettu kaikkiaan 9 kohteessa, taulukon 3.49 mukaisissa toimintaluokissa. Näistä kohteista suurin osa on kuitenkin sellaisia, joissa ei ole erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden valmistusta, valmistuttamista tai maahantuontia. Myös aiempina vuosina noin puolet tehdyistä erityisille ryhmille tarkoitettuihin elintarvikkeisiin liittyvistä tarkastuksista on tehty toimipaikoissa, joissa tätä toimintaa ei ole. Näin ollen voidaan todeta, että vaikka taulukossa esitetyt tarkastusmäärät ovat alhaisia, ovat todelliset erityisille ryhmille tarkoitettuihin elintarvikkeisiin liittyvän toiminnan tarkastukset vielä alhaisempia.

Taulukko 3.56. Erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden tarkastusten osalta toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024

Erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden tarkastuksista on annettu varsin hyviä arvosanoja koko tarkastelujakson ajan vuosina 2020–2024 (taulukko 3.50). Valvontatulosten perusteella alan toimijat hallitsevat lainsäädännön vaatimukset hyvin ja toimivat niiden mukaisesti.

Taulukko 3.57. Erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2020–2024

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että erityisille ryhmille tarkoitettuihin elintarvikkeisiin liittyvää toimintaa tarkastetaan hyvin vähän ja osittain väärissä kohteissa, eikä suositeltava tarkastustiheys siten toteudu. Tehtyjen tarkastusten perusteella toimijat toimivat kuitenkin vaatimustenmukaisesti.

Muut tuotekohtaiset vaatimukset (marja- ja hedelmävalmisteiden koostumus ja pakkausmerkinnät) VALMIS

Muilla tuotekohtaisilla vaatimuksilla tarkoitetaan hilloja, hyytelöitä, marmeladeja, täysmehuja, mehuja ja vastaavia valmisteita koskevien koostumus- ja merkintävaatimusten erityislainsäädännön valvontaa. Näiden tuotteiden koostumus- ja merkintävaatimuksia tulee tarkastaa erityisesti kohteissa, joissa valmistetaan em. marja- ja hedelmävalmisteita.

Vuonna 2024 tehdyistä tarkastuksista kohdistui 34 % kasvis-, marja- ja hedelmätuotteita valmistaviin kohteisiin, 34 % elintarvikkeiden myyntiin, 14 % elintarvikkeiden tarjoiluun ja 11 % muiden tuotteiden, kuten juomisen valmistukseen (taulukko 3.51.). 

Taulukko 3.58. Muut tuotekohtaiset vaatimukset (marja- ja hedelmävalmisteiden koostumus ja pakkausmerkinnät) tarkastusten toimintaluokat ja niissä tehtyjen tarkastusten arvosanojen jakauma vuonna 2024.

* Kuten juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ym. elintarvikkeiden valmistus.

Taulukko 3.59. Muut tuotekohtaiset vaatimukset (marja- ja hedelmävalmisteiden koostumus ja pakkausmerkinnät) tarkastettujen kohteiden määrät ja annettujen arvosanojen jakaumat vuosina 2020–2024

Tarkastusmäärissä on ollut vaihtelua viiden vuoden tarkastelujakson aikana (taulukko 3.52.).

Tarkastusten havaintoja:

• Pääasiassa marja- ja hedelmävalmisteiden koostumus ja pakkausmerkinnät olivat kunnossa.
• Jonkin verran esiintyi pieniä puutteita erityislainsäädännön perusteella annettavissa tiedoissa. Esimerkiksi hilloista puuttui merkintä marjapitoisuudesta (100 g tuotetta sisältää … g hedelmää tai marjoja) tai täysmehutuotteista, joita ei ole tarkoitus nauttia sellaisenaan, puuttui laimennusohje. 

Marja- ja hedelmävalmisteiden koostumus- ja pakkausmerkintävaatimuksia on olennaista tarkastaa kohteissa, joissa valmistetaan erityislainsäädännön alaisia marja- ja hedelmävalmisteita kuten hilloja, hyytelöitä, marmeladeja, mehuja ja täysmehuja. Toiminnan vaatimustenmukaisuus tulee arvioida vähintään kerran kolmessa vuodessa toiminnan laajuus ja riskit huomioiden. Pääosassa tarkastetuissa yrityksissä toiminta on ollut vaatimustenmukaista. Elintarvikkeiden myyntiin tai tarjoiluun kohdistuvien tarkastusten sijaan, tarkastuksia tulisi kohdentaa edelleen enemmän marja- ja hedelmävalmisteita valmistaviin kohteisiin.

Elintarvikkeista annettavat tiedot VALMIS

Pakolliset elintarviketiedot (pakatut ja pakkaamattomat)

Pakollisilla elintarviketiedoilla tarkoitetaan elintarvikelainsäädännössä säädettyjä pakollisesti kuluttajille ja suurtalouksille ilmoitettavia yleisiä tietoja. Niitä kuuluu tarkastaa kohteissa, jotka valmistavat, valmistuttavat ja/tai pakkaavat elintarvikkeita, välittävät, tuovat tai vievät pakattuja elintarvikkeita, myyvät elintarvikkeita etämyyntinä tai myymälässä pakkaamattomina sekä myyvät tai tarjoavat aterioita suurtalouksien tarjoilupaikassa pakkaamattomina. Ravintoarvomerkintä pakatuissa elintarvikkeissa tarkastetaan erikseen omalla Oiva-arviointirivillä 13.2.

Taulukko 3.60. Pakollisten elintarviketietojen osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2020–2024

Pakatuista ja pakkaamattomista elintarvikkeista ilmoitettavia pakollisia tietoja tarkastettiin vuonna 2024 yhteensä 10123 kohteessa (taulukko 3.53.). Tarkastettujen kohteiden ja tarkastusten määrä (11381 kpl) kasvoi noin 5 % edelliseen vuoteen nähden. Tarkastuksissa 93 %:ssa annettiin A- tai B-arvio ja 7 %:ssa C- tai D-arvio. Osuudet eivät ole muuttuneet merkittävästi edeltävistä vuosista (taulukko 3.53.).

Taulukko 3.61. Pakollisten elintarviketietojen tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus.

Pakollisten elintarviketietojen vaatimustenmukaisuutta tulee tarkastaa vähintään kerran kolmessa vuodessa, joka näyttää toteutuvan vuonna 2024 keskimäärin muna-, maito-, kala- ja liha-alan kohteissa (taulukko 3.54.). Myös pääsääntöisesti muissa toimintaluokissa on pakollisia tietoja tarkastettu ahkerasti, kun otetaan huomioon esimerkiksi tarjoilu- ja myyntikohteiden runsas määrä. 

Kun asiaa tarkastellaan toimintaluokissa toimintatyypeittäin, niin elintarvikkeiden tarjoilupaikoista ravintolatoiminnassa on pakollisia tietoja tarkastettu eniten tarkastettavista kohteista, 32 % (3292 kpl) ja vähiten pubitoiminnassa, 2,2 % (43 kpl), mikä osoittaa riskiperusteista valvontaotetta. 

Suurkeittiöissä, joihin lasketaan kuuluvaksi keskuskeittiöt ja laitoskeittiöt, ovat pakolliset tiedot vuodesta 2020 vuoteen 2024 olleet pääosin vaatimusten mukaisia (99 % A- ja B-arviot).

Vilja- ja kasvialan toimintaluokassa on valvottu eniten leipomotoimintaa, jossa on havaittu pakollisissa tiedoissa korjattavaa (7 %:ssa C-arvio). Yhtä paljon parannettavaa on keskimäärin muun valmistuksen toimintaluokassa (taulukko 3.54). Epäkohtia (C- ja D-arviot) havaittiin suhteellisesti eniten elintarvikkeiden tuonnissa ja viennissä (tarkastettuja kohteita 265 kpl, joista maahantuontikohteita 257 kpl).

Kala-, liha-, maito- ja muna-alalla ei ole annettu pakkokeinoja Oiva-arviointirivin 13.1 valvonnassa.  Näissä toimintaluokissa epäkohtien (C- ja D-arviot) osuudet olivat 3 %, 9 % ja 5 % ja 0 % (taulukko 3.54.). Pakkokeinoja annettiin eniten elintarvikkeiden myynnissä (21 kpl) ja tarjoilussa (7 kpl). 

Tarkastusten havaintoja:

• Suomen- ja/tai ruotsinkieliset merkinnät puuttuivat pakkauksista, etenkin maahantuoduissa pakkauksissa, joita myytiin myymälöissä.
• Kyltti tms., jossa pyydetään ottamaan yhteyttä henkilökuntaan allergeenitietojen saamiseksi, puuttui, kun elintarvikkeita myytiin pakkaamattomina.
• Aterian ainesosana olevan lihan alkuperämaan ilmoittamisessa on edelleen puutteita tarjoilupaikoissa
• Elintarviketiedot olivat puutteelliset tai puuttuivat vaaditulla kielellä verkkokaupassa.
• Kehotuksista huolimatta pakkausmerkinnöissä aiemmin todettuja puutteita ei korjattu.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että pakollisten elintarviketietojen vaatimustenmukaisuutta tarkastetaan paljon ja osassa toimintaluokkia ylletään suositeltuun tarkastustiheyteen. Pääosassa tarkastettuja yrityksiä toiminta on ollut vaatimustenmukaista, puutteitakin on tarkastuksilla havaittu. Erityisesti elintarvikkeiden myynnissä ja maahantuonnissa havaitaan, että suomen- ja/tai ruotsinkieliset pakolliset tiedot puuttuvat pakkauksista. Etäkaupassa ilmoitettavissa pakollisissa tiedoissa on puutteita. Etäkaupassa ilmoitettavia tietoja on tarve valvoa nykyistä enemmän.

Pakolliset tiedot kirjataan pääsääntöisesti oikealle arviointiriville, mutta havaittua valvontatulosta ei aina riittävästi yksilöidä. Reseptivalvontaa pakollisen tiedon oikeellisuuden varmistamiseksi tehdään vähän tai sitä ei kirjata. Yrityksen omavalvonnan riittävyyttä ja sopivuutta tarkastetaan harvoin, kun valvotaan elintarvikkeesta annettavia pakollisia tietoja.

Ravintoarvomerkinnät

Ravintoarvomerkintä on pakollinen lähes kaikissa valmiiksi pakatuissa elintarvikkeissa. Ravintoarvomerkintävaatimusten toteutumista tulee tarkastaa vähintään kerran kolmessa vuodessa. Samanaikaisesti suositellaan tarkastettavan muut yleiset pakolliset elintarviketiedot. 

Taulukko 3.62. Ravintoarvomerkintöjen osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2020–2024

Pakattujen elintarvikkeiden ravintoarvomerkintöjä tarkastettiin vuonna 2024 yhteensä 409 kohteessa (taulukko 3.55.). Tarkastettujen kohteiden ja tarkastusten määrä (452 kpl) on säilynyt lähes ennallaan edelliseen vuoteen nähden. Tarkastuksissa 95 %:ssa annettiin A- tai B-arvio ja 5 %:ssa C- ja D-arvio. Osuudet eivät ole paljon muuttuneet edeltävistä vuosista (taulukko 3.55.). 

Taulukko 3.63. Ravintoarvomerkintöjen tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Vuonna 2024 ravintoarvotietoja tarkastettiin eniten maitoalan (33,7 %), liha-alan (18,2 %) ja kala-alan (8,3 %) kohteissa (taulukko 3.56).  Muun valmistuksen ja vilja-kasvialan toimintaluokissa ravintoarvomerkintöjä tarkastetaan vähän (8,0 % ja 4,9 %).

Vaadittu kerran kolmessa vuodessa ravintoarvomerkinnän tarkastustiheys toteutuu maitoalan kohteissa. Tarjoilupaikoissa ja myymälöissä pakataan elintarvikkeita yleensä välittömään myyntiin, jolloin tuotteet katsotaan pakkaamattomiksi, eikä ravintoarvotietojen antamista vaadita. Lisäksi toimintaluokissa, joissa valmistetaan tai pakataan jalostamattomia tuotteita, jotka koostuvat yhdestä ainoasta ainesosasta tai ainesosien ryhmästä, on vapautettu pakollisesta ravintoarvoilmoituksesta. Samoin elintarvikealan toimijat, jotka pieniä tuotemääriä tuottavat ja toimittavat tuotteitaan suoraan loppukuluttajalle tai paikallisille vähittäisliikkeille, on vapautettu ilmoittamaan pakollinen ravintoarvomerkintä.

Pakkokeinoja on käytetty hyvin vähän. Ne ovat koskeneet yksinomaan toimintaluokkaa "muu valmistus" edellisen vuoden tapaan. 

Tarkastusten havaintoja:

• Ravintoarvomerkintä puuttui tai siinä oli yksittäisiä virheitä.
• Ravintoarvomerkintää ei ilmoiteta lainsäädännön säätämällä kielellä.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suurimmassa osassa tarkastettuja elintarvikehuoneistoja ravintoarvomerkintää koskevia vaatimuksia noudatetaan. Valvonnassa kysyttiin edellistä vuotta paremmin näyttöä siihen, mihin ravintoarvotiedot perustuvat.  Maito-alan toimintaluokassa ylletään suositeltuun tarkastustiheyteen, ja myös melko hyvin liha-alalla, jossa myös pakataan elintarvikkeita.  Ravintoarvomerkintöjä tarkastetaan liian harvoin Oiva-arviointirivin 13.1 yhteydessä.

Markkinointi VALMIS

Suurin osa elintarvikealan yrityksistä markkinoi tuotteitaan tai muuten pyrkii edistämään elintarvikkeiden myyntiä. Niissä kaikissa tulisi tarkastaa markkinointia vähintään kolmen vuoden välein eli vuosittain noin kolmasosassa yrityksistä. Vuonna 2024 markkinointia tarkastettiin kuitenkin vain 4,7 prosentissa kohteista (taulukko 3.64.).

Taulukko 3.64. Markkinoinnin tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus.

Vuosina 2018 ja 2019 markkinointia valvottiin vuosittain noin 250 yrityksessä. Markkinoinnin valvonta oli elintarvikevalvonnan valtakunnallisena painopisteenä vuosina 2020–2021, mikä yli kymmenkertaisti valvontamäärät (taulukko 3.58.). Valvontamäärät lisääntyivät eniten elintarvikkeiden tarjoilussa ja myynnissä. Painopistetyön jälkeen valvontamäärät ovat hieman laskenee vuosina 2022 ja 2023, mutta vuonna 2024 valvontamäärissä tapahtui pienoista nousua.

Valvontamäärien lisäännyttyä vuosina 2020–2024 markkinoinnin valvonta ei ole keskittynyt pelkästään riskikohteisiin. Tämä näkyy myös A+B arvosanojen yhteismäärän kasvuna. Yleisimmät C- ja D-arvosanoihin johtaneet virheet ovat olleet lääkkeellisten ja kiellettyjen väitteiden sekä hyväksymättömien terveysväitteiden käyttö. 

Taulukko 3.65. Markkinoinnin osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2020–2024

Tarjoilussa yleisimmin tarkastettuja asioita olivat vapaaehtoiset allergeenimerkinnät, esimerkiksi gluteeniton, laktoositon ja maidoton. Merkinnät pitivät hyvin paikkansa ja tarjoilussa annettujen A+B arvosanojen yhteismäärä oli 97 prosenttia. Yleisin virhe oli harhaanjohtavat tai epäselvät allergeenimerkinnät. 

Elintarvikkeiden myynnin valvonnassa oli riskiperusteisesti keskitytty elintarvikkeiden kiellettyyn lääkkeelliseen markkinointiin. Yleisin valvottu asia oli hyllyotsikot ja tuotekategoriat apteekeissa, myymälöissä ja verkkokaupoissa. Yleisin virhe oli ravintolisien ja muiden elintarvikkeiden myyminen sairauteen viittaavan otsikon alla. Annettujen A+B arvosanojen yhteismäärä oli 91 prosenttia.

Elintarvikkeiden valmistuksessa ja maahantuonnissa yleisimmin tarkastettuja asioita ravitsemus- ja terveysväitteet sekä allergeenimerkinnät. Yleisimmät virheet olivat elintarvikkeiden lääkkeellisten ja kiellettyjen väitteiden sekä hyväksymättömien terveysväitteiden käyttö. Virheiden määrä korostui ravintolisien maahantuonnissa ja viennissä sekä valmistuksessa, joissa A+B arvosanojen yhteismäärät olivat matalimmat, 68 ja 78 prosenttia.

Kaikissa toimintaluokissa somemarkkinoinnin valvonta on lisääntynyt ja muuttuu pikkuhiljaa osaksi tavanomaista Oiva-valvontaa.

Johtopäätöksenä elintarvikkeiden markkinoinnin valvontamäärät ovat nousseet painopistetyön myötä, mutta ovat edelleen kaukana tavoitteesta. Suurimmassa osassa tarkastettuja yrityksiä toiminta on ollut vaatimustenmukaista. Suurin elintarvikkeiden markkinointiin liittyvä ongelma on lääkkeellisten ja kiellettyjen väitteiden sekä hyväksymättömien terveysväitteiden käyttö erityisesti yritysten nettisivuilla, verkkokaupoissa ja somessa.

Lihan erityislainsäädännön edellyttämät tiedot VALMIS

Lihan erityislainsäädännön edellyttämien tietojen tarkastus koskee naudanlihan, sianlihan, lampaan- ja vuohenlihan ja siipikarjanlihan sekä kyseisen eläimen lihaa sisältävän jauhelihan alkuperämaan tietoja ja teollisuuden pakkaaman jauhelihan koostumustietoa.

Taulukko 3.66. Lihan erityislainsäädännön tietojen osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2020–2024

Lihan erityislainsäädännön mukaisia merkintöjä tarkastettiin vuonna 2024 yhteensä 372 kohteessa (taulukko 3.59). Tarkastettujen kohteiden ja tarkastusten määrä (421 kpl) on säilynyt edellisiin vuosiin nähden lähes samana. Tarkastuksissa 91 %:ssa annettiin A- tai B-arvio ja 8 %:ssa C- ja D-arvio. Osuudet ovat vähän muuttuneet edeltävistä vuosista (taulukko 3.59). 

Taulukko 3.67. Lihan erityislainsäädännön edellyttämien tietojen tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Lihan erityislainsäädännön merkintöjä kuuluu lähinnä tarkastaa liha-alan, elintarvikkeiden myynnin sekä tuonnin ja viennin toimintaluokissa. Näistä kohteista tarkastettiin eniten vuonna 2024 liha-alaa (10,8 %), vähän elintarvikkeiden myyntiä (1,9 %) sekä tuontia ja vientiä (1,3 %) (taulukko 3.60.). 

Lihan erityistietojen tarkastus painottui liha-alalla eniten jauhelihan valmistukseen (18.4 %), pakkaamo- (15,4 %) ja leikkaamotoimintaan (11,6 %) sekä raakalihavalmisteiden valmistukseen (11,5 %).  Mekaanisesti erotettua lihaa ei enää valvottu 13.4 Oiva-arviointirivillä viime vuoden tapaan virheellisesti. 

Liha-alan tarkastuksissa 97 %:ssa annettiin A- ja B-arvio ja 3 %:ssa C- ja D-arvio. Vastaavasti myynnin toimintaluokassa A- ja B-arvio oli 88 % ja C- ja D-arvio 12 %. Pakkokeinoja käytettiin vähän edellisten vuosien tapaan.

Tarkastusten havaintoja:

• Lihan alkuperämaan tiedot olivat puutteelliset.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suurimmassa osassa tarkastettuja liha-alan yrityksiä lihan alkuperämaa ilmoitetaan oikein. Jauhelihan koostumustietoa liha-alalla valvotaan harvoin tai sitä ei kirjata. Vähittäismyyntipaikoissa lihan alkuperämaan ilmoittamisessa on puutteita. Etämyynnissä lihan erityismerkintöjä valvotaan vähän. Lihan tuonnin ja viennin toimintaluokassa tarkastukset painottuivat vuonna 2024 vähittäismyynnissä annettaviin tietoihin, mikä osoittaa sen, että yksittäiset myymälät ja tarjoilupaikat tuovat lihaa Suomeen. Lihan erityislainsäädännön merkintöjen vaatimustenmukaisuuden valvonnassa suositeltuun tarkastustiheyteen ei ylletty.

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden erityislainsäädännön edellyttämät tiedot VALMIS

Kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevat erityistiedot tarkastetaan, kun on kyse tuoreesta, pakastetusta, kuivatusta, suolatusta, savustetusta tai hiillostetusta kalasta.

Taulukko 3.68. Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden erityislainsäädännön tietojen osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2020–2024

Kalan erityislainsäädännön mukaisia merkintöjä tarkastettiin vuonna 2024 yhteensä 268 kohteessa (taulukko 3.61.). Tarkastettujen kohteiden määrä ja tarkastusten määrä (295 kpl) on laskenut edelliseen vuoteen nähden. Tarkastuksissa 94 %:ssa annettiin A- tai B-arvio ja 5 %:ssa C- ja D-tulos. Osuudet eivät ole muuttuneet edeltävistä vuosista (taulukko 3.62.).

Taulukko 3.69. Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden erityislainsäädännön edellyttämien tietojen tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Kalan erityislainsäädännön valvonnan kuuluu painottua lähinnä kala-alan ja myynnin toimintaluokkaan, mutta myös elintarvikkeiden tuonnin ja viennin sekä varastoinnin ja pakastamisen toimintaluokkiin. Näistä kohteista tarkastettiin eniten vuonna 2024 kala-alaa (12,8 %), vähän elintarvikkeiden myyntiä (1,5 %), tuontia ja vientiä (0,6 %) sekä elintarvikkeiden varastointia ja pakastamista (0,4 %) (taulukko 3.62.).

Kala-alan toimintaluokan tarkastuksissa 97 %:ssa annettiin A- ja B-arvio ja 2 %:ssa C- ja D-arvio. Valvonta kohdistui yksinomaan tuoreiden kalastustuotteiden (13.6 %) ja kalajalosteiden valmistukseen (11.4 %). Vastaavasti kalan myynnissä sen erityismerkinnät oli huonommin ilmoitettu (93 % A ja B-arvio, 7 % C ja D-arvio) kuin kala-alan toimintaluokassa. Yksinomaan  myynnissä annettiin yksi pakkokeino. 

Tarkastusten havaintoja:

• Palvelumyynnissä ei ollut kalan erityistietoja näkyvillä tai ne olivat puutteelliset.
• Kala-alan laitoksessa havaittiin puutteita kalan erityistietojen ilmoittamisessa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, ettei vuonna 2024 kalan erityislainsäädännön merkintöjen vaatimustenmukaisuuden valvonnassa suositeltuun tarkastustiheyteen ylletty, ei edes kala-alalla.  Kalan erityislainsäädännön merkintöjen puutteet ovat painottuneet pakkaamattoman kalan myynnin yhteydessä ilmoitettaviin tietoihin kuluttajille. Tulokset osoittavat, että kalan erityislainsäädännön tiedot jäävät valvomatta samanaikaisesti kalan yleisten, pakollisten tietojen yhteydessä.  

Maidon sekä elintarvikkeen ainesosana käytetyn maidon ja lihan alkuperämaan ilmoittaminen VALMIS

Maidon sekä elintarvikkeen ainesosana käytetyn maidon ja lihan alkuperämaan ilmoittaminen tarkastetaan, kun on kyse pakatuista ja Suomessa valmistetuista elintarvikkeista.

Taulukko 3.70. Maidon sekä elintarvikkeen ainesosana käytetyn maidon ja lihan alkuperämaan ilmoittamisen osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2021–2024

Maidon sekä elintarvikkeen ainesosana käytetyn maidon ja lihan alkuperämaan ilmoittamista tarkastettiin vuonna 2024 yhteensä 138 kohteessa (taulukko 3.63.). Tarkastettujen kohteiden ja tarkastusten määrä (143 kpl) on säilynyt edelliseen kahteen vuoteen nähden lähes ennallaan. Tarkastuksissa 94 %:ssa annettiin A- tai B-tulos ja 7 %:ssa C- ja D-tulos. Osuudet eivät ole paljon muuttuneet edeltävistä vuosista (taulukko 3.63.). 

Taulukko 3.71. Maidon sekä elintarvikkeen ainesosana käytetyn maidon ja lihan alkuperämaan tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Maidon sekä elintarvikkeen ainesosana käytetyn maidon ja ainesosana olevan lihan alkuperämaan ilmoittamista kuuluu valvoa lähinnä maito- ja liha-alan sekä muun valmistuksen toimintaluokissa, joissa käytetään lihaa.  Vuonna 2024 tarkastettiin maitoalan kohteista 20,8 % ja liha-alan kohteista 4,7 % (taulukko 3.64.). Maitoalalla tarkastettiin maidon alkuperämaan merkintöjä pääosin juuston (25,9 %), voin ja rasvaseosten (21,4 %), ja maitonesteiden (20,8 %) valmistuksessa.

Liha-alalla ainesosana olevan lihan alkuperämaan tiedon valvonta painottui lihavalmisteiden valmistukseen (7,1 %). Lihan alkuperämaan tietoja tarkastettiin hyvin vähän raakalihavalmisteiden valmistuksessa (2,7 %) ja muun valmistusluokkaan kuuluvan yhdistelmätuotteiden valmistuksessa.

Tarkastusten havaintoja:

• Lihan ja maidon alkuperämaan ilmoittamisessa puutteita.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suurimmassa osassa tarkastettuja yrityksiä alkuperämaan ilmoittamista koskevia vaatimuksia noudatetaan. Suositeltuun tarkastustiheyteen ei päästä, parhaiten siihen päästiin maitoalalla. Erityisesti ainesosana käytetyn lihan ja mekaanisen lihan sekä maitojauheissa käytetyn maidon alkuperämaan merkintöjen valvonnan kattavuus on syytä ottaa esiin valvonnan ohjauksessa tulevina vuosina.

Vierasaineet ja jäämät

Lääkejäämät

Säädökset edellyttävät erityisesti teurastamoita ja maitoalan toimijoita tiedostamaan tuotantoeläimille sallittujen lääkeaineiden (mikrobilääkeaineiden lisäksi myös muut lääkeaineet, esim. kipu- tai loislääkkeet) jäämiin ja tuotantoeläimille kiellettyihin aineisiin liittyvät riskit. Toimijan on hallittava riskit vastaanottaessaan laitokseen eläimiä tai eläimistä saatavia elintarvikkeita. Lääkejäämien huomioiminen on osa elintarvikkeiden kemiallisen turvallisuuden varmistamista.

Lääkejäämiä tarkastettiin vuonna 2024 yhteensä 50 kohteessa. Tarkastuksista valtaosa on kohdistunut liha-alan ja maitoalan laitoksiin (43 tarkastuskohdetta). Tarkastettujen kohteiden määrät ja Oiva-arvioiden jakaumat toimintaluokittain vuonna 2024 on esitetty taulukossa 3.65.

Taulukko 3.72. Lääkejäämien tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen Oiva-arvosanojen jakauma vuonna 2024

Maito- ja liha-alan osalta valvonnan kattavuus näyttää kohtuullisen hyvältä lääkejäämien osalta. Erityisesti isoissa teurastamoissa riviä on tarkastettu kattavasti. Muun tyyppisissä kohteissa erityisesti lääkejäämiin kohdistuvaa omavalvontaa ei ole selkeästi edellytetty, joten sen toteuttamista ei ole myöskään valvottu yhtä kattavasti.

Kaikista tarkastetuista kohteista A-arvion sai vuonna 2024 enemmistö kohteista (89 %). Tarkastettujen kohteiden määrät ja arvosanajakaumat ovat pysyneet vuosina 2020–2024 kohtalaisen tasaisena (taulukko 3.66.).  

Taulukko 3.73. Lääkejäämien osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2020–2024

Vuonna 2024 on annettu ainoastaan B-arvosana, kaksi C-arvosanaa ja yksi D-arvosana. Muut tarkastusten kohteet ovat saaneet A-arvosanan. Viiden vuoden seurantajaksolla ainoastaan vuonna 2021 ja 2024 on annettu C-arvosana, ja D-arvosana annettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2024. Tulosten perusteella lääkejäämät on huomioitu keskeisien laitosten omavalvonnassa kiitettävästi.

Oiva-arviointiohjeen yksi tarkoitus on ollut lisätä kentällä tietoisuutta siitä, että eläimistä saatavia elintarvikkeita vastaanottavan tai ostavan tahon tulee huomioida myös eläinten mahdollisesta lääkityksestä aiheutuvat jäämät osana omavalvontaa. Tältä osin kyseisen Oiva-rivin asioiden läpikäyminen toimijoiden kanssa on lisännyt tietoisuuta niin valvojien kuin toimijoiden keskuudessa.

Torjunta-ainejäämät VALMIS

Kasvinsuojeluaineita käytetään kasvintuotannossa tarkoituksella muun muassa kasvitautien, rikkakasvien ja tuhoeläinten torjuntaan sekä kasvien kasvun säätelemiseen. Torjunta-aineet ovat kasvinsuojeluaineiden tehoaineita. Torjunta-ainejäämille on elintarvikkeissa ja rehuissa on kasvinsuojelun tehoaineiden arvioinnin yhteydessä asetettu sallitut enimmäismäärät eli MRL:t (Maximum Residue Level). Valvonnassa keskitytään elintarvikealan toimijan kykyyn hallita torjunta-ainejäämiä omavalvonnassaan.

Torjunta-ainejäämien hallinnan valvontaa tulee tehdä kohteissa, jotka valmistavat, valmistuttavat, pakkaavat, tuovat maahan tai välittävät suuria määriä elintarvikkeita, joissa on riski torjunta-ainejäämien esiintymiselle. Näissä korostuvat erityisesti kasviperäiset elintarvikkeet sekä imeväisille ja lapsille suunnatut elintarvikkeet. Torjunta-ainejäämiä tulisi valvoa näissä kohteissa kerran kolmessa vuodessa. Valvontaa voidaan kuitenkin tehdä missä tahansa kohteessa, jossa harjoitetaan edellä kuvattuja toimintoja sellaisten elintarvikkeiden parissa, joille on asetettu torjunta-aineiden jäämien enimmäismääriä asetuksessa (EY) N:o 396/2005. Erityisesti ne kohteet, joilla on havaittu ongelmia torjunta-ainejäämien riskinhallinnassa esimerkiksi toistuvien RASFF-ilmoitusten tai Tullin tekemien lainsäädännön vastaisten jäämälöydösten myötä, toivotaan valvottavan maahantuontimääristä riippumatta.

Vuonna 2024 torjunta-ainejäämiä tarkastettiin yhteensä 32 kohteessa, taulukon 3.67. mukaisissa toimintaluokissa. Myynti- ja tarjoilupaikoissa tarkastuksia tehdään vain, mikäli kohteet tuovat itse maahan mainittuja elintarvikkeita. Kaikki toimintaluokkien kohteet eivät kuulu torjunta-ainejäämien pakolliseen valvontaan, eikä valvontatietojen rekisteristä ole tällä hetkellä saatavilla tarkempaa tietoa valvottavien kohteiden määrän arvioimiseksi.

Tarkastettujen kohteiden määrä on vuonna 2024 ollut aiempien vuosien tapaan kovin alhainen, jolloin on oletettavaa, että tarkastustiheystavoitteeseen ei ole päästy.

Taulukko 3.74. Torjunta-ainejäämien tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Tarkastuksilla on annettu enimmäkseen arvosanaa A. Kahdelle kohteelle annettiin arvosana B sekä ohjausta ja neuvontaa, ja yhdelle kohdalle arvosana C sekä kehotus. Tarkastuskertomusten perusteella B- ja C-arvosanat on annettu ohjeiden mukaisesti. Tarkastusten määrä ja arvosanajakauma on pysynyt samankaltaisena viimeisen viiden vuoden ajan (taulukko 3.68.).

Taulukko 3.75. Torjunta-ainejäämien osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2020–2024

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarkastetuissa yrityksissä torjunta-ainejäämien hallintaan liittyvät asiat ovat kunnossa. Torjunta-ainejäämien tarkastuksia tehdään kuitenkin kovin vähän ja suositeltuun tarkastustiheyteen ei luultavasti ylletty viime vuonna. Valvottavien kohteiden tunnistamiseen sekä toiminnan arvioimiseen on valvonnan ohjauksessa kiinnitettävä huomiota mm. koulutustilaisuuksissa. Keväällä 2025 on valvojien käyttöön valmistunut myös tarkastuslomake, jonka toivotaan auttavan tarkastettavien kohteiden tunnistamisessa sekä arvosanojen määrittelyssä.

Ympäristöstä peräisin olevat vierasaineet VALMIS

Ympäristöstä peräisin olevilla vierasaineilla tarkoitetaan ei toivottujen ja terveydelle haitallisten aineiden päätymistä elintarvikkeisiin ympäristöstä. Näitä ovat esim. raskasmetallit, dioksiinit ja PCB-yhdisteet, PFAS-yhdisteet ja radioaktiiviset aineet.

Ympäristöstä peräisiä olevien vierasaineiden hallintaa tulee tarkastaa vähintään kerran kolmessa vuodessa kohteissa, jotka valmistavat, valmistuttavat, pakkaavat, tuovat tai välittävät lastenruokia tai merkittäviä määriä pyydettyä kalaa ja kalastustuotteita, riisiä ja riisituotteita tai luonnonmarjoja tai -sieniä. Ympäristöstä peräisin olevia vierasaineita tulisi valvoa näissä kohteissa kerran kolmessa vuodessa. Valvontaa voidaan tehdä myös missä tahansa kohteessa, jossa on edellä kuvattuja toimintoja sellaisten elintarvikkeiden osalta, joille on asetettu enimmäismääriä ympäristöstä peräisin oleville vierasaineille asetuksessa (EU) 2023/915.

Vuonna 2024 ympäristöstä peräisin olevia vierasaineita tarkastettiin yhteensä 36 kohteessa, taulukon 3.69. mukaisissa toimintaluokissa. Lomaketekstien perusteella on kuitenkin ilmeistä, että aivan kaikkia tarkastuksia ei ole kohdennettu oikealle riville, vaan mukana on myös yksittäisiä tarkastuksia liittyen prosessissa syntyviin vierasaineisiin sekä vierasesineisiin.

Taulukko 3.76. Ympäristöstä peräisin olevien vierasaineiden tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Viiden vuoden tarkastelujakson aikana ympäristöstä peräisin olevien vierasaineiden osalta tarkastettujen kohteiden määrä on suurin vuonna 2024 (taulukko 3.70). Kaikkiaan tarkastusmäärät ovat edelleen kuitenkin varsin pieniä, joten voidaan olettaa, että kaikkia kohteita, joissa ympäristöstä peräisin olevia vierasaineita tulisi valvoa, ei tunnisteta tai tarkasteta kolmen vuoden syklin aikana.

Vuonna 2024 tarkastuksilla annettiin pääosin Oiva-arviota A (95 %). Oiva-arviota B sekä ohjausta ja neuvontaa oli annettu niissä tilanteissa, joissa toimijan omavalvonnassa ei ollut vielä kuvausta ympäristöstä peräisin olevista vierasaineista.

Taulukko 3.77. Ympäristöstä peräisin olevien vierasaineiden osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2020–2024

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarkastetuissa yrityksissä ympäristöstä peräisin olevien vierasaineiden hallintaan liittyvät asiat ovat pääosin kunnossa. Ympäristöstä peräisin olevien vierasaineiden tarkastuksia tehdään kuitenkin melko vähän ja suositeltuun tarkastustiheyteen ei luultavasti ylletty viime vuonna. Valvottavien kohteiden tunnistamiseen sekä toiminnan arvioimiseen on valvonnan ohjauksessa kiinnitettävä huomiota. Keväällä 2025 on valvojien käyttöön valmistunut myös tarkastuslomake, jonka toivotaan auttavan tarkastettavien kohteiden tunnistamisessa sekä arvosanojen määrittelyssä.

Hometoksiinit VALMIS

Elintarvikkeisiin voi muodostua hometoksiineja eli homemyrkkyjä johtuen niiden viljely- tai varastointiolosuhteista. Kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa tietyntyyppiset homeet voivat lisääntyä raaka-aineissa tai valmiissa elintarvikkeissa ja tuottaa toksiineja.

Hometoksiinien valvontaa tulee tehdä kohteissa, jotka valmistavat, valmistuttavat, pakkaavat, tuovat maahan tai välittävät suuria määriä elintarvikkeita, joissa on erityisen suuri riski hometoksiineihin. Näissä korostuvat erityisesti viljat ja viljavalmisteet, pähkinät, kuivatut hedelmät, hedelmistä valmistetut mehut sekä imeväisille ja lapsille suunnatut elintarvikkeet. Ohjeistuksen mukaan hometoksiineja tulisi valvoa näissä kohteissa kerran kolmessa vuodessa. Valvontaa voidaan kuitenkin tehdä missä tahansa kohteessa, jossa on kuvattuja toimintoja sellaisten elintarvikkeiden osalta, joille on asetettu enimmäismääriä hometoksiineille asetuksessa (EU) 2023/915. Erityisesti ne kohteet, joilla on havaittu ongelmia hometoksiinien riskinhallinnassa esimerkiksi toistuvien RASFF-ilmoitusten tai Tullin tekemien lainsäädännön vastaisten jäämälöydösten myötä, toivotaan tarkastettavan kolmen vuoden syklin aikana maahantuontimääristä riippumatta.

Vuonna 2024 hometoksiineja tarkastettiin yhteensä 30 kohteessa, taulukon 3.71. mukaisissa toimintaluokissa. Myynti- ja tarjoilupaikoissa tarkastuksia tehdään vain, mikäli kohteet tuovat itse maahan mainittuja elintarvikkeita. Kaikki toimintaluokkien kohteet eivät kuulu hometoksiinien pakolliseen valvontaan. Koska tarkastettujen kohteiden määrä on alhainen, on kuitenkin oletettavaa, ettei suositeltuun valvontatiheyteen päästy.

Taulukko 3.78. Hometoksiinien tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Tarkastuksilta on annettu pääosin A-arvosanoja. Kahdella tarkastuksella annettiin arvosana B sekä ohjausta ja neuvontaa hometoksiinien hallinnan parantamiseksi omavalvonnassa Tarkastusten määrä ja arvosanajakauma on pysynyt samankaltaisena viimeisen viiden vuoden ajan (taulukko 3.72.).

Taulukko 3.79. Hometoksiinien osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2020–2024

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarkastetuissa yrityksissä hometoksiinien hallintaan liittyvät asiat ovat kunnossa. Hometoksiineihin liittyviä tarkastuksia tehtiin kuitenkin kovin vähän ja suositeltuun tarkastustiheyteen ei luultavasti ylletty viime vuonna. Valvottavien kohteiden tunnistamiseen tulee antaa jatkossa lisää koulutusta valvonnan ohjauksessa. Keväällä 2025 on valvojien käyttöön valmistunut myös tarkastuslomake, jonka toivotaan auttavan tarkastettavien kohteiden tunnistamisessa sekä arvosanojen määrittelyssä.

Prosesseissa syntyvät vierasaineet VALMIS

Prosessissa syntyviä haitallisia vierasaineita ovat mm. PAH-yhdisteet, 3-MCPD, glysidyylirasvahappoesterit ja akryyliamidi. Näille on lainsäädännössä asetettu enimmäismäärät.

Prosessissa syntyvien vierasaineiden hallinta tulee tarkastaa vähintään kerran kolmessa vuodessa silloin, kun toimija valmistaa, valmistuttaa, pakkaa, tuo tai välittää lastenruokia, kasvirasvoja- ja öljyjä tai elintarvikkeita, joiden valmistuksessa käytetään perinteisiä savustusprosesseja. Prosessissa syntyvien vierasaineiden hallinta tarkastetaan myös silloin, kun toimija valmistaa ja saattaa markkinoille nk. akryyliamidiasetuksen soveltamisalueeseen kuuluvia elintarvikkeita kuten ranskanperunoita, leipää, aamiaisviljavalmisteita tai kahvia. Teollisissa prosesseissa syntyviä vierasaineita tulisi valvoa näissä kohteissa kerran kolmessa vuodessa. Valvontaa voidaan tehdä myös missä tahansa kohteessa, jossa on edellä kuvattuja toimintoja sellaisten elintarvikkeiden osalta, joille on asetettu enimmäismääriä prosessissa syntyville vierasaineille asetuksessa (EU) 2023/915.

Vuonna 2024 prosessissa syntyviä vierasaineita tarkastettiin yhteensä 422 kohteessa, taulukon 3.73. mukaisissa toimintaluokissa. Selvästi eniten prosessissa syntyvien vierasaineiden hallintaa oli tarkastettu tarjoilupaikoissa, ja niissä tarkastukset liittyivät akryyliamidiasetuksen vaatimusten hallintaan. Lisäksi polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH-yhdisteet) hallintaa oli tarkastettu erityisesti liha- ja kala-alalla.

Taulukko 3.80. Prosessissa syntyvien vierasaineiden tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Tarkastusmäärät ovat pysyneet melko tasaisina koko viiden vuoden tarkastelujakson ajan (taulukko 3.74.). Tarkastuksilla on annettu vuonna 2024 pääsääntöisesti Oiva-arviota A.

Taulukko 3.81. Prosessissa syntyvien vierasaineiden osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2020–2024

Yhteenvetona voidaan todeta, että prosessissa syntyvien vierasaineiden jäämien hallinta on ollut tarkastetuissa yrityksissä pääosin kunnossa. Koska valvontamäärät ovat melko pieniä, prosesseissa syntyvien vierasaineiden tarkastuksia tehdään todennäköisesti liian vähän. Erityisesti akryyliamidiasetuksen vaatimukset koskevat hyvin suurta joukkoa toimijoita, ja on ilmeistä, ettei kaikkia tarkastettavia kohteita ole tunnistettu. Valvottavien kohteiden tunnistamiseen tulee antaa jatkossa lisää koulutusta valvonnan ohjauksessa. Keväällä 2025 on valvojien käyttöön valmistunut myös tarkastuslomake, jonka toivotaan auttavan tarkastettavien kohteiden tunnistamisessa sekä arvosanojen määrittelyssä.

Muut vierasaineet VALMIS

Muiden vierasaineiden valvonta käsittää niiden vierasaineiden valvonnan, joille on asetettu enimmäismäärät asetuksessa (EU) 2023/915, mutta joiden tarkastamiseen ei ole toista erillistä Oiva-riviä. Näitä vierasaineita ovat mm. nitraatti, erukahappo, melamiini, torpaanialkaloidit, syaanivetyhappo, pyrrolitsidiinialkaloidit, oopiumalkaloidit sekä delta-9-tetradydrokannabinoliekvivalentit.

Muiden vierasaineiden riskinhallinta tulee tarkastaa vähintään kerran kolmessa vuodessa kohteissa, jotka valmistavat, valmistuttavat, pakkaavat, tuovat maahan tai välittävät suuria määriä pinaattia, tuoretta salaattia, jäävuorisalaatteja rucolaa, kasviöljyjä ja -rasvoja tai imeväisille ja lapsille suunnattuja elintarvikkeita. Valvontaa voidaan kuitenkin tehdä missä tahansa kohteessa, jossa on kuvattuja toimintoja sellaisten elintarvikkeiden parissa, joille on asetettu enimmäismääriä mainituille vierasaineille asetuksessa (EU) 2023/915. Erityisesti ne kohteet, joilla on havaittu ongelmia näiden aineiden riskinhallinnassa esimerkiksi toistuvien RASFF-ilmoitusten tai Tullin tekemien lainsäädännön vastaisten löydösten myötä, toivotaan tarkastettavan kolmen vuoden syklin aikana maahantuontimääristä riippumatta.

Vuonna 2024 muita vierasaineita tarkastettiin yhteensä 13 kohteessa, taulukon 3.75. mukaisissa toimintaluokissa. Myynti- ja tarjoilupaikoissa tarkastuksia tehdään vain, mikäli kohteet tuovat itse maahan mainittuja elintarvikkeita. Kaikki toimintaluokkien kohteet eivät kuulu muiden vierasaineiden pakolliseen valvontaan, mutta koska tarkastettujen kohteiden määrä on kovin alhainen, on oletettavaa, ettei valvonnan suositeltu tarkastustiheys toteudu.

Taulukko 3.82. Muiden vierasaineiden tarkastusten osalta keskeisimmät toimintaluokat, niissä tehdyt tarkastukset ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen jakauma vuonna 2024

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Tarkastuksilta on annettu pääosin A-arvosanoja, ja yhdelle kohteelle annettiin arvosana B. Tarkastukset on kuitenkin kohdennettu osin vääriin kohteisiin ja asioihin, rivillä on tarkastettu mm. ympäristöstä peräisin olevia vierasaineita, prosessissa syntyviä vierasaineita sekä vierasesineitä. Tarkastusmäärät ja arvosanajakauma ovat pysyneet samankaltaisina viiden vuoden syklin ajan.

Taulukko 3.83. Muiden vierasaineiden osalta tarkastettujen kohteiden määrä ja annettujen arvosanojen jakauma vuosina 2020–2024

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että osassa tarkastettuja yrityksissä muiden vierasaineiden hallintaan liittyvät asiat ovat kunnossa. Muiden vierasaineiden tarkastuksia tehdään kuitenkin oikeisiin kohteisiin kovin vähän ja suositeltuun tarkastustiheyteen ei luultavasti ylletty viime vuonna. Valvottavien kohteiden tunnistamiseen sekä toiminnan arvioimiseen on valvonnan ohjauksessa kiinnitettävä huomiota mm. koulutustilaisuuksissa. Keväällä 2025 on valvojien käyttöön valmistunut myös tarkastuslomake, jonka toivotaan auttavan tarkastettavien kohteiden tunnistamisessa sekä arvosanojen määrittelyssä.

Elintarvikekontaktimateriaalien käyttö

Elintarvikekontaktimateriaalien käyttö VALMIS

Kontaktimateriaaleilla tarkoitetaan kaikkia elintarvikkeen kanssa suoraan tai välilliseen kosketukseen tulevia materiaaleja ja tarvikkeita. Elintarvikehuoneistoissa kontaktimateriaalien käyttöä ja vaatimustenmukaisuutta on tarkastettava kerran kolmessa vuodessa lähes kaikissa elintarvikehuoneistoissa, koska elintarvike on lähes aina kosketuksessa johonkin materiaaliin tai tarvikkeeseen.

Elintarviketoimipaikkoihin tehdyissä tarkastuksissa tarkastettiin kontaktimateriaaliturvallisuutta 30,4 % Oiva-tarkastuksessa. Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta (2023 23,6 %). Toimipaikoissa, joissa tehtiin Oiva-tarkastus, kontaktimateriaaliturvallisuus tarkastettiin 37,1 % toimipaikoista, mitä voidaan pitää erinomaisena tuloksena. Tarkastusten kattavuus Oiva-tarkastuksista laskettuna ylitti sille asetetut tavoitteet (33 %). Laskettuna kaikkien elintarvikevalvontakohteiden määrästä kontaktimateriaaliturvallisuus tarkastettiin niistä (46724 kpl) noin 14 %:ssa.

Tarkastuksilla huomautettavaa havaittiin paljon perusasioissa, ja neuvontaa oli annettu tarkastuskertomuksissa paljon. Perusasioiden konkreettisella neuvonnalla saavutetaan parempi kontaktimateriaaliturvallisuus elintarvikehuoneistoissa. 

C-arvosanoja oli annettu mm. seuraavista syistä:

• Kontaktimateriaalien vaatimustenmukaisuusilmoitukset olivat puutteellisia, vanhoja tai ne puuttuivat kokonaan;
• Kontaktimateriaaleja käytettiin vastoin vaatimustenmukaisuusilmoituksessa tai pakkausmerkinnöissä olevia käyttöohjeita tai vastoin materiaalikohtaisia yleisiä ohjeita;
• Ei-kontaktimateriaalilaatuisia astioita ja tarvikkeita käytettiin kosketuksessa elintarvikkeisiin, esim. jätepussien ja kaupan muovipusseja käytettiin yleisesti elintarvikkeiden säilyttämiseen;
• Kontaktimateriaalien jäljitettävyydessä oli puutteita eikä toimijoilla ollut aina tietoa, mistä kontaktimateriaalit oli hankittu.

Taulukko 3.84. Kontaktimateriaaliturvallisuuteen liittyvät tarkastukset elintarviketoiminnassa toimintaluokittain vuonna 2024

* Kuten kahvin, juomien, makeisten, yhdistelmätuotteiden, ravintolisien, erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja lisäaineiden valmistus

Taulukosta 3.84. nähdään kontaktimateriaaliturvallisuuteen liittyvät tarkastukset elintarviketoiminnassa toimintaluokittain. Tarkastusmäärät elintarviketoiminnassa pysyivät samalla tasolla kuin edellisenä vuonna tarjoilu- ja myynti- sekä vilja- ja kasvistoimintaluokissa, joissa näitä tarkastuksia tehtiin määrällisesti eniten.

Taulukossa 3.85. nähdään elintarvikehuoneistoissa tehdyt Oiva tarkastusohjeen 14.1 mukaisten tarkastusten määrät ja arvosanojen jakautuminen vuosien 2019–2024 välisenä aikana. A ja B arvosanojen määrä on pysynyt arvioinnissa korkeana ollen 2024 vuonna 97 %. 

Taulukko 3.85. Kontaktimateriaaliturvallisuudesta elintarviketoiminnassa annetut arvosanat v. 2020–2024

Kontaktimateriaalitoiminnan valvonta VALMIS

Kontaktimateriaalitoiminnalla tarkoitetaan elintarvikekontaktimateriaalien ja niiden valmistuksessa käytettävien välimateriaalien ja tarvikkeiden valmistusta, elintarvikekontaktimateriaalien tukkukauppaa sekä sisämarkkinatuontia ja tuontia Euroopan unionin ulkopuolelta.

Kontaktimateriaalialan rekisteröityjen toimipaikkojen määrä on kasvanut vuosittain ollen vuonna 2024 yhteensä 715 kpl (2023 675 kpl) (taulukko 3.79.). Määrän kasvu selittyy sillä, että tietoisuus rekisteröintivelvollisuudesta on saavuttanut suuremman määrän toimijoita. Tavoitteena on, että kaikki kontaktimateriaalitoiminnat ovat rekisteröityneet elintarvikevalvontaan, mutta edelleen on oletettavissa, että kaikki toimijat eivät ole rekisteröineet toimintaansa. Tällaisia toimijoita on etenkin pienimuotoisessa valmistus ja maahantuontitoiminnassa, jota tehdään muun toiminnan ohella. Maahantuojista osa ei ole tietoisia siitä, että myös sisämarkkinatuonti on katsottu kansallisen elintarvikelain mukaan rekisteröitäväksi kontaktimateriaalitoiminnaksi, vaan on tulkinnut niin, että vain kolmasmaatuonti edellyttää rekisteröintiä.

Osalla kontaktimateriaalitoimijoista samassa toimipaikassa toimintaa on usean toimintatyypin alla. Tarkastuksia kohdistettiin eniten kontaktimateriaalien valmistajiin (106 kpl), missä myös toiminnan aiheuttamiin riskeihin voidaan vaikuttaa laajemmin. Huomautettavaa löytyi kaikissa toimintatyypeissä, mutta toiminnassa havaittujen puutteiden korjaamiseen riitti yleisesti kehotus, eikä pakkotoimiin tarvinnut ryhtyä. D-arvosanaa oli annettu 2024 neljä kertaa – maahantuojille 3 kpl ja tukkukaupalle 1 kpl.

Taulukko 3.86. Kontaktimateriaalialan toimijoiden tarkastukset 2024 toimintatyypeittäin ja niissä annetut arvosanat sekä toimenpiteet arvioinnin johdosta.

Kontaktimateriaalitoiminnan tarkastuksien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, ollen yhteensä 189 kpl (168 kpl vuonna 2023). Tarkastettujen kohteiden määrät ja tarkastusten tulokset viimeisen viiden vuoden ajalta on esitetty taulukossa 3.80. Tarkastusten kattavuuden tavoite on elintarvikeketjun monivuotisessa valvontasuunnitelmassa 33 %, joten tavoitetta ei täysin saavutettu, mutta kattavuus kuitenkin parani hieman (24 % kaikista kontaktimateriaalitoiminnan valvontakohteista) edelliseen vuoteen nähden (22 %). Tarkastusten kattavuus oli paras valmistajien tarkastusten osalta ollen 32 %.  Sekä maahantuojien että tukkukauppojen tarkastusten kattavuus oli 21 %.  Tulos on tältä osin Ruokaviraston riskiluokituksen mukainen. Annettujen A ja B arvosanojen osuus on pysynyt lähes samana ollen vuonna 2024 92 % annetuista arvosanoista.

Taulukko 3.87. Elintarvikekontaktimateriaalitoimintaan kohdistetut suunnitelmalliset tarkastukset vuosina 2020–2024 ja niiden arvosanajakauma

Kontaktimateriaalitoimijoilla tulee olla EU-asetuksen 2023/2006 mukainen laadunhallintajärjestelmä, jonka toteutusta arvioidaan tarkastuksilla seitsemän eri asiakokonaisuuden osalta. Taulukossa 3.81. nähdään annetut arvosanat tarkastetuissa asiakohdissa. Eniten huomautettavaa on havaittu vaatimustenmukaisuutta osoittavien asiakirjojen sisällössä sekä laadunhallintajärjestelmän yleisissä vaatimuksissa.

Taulukko 3.88. Kontaktimateriaalitoiminnassa tarkastetut asiakohdat ja niille annetut arvosanat vuonna 2024

D-arvosanaan oli päädytty vaatimustenmukaisuusilmoituksissa esiintyvien puutteiden vuoksi sekä laadunhallintajärjestelmän yleisen sisällön puutteiden vuoksi. C-arvosana oli annettu 66 kertaa, mikä on huomattavasti enemmän kuin edellisenä vuonna (42 krt). Suurimmat puutteet, joista C-arvosanaa oli annettu, olivat samoja kuin mistä oli annettu D-arvosanaakin.

Ohjausta ja neuvontaa oli annettu lähes kaikilla tarkastuksilla ja kaikista tarkastettavista osa-alueista. Koska suuri osa kontaktimateriaalialan yrityksistä on Suomessa keskisuuria tai pieniä, niin ohjauksen tarve on myös suuri. Edelleen on tietämättömyyttä esim. omavalvontavelvoitteesta ja valmistajien osalta kontaktimateriaalien testauksen tarpeellisuudesta. Tulevina vuosina tulee edelleen panostaa kontaktimateriaalitoimijoiden ohjaukseen. Tutkimusten teettäminen koetaan yrityksissä hyvin hankalaksi ja kontaktimateriaalitutkimuksia tekevien laboratorioiden vähäinen määrä on koettu etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä haasteeksi.

Salmonellaa koskevat erityistakuut VALMIS

Salmonellaerityistakuuvaatimusten vuoksi Suomeen kaupalliseen tarkoitukseen lähetettävien erityistakuiden piiriin kuuluvien elintarvikkeiden tulee olla salmonellavapaita ennen niiden lähettämistä Suomeen. Euroopan komissio on myöntänyt erityistakuut Suomelle, koska Suomessa salmonellan esiintyvyys tuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa on erittäin alhainen ja Suomessa toteutetaan komission hyväksymää kansallista salmonellavalvontaohjelmaa. Salmonellaerityistakuut perustuvat (EY) N:o 1688/2005 asetukseen. 

Taulukko 3.89. Tarkastettujen rekisteröityjen elintarvikehuoneistojen määrä ja annetut arvosanat v. 2022–2024

Taulukko 3.90. Tarkastettujen hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen määrä ja annetut arvosanat v. 2022–2024

Salmonellaerityistakuuvaatimusten täyttymistä eläinperäisten elintarvikkeiden sisämarkkinatuonnin yhteydessä tarkastettiin kunnissa vuonna 2024 yhteensä 107 kohteessa. Tarkastettujen kohteiden määrä verrattuna sellaisten valvontakohteiden lukumäärään, jotka tuovat salmonellaerityistakuiden piiriin kuuluvia elintarvikkeita muista kuin salmonellaerityistakuumaista, oli arviolta n. 60 %. Näin ollen tarkastusten kattavuus oli hyvä.

Tarkastetuissa kohteissa on edeltävien vuosien tapaan havaittu puutteita vaadittavissa kaupallisissa asiakirjoissa, lähtömaassa tehtyjen salmonellatutkimusten riittävyydessä ja salmonellatutkimustodistusten puuttumista kokonaan. Erityisesti rekisteröidyissä elintarvikehuoneistoissa eli ravintoloissa ja vähittäiskaupoissa C- ja D-arvosanojen määrä on suuri. Osaamisen lisäämiseksi Ruokavirasto järjesti vuonna 2023 ja 2024 valvojille ja maahantuojille koulutusta koskien salmonellaerityistakuuvaatimuksia, mutta koulutusten vaikuttavuutta ei vielä voi arvioida.

LihantarkastusVALMIS

Lihantarkastuksella pyritään siihen, että kulutukseen tuleva liha ja lihaa sisältävät valmisteet olisivat turvallisia ja elintarvikehygieenisen laatunsa puolesta moitteettomia. Yleiseen kulutukseen tarkoitettu koti- ja riistaeläinten liha on tarkastettava. Lihantarkastukseen kuuluu teuraseläimestä ennakkoon teurastamolle lähetettävien nk. elintarvikeketjutietojen tarkistus, ennen teurastusta elävälle eläimelle tehtävä ante mortem -tarkastus sekä teurastuksen jälkeen tehtävä post mortem -tarkastus. Lihantarkastuksen suorittaa Ruokaviraston tai aluehallintoviraston virkaeläinlääkäri, joka valvoo teurastamossa lihan turvallisuutta, eläinten hyvinvointia ja alkuperää, sivutuotteiden käsittelyä sekä laboratorionäytteiden ottoa ja tuloksia. 

Lihantarkastuksessa hyväksytyn lihan määrä nousi sekä punaisen lihan että siipikarjan lihan osalta edellisvuodesta (245 milj. kg punaista lihaa vuonna 2023 ja 248 milj. kg vuonna 2024; 142 milj. kg siipikarjanlihaa vuonna 2023 ja 146 milj. kg vuonna 2023). Lisäksi tarkastettiin 1 692 luonnonvaraista riistaeläintä, 155 tarhattua riistaeläintä ja 46 064 poroa. Poroteurastamoissa tarkastettiin porojen lisäksi joitakin hirviä, karhuja sekä lampaita ja vuohia (taulukot 3.84.-3.87.).

Yleisimmät hylkäyssyyt sioilla olivat edelleen keuhkokalvontulehdukset (lihasioilla 29,7 %) ja sydänpussintulehdus (lihasioilla 7,6 %). Naudoilla yleisimmät hylkäyssyyt olivat ruhjeet ja vertymät (10,1 %) sekä keuhkotulehdus (3,1 %). Siipikarjalla yleisimpiin hylkäyssyihin kuuluivat ihomuutokset, vesipöhö ja teurastusvirheet. Porojen yleisin hylkäyssyy oli loisten aiheuttamat muutokset.

Taulukko 3.91. Kotieläinten ja porojen lihantarkastustiedot; teurastamot, pienteurastamot ja poroteurastamot

Taulukko 3.92. Siipikarjan lihantarkastustiedot; siipikarjateurastamot ja siipikarjan pienteurastamot

Taulukko 3.93. Tarhatun riistan ja jäniseläinten (kanit) lihantarkastustiedot; teurastamot, pienteurastamot ja poroteurastamot

Taulukko 3.94. Luonnonvaraisen riistan lihantarkastus; riistankäsittelylaitokset ja poroteurastamot

Poronhoitoalueen ulkopuolella teurastetaan vähäinen määrä poroja tarhatulle riistalle hyväksytyissä teurastamoissa ja luokitellaan tarhatuksi riistaksi.

Suurin osa metsästetystä riistan lihasta käytetään tarkastamattomana metsästäjien omassa taloudessa. Pieni määrä luonnonvaraisesta riistasta myydään tarkastamattomana suoraan kuluttajille tai toimitetaan tarkastamattomana vähittäismyyntiin. Tarkastamattomana myytävän riistan ja riistan lihan määrästä ei ole saatavilla tietoa. Vuonna 2024 metsästettiin 37 607 hirveä, 70 karhua (joista kaikki poronhoitoalueella) ja 1 042 villisikaa Suomen riistakeskuksen mukaan. Lihantarkastus tehtiin 132 hirvelle (0,4 % kaadetuista) ja 20 karhulle (29 % kaadetuista). Lisäksi riistan käsittelylaitoksissa tarkastettiin 1 470 muuta hirvieläintä.

Teurastamoiden ja niiden yhteydessä olevien hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen valvonta VALMIS

Vuoden 2024 lopussa Ruokaviraston hyväksymiä toiminnassa olevia teurastamoita oli 13, pienteurastamoita 40 ja riistan käsittelylaitoksia 6. Teurastamoista neljä oli siipikarjateurastamoa ja pienteurastamoista kolme oli siipikarjapienteurastamoa. Vuonna 2024 yksi iso teurastamo, kaksi pienteurastamoa ja yksi riistan käsittelylaitos lopetti toimintansa.

Teurastamoiden, pienteurastamoiden, riistan käsittelylaitosten ja niiden yhteydessä olevien hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen valvonnassa Oiva-arvion A tai B sai 93 % (vuonna 2023 86 %) ja arvion C tai D sai 7 % (vuonna 2023 14 %). Tarkastuksista 23 johti kehotukseen tai pakkokeinojen käyttöön (taulukko 3.89.). Tulosta voi pitää kokonaisuutena erittäin hyvänä.

Vuonna 2024 Lapin aluehallintovirasto järjesti valvonnan 19 poroteurastamossa. Poroteurastamoiden ja niiden yhteydessä olevien hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen valvonnassa Oiva-arvion A tai B sai 81 % (vuonna 2023 86 %) ja arvion C tai D sai noin 19 % (vuonna 2023 14 %). Tarkastuksista 3 johti kehotukseen tai pakkokeinojen käyttöön (taulukko 3.89.). Tulosta voidaan pitää kokonaisuutena hyvänä.

Yhtenä valtakunnallisena valvonnan painopisteenä vuosina 2022–2025 on lämpötilahallinta. Tämä näkyi edellisten vuosien tapaan myös vuonna 2024 lämpötilahallinnan tarkastusmäärissä teurastamoissa, pienteurastamoissa, riistan käsittelylaitoksissa ja niiden yhteydessä olevissa hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa. Elintarvikkeiden lämpötilojen hallinnan tarkastuksia tehtiin 132 kpl. Tarkastusmäärien perusteella vuonna 2024 tehty valvonta painottui lisäksi tilojen, pintojen ja välineiden puhtauteen (tarkastuksia 173 kpl), henkilökunnan toimintaan ja koulutukseen (tarkastuksia 149 kpl) sekä elintarvikkeiden tuotantohygieniaan (tarkastuksia 137 kpl) (taulukko 3.90). Tulosten perusteella valvonta kohdistui riskiperusteisesti niihin asiakokonaisuuksiin, jotka liittyvät olennaisesti elintarvikkeiden tuotantohygieniaan.

Suhteellisesti eniten epäkohtia havaittiin jäljitettävyyden ja takaisinvetojen valvonnassa. Kyseisen asiakokonaisuuden tarkastuksissa C- ja D-arvioiden osuus oli 13 % (taulukko 3.90.). Merkittävin muutos valvontatuloksissa tapahtui allergioita ja intoleransseja aiheuttavien aineiden valvonnassa, jossa ei annettu vuonna 2024 yhtään C- tai D-arviota. Tämä on selkeä parannus verrattuna edeltävään vuoteen, jolloin C- ja D-arvioiden osuus asiakokonaisuuden tarkastuksissa oli 13 %.

Taulukko 3.95. Ruokaviraston valvomien teurastamoiden, pienteurastamoiden ja riistan käsittelylaitosten ja niiden yhteydessä olevien hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen sekä Lapin aluehallintoviraston valvomien poroteurastamoiden ja niiden yhteydessä olevien hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen valvontamäärät 2024

Taulukko 3.96. Ruokaviraston valvomien teurastamoiden, pienteurastamoiden ja riistan käsittelylaitosten ja niiden yhteydessä olevien hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen sekä Lapin aluehallintoviraston valvomien poroteurastamoiden ja niiden yhteydessä olevien hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen valvonnan valvontatulokset 2024

Taulukko 3.97. Ruokaviraston valvomien teurastamoiden, pienteurastamoiden, riistan käsittelylaitosten ja niiden yhteydessä olevien hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen vaatimuksista annetut C- ja D-arviot vuonna 2024

Sikojen valvottujen pito-olosuhteiden tunnistaminen ja trikiinitutkimukset VALMIS

Sikojen valvottujen pito-olosuhteiden virallinen tunnustaminen mahdollistaa lihantarkastuksen yhteydessä tehtävien sikojen trikiinitutkimusten vähentämisen. Virallisesti tunnustetuissa valvotuissa pito-olosuhteissa kasvatetut siat suojellaan trikiinitartunnoilta koko elämänsä ajan, jolloin niitä ei enää tarvitse tutkia teurastuksen jälkeen.

Ruokavirasto tunnustaa sikojen valvotut pito-olosuhteet hakemuksesta. Tunnustus voidaan myöntää joko yksittäiselle tilalle tai tilojen ryhmälle eli nk. lokerolle. Vuonna 2024 Suomessa oli yksi sikojen pitopaikka, jonka valvotut pito-olosuhteet Ruokavirasto oli tunnustanut. Käytännössä tämä tarkoitti noin 600 teurastetun sian vapautumista trikiinitutkimuksesta vuoden 2024 aikana.

Ei-eläinperäisten elintarvikkeiden ja elintarvikekontaktimateriaalien EU:n ulkopuolelta tapahtuvan tuonnin ja EU:n sisäkaupan valvontaVALMIS

Tulli valvoo Suomeen tuotavien ei-eläinperäisten elintarvikkeiden ja elintarvikekontaktimateriaalien turvallisuutta. Tullilaboratoriossa tehtyjen analyysien perusteella torjunta-aineiden jäämät olivat edelleen yleisin tuontielintarvikkeiden ongelma. Lisäaineisiin liittyviä ongelmia havaittiin myös runsaasti. Ei-eläinperäisten tuontielintarvikkeiden valvonnassa määräystenvastaisuuden todennäköisyys on pääsääntöisesti sitä suurempi, mitä kauempaa tuote on tuotu.

Vuonna 2024 Tulli valvoi yhteensä 3116 elintarviketta ja elintarvikekontaktimateriaalia ottamalla niistä näytteitä Tullilaboratoriossa tehtäviin analyyseihin ja tarkastuksiin. Tutkituista tuotteista 1193 eli noin 38 prosenttia tuotiin Suomeen suoraan EU:n ulkopuolelta, jolloin valvonta tehtiin tullauksen yhteydessä. Sisämarkkinatuonnista valvottiin 1923 tuotetta.

Kaikkiaan tutkituista tavaraeristä vakavia virheitä todettiin 292 tuotteessa (noin 9 % tutkituista). Lievempiä virheitä todettiin 419 tuotteessa (noin 14 % tutkituista). EU:n ulkopuolisista maista tuoduista elintarvikkeista ja kontaktimateriaaleista 16 % ja EU-alueelta tuoduissa tuotteissa 5 % oli määräysten vastaisia, ja siksi niiden maahantuonti tai markkinoille saattaminen sellaisenaan kiellettiin. Lievempiä virheitä todettiin 18 %:ssa tuotteista kolmasmaatuonnin osalta ja sisäkaupan valvonnassa 11 %:ssa tuotteista. Määräysten vastaisten tuotteiden määrät hieman laskivat aiemmista vuosista, koska resurssisyistä kaikkein lievimpiin virheisiin ei kiinnitetty valvonnassa huomiota.

Tullin valvonnassa lähes kaikkien valmiiksi pakattujen elintarvikkeiden pakkausmerkinnät tarkastetaan valvonnan yhteydessä. Yleisin hylkäämisen syy viime vuonna olikin pakkausmerkintävirheet. Yhteensä yli sadan elintarvikkeen suomen- ja ruotsinkieliset merkinnät eivät täyttäneet vaatimuksia ja ne vaadittiin korjattaviksi. Laboratorioanalyysien perusteella yleisin hylkäämisen syy olivat kasvinsuojeluaineiden jäämät. Sallitun raja-arvon ylityksiä todettiin kaikkiaan 63 tuotteessa, joita olivat muun muassa riisit, erilaiset teet, tuoreet vihannekset ja hedelmät sekä eräät prosessoidut elintarvikkeet. Viisi liikaa jäämiä sisältäneistä elintarvikkeista oli luonnonmukaisesti tuotettuja.

Terveysvaaraa aiheuttavista tuotteista Tulli teki ilmoituksen komission RASFF-järjestelmään. Kaikkiaan viime vuonna Tulli teki 45 RASFF-ilmoitusta.

Alkoholijuomien valvonta VALMIS

Valviran vuoden 2024 arvioinnin yhteenveto on tehty tarkastelemalla yksittäisiä tarkastusten havaintoja ja valvonnan toimenpiteitä. Elintarvike- ja luomuvalvonnan toiminnan arviointiin ja analysointiin liittyviä raportteja ei ollut käytettävissä. Uuden alkoholielinkeinorekisterin huhtikuussa 2023 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen kaikkia raportteja ei olla saatu valmiiksi.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvonta viraston (Valvira) alkoholijuomien elintarvikevalvontatoiminnan tuloksellisuutta arvioidaan seuraamalla seuraavia tunnuslukuja:

• Tarkastussuunnitelman toteutumisaste, tavoite 95 %
• Tarkastusmäärä suhteessa tarkastuskohteiden määrään
• Havaittujen epäkohtien määrä suhteessa tarkastuksiin

Tarkastussuunnitelman toteutumisaste

Tarkastussuunnitelman toteutumisaste oli 50 %, mikä tarkoitti pientä nousua vuoden 2023 arvoon (45 %) verrattuna. Tavoite jäi kuten aikaisemminkin toteutumatta pääsään­ töisesti luomuvalvontaan suunnattujen resurssien vuoksi. Luomuasetus edellyttää fyysisten tarkastusten tekemistä alkoholijuomien valmistajilla vähintään kerran vuodessa. Tukuissa tarkastustiheyttä voidaan pidentää kahteen vuoteen tietyin edellytyksin.

Tarkastuksien painotus on riskinarvioinnin perusteella ollut alkoholijuomien valmistajien valvonnassa ja tarkastetut kohteet olivat pitkälti suurimpia tai toimintansa aloittavia valmistajia tai luomuvalvontajärjestelmään kuuluvia valmistajia. Alkoholijuomien tukkumyyjien tarkastukset painottuivat luomuvalvontaan. Koska luomuvalvontajärjestelmään kuu­ luvat alkoholijuomien valmistajat on tarkastettu vuosittain ja tukkumyyjät joka toinen vuosi, vain rajallinen resurssi on ollut käytettävissä tavanomaisia tuotteita valmistavien toimijoiden valvontaan.

Tarkastussuunnitelman toteutumisen arvioinnin yhteydessä on hyvä huomioida se, että vaikka toimijalle olisi tehty vain luomutarkastus, fyysisellä tarkastuskäynnillä on havainnoitu elintarvikelainsäädännön mukaisia asioita ja tarvittaessa puututtu havaittuihin epäkohtiin esimerkiksi elintarvikehuoneiston kunnon ja siisteyden sekä alkoholijuomien pakollisten pakkausmerkintöjen osalta. Jäljitettävyyden valvonta luomun osalta on täysin verrannollinen siihen, miten asia on tavanomaisten tuotteiden osalta hoidettu.

Tarkastusten lisäksi Valvira valvoo valmistajien ja tukkumyyjien toimintaa rekisterivalvonnalla. Rekisterivalvonta perustuu luvanhaltijoiden tekemiin tuote- ja toimitusilmoituksiin sekä valmistajien osalta astiointi-ilmoituksiin.

Tarkastusmäärä suhteessa tarkastuskohteiden määrään

Tarkastusten kattavuus laski Covid-pandemiaa edeltävän vuoden 2019 21 %:sta vuoden 2024 11 %: in. Kuten aikaisempina vuosinakin valmistajien tarkastusten kattavuus oli parempi kuin tukkumyyjien. Jos laskennassa huomioidaan luomutarkastukset, tarkastusten kattavuudeksi vuonna 2024 22 %, eli samalla tasolla kuin vuonna 2019.

Havaittujen epäkohtien määrä suhteessa tarkastuksiin

Valmistajien ja tukkumyyjien elintarviketoiminnassa havaitaan harvoin vakavia epäkohtia. Vuonna 2024 epäkohtia ei tullut esiin. Yleisimmin epäkohtien korjaamiseen annetaan ohjausta. Tarkastuksilla vuonna 2024 havaitut poikkeamat liittyivät omavalvontaan ja kirjan­ pitoon sekä virheellisiin tai puutteellisiin pakkausmerkintöihin. Tuotevalvonnassa havaitut epäkohdat olivat pääosin tuotteiden puutteellisia pakkausmerkintöjä. Tarkastuksilla annettujen kehotusten määrä oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Markkinavalvontana otettujen alkoholijuomien määrä oli samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna.

Näytteistä analysoitiin tuoteryhmäkohtainen ensivalvonta-analyysi, tuotteen alkoholipitoisuus, torjunta-ainejäämät ja/tai sulfiittipitoisuus. Lainsäädännön raja-arvot ylittäviä torjunta-ainejäämiä ei analysoiduissa tavanomaisissa juomissa havaittu, yhdessä luomu­ tuotteessa havaittiin torjunta-ainejäämiä. Markkinavalvontanäytteiden analysointi ja mahdolliset hallinnolliset toimenpiteet siirtyivät vuodelle 2025.

Alkoholijuomien markkinointikieltoja tehtiin Valviran toimesta kaksi vuoden 2024 aikana. Valviralle tuli toimijoilta seitsemän ilmoitusta takaisinvedosta ja alkoholijuomien Rasff-ilmoituksia oli 14. Kaikkien ilmoitettujen tuotteiden osalta tarkastettiin alkoholielinkeino­ rekisterin tietojen perusteella, onko kyseistä tuotetta Suomessa markkinoilla. Rasff-ilmoitukset eivät aiheuttaneet toimenpiteitä Suomessa.

Valvontatulosten perusteella voidaan todeta, ettei alkoholijuomien valmistus- ja tukku­ myyntitoiminnassa eikä tuotevalvonnassa havaittu elintarvikelainsäädännön näkökulmasta vakavia puutteita. Alkoholijuomien pakkausmerkintöjen osalta vuonna 2024 pakkausmerkinnöissä havaitut puutteet eivät vaarantaneet elintarviketurvallisuutta.

Korjaavat toimenpiteet

Korjaavana toimenpiteenä Valvira on tehnyt viisivuotisen tarkastussuunnitelman vuosille 2025–2029. Pitkän tähtäimen suunnittelun tarkoituksena on laajentaa tarkastuksia riskin­ arvioinnin pohjalta tavanomaisia tuotteita valmistaviin ja tukkumyyviin toimijoihin ja pa­rantaa tarkastussuunnitelman toteutumisastetta. Myös tarkastus- ja valvontatoiminnan analysointia ja raportointia pyritään kehittämään.

ATP-sopimuksen valvonta

ATP-luokiteltuja kuljetusvälineitä tarkastettiin vuonna 2024 40 kpl. Kuljetusvälineitä tarkastettiin muutama enemmän kuin aiempina vuosina. Tulokset olivat samansuuntaiset kuin edellisenä vuonna. Epäkohtien korjaamiseksi annettuja kehotuksia oli 1 kpl. Viiden vuoden tarkastelussa kehotuksia on annettu muutamia vuosittain. Tarkastuksilla tehty arviointi ei kaikkien havaintojen osalta ole ollut Oiva-arviointi-ohjeen mukainen.

Tarkastusten havaintoja

• ATP-tyyppikilven merkinnät ovat vanhentuneet tai tyyppikilpi puuttuu kokonaan kuljetusvälineestä.
• Ovitiivisteet ovat huonokuntoiset.
• ATP-todistuksen luokitus ei vastaa kuljetusvälineen luokitusta.
• ATP-todistuksen ja kuljetusvälineen tiedot eivät vastaa toisiaan.
• ATP-todistusta ei ole saatavilla kuljetusvälineessä.

Kuljetuksiin kohdistuneissa tarkastuksista neljäsosassa on tarkastettu myös ATP-sopimukseen liittyviä asioita.  Koska ATP-luokitellut ajoneuvot on sertifioitu ja niitä valvotaan myös sertifioinnin kautta, elintarvikevalvontaa ei ole tarpeen suunnata kyseisten ajoneuvojen teknisten ominaisuuksien valvontaan.

Taulukko 3.98. Kansainvälisten kuljetusten (ATP) osalta tarkastettujen toimipaikkojen määrä ja annettujen arvosanojen jakauma sekä annettujen kehotusten ja pakkokeinojen määrä vuosina 2020–2024