Mihin suositus punaisen lihan ja prosessoidun lihan kulutuksen vähentämisestä perustuu?
Tieteelliseen näyttöön terveyttä edistävästä ruokavaliosta. Punainen liha ja lihavalmisteet ovat kiistatta paksu- ja peräsuolisyövän riskitekijöitä. Lihavalmisteet on luokiteltu ihmiselle karsinogeeniseksi eli syövälle altistavaksi ja punainen liha todennäköisesti ihmiselle karsinogeeniseksi. Runsaasti punaista ja prosessoitua lihaa sisältävä ruokavalio on yhdistetty myös suurempaan sydän- ja verisuonitautien riskiin. Runsaasti punaista lihaa sisältävä ruokavalio on Suomessa kolmanneksi ja prosessoitu liha neljänneksi eniten toimintakykyisten elinvuosien menetystä aiheuttavista ravitsemuksellisista riskitekijöistä. Punaisen lihan kulutuksen vähentämistä puoltaa myös tutkimusnäyttö sen ympäristövaikutuksista.
Miksi siipikarjankin kulutusta tulee vähentää?
Siipikarjan kulutusta ei ole tarpeen vähentää terveyssyistä, mutta sitä on hyvä vähentää ympäristösyistä, kuten on esitetty pohjoismaisissa suosituksissa perustuen tutkimusnäyttöön. Kansallisessa tarkastelussa asia vahvistui. Etenkin siipikarjan rehuna käytetty soija lisää painetta globaaliin lajikatoon lajirikkailla alueilla.
Onko riistan syöminen haitallista terveydelle?
Riistan vaikutuksista terveyteen ei ole tutkimusnäyttöä. Prosessoitua riistan lihaa (esim. säilykkeet) ei suositella.
Onko lihan ja maidon kulutuksen vähentäminen turvallista lapsille ja iäkkäille?
Suositusten mukainen lihan (punainen liha ja prosessoitu liha enintään 350 g/vko) ja maidon käyttö (350–500 ml/vrk) on turvallista myös lapsille ja iäkkäille. Myös aiempi leikki-ikäisille suositeltu maitovalmisteiden käyttömäärä oli tässä haarukassa. Uusien ruokasuositusten ravitsemuksellista riittävyyttä on selvitetty laskennoilla, joissa suositusten mukaan koostettujen ruokavalioiden ravintosisältöä on verrattu keskimääräiseen tarpeeseen eri ikäisillä lapsilla ja aikuisilla. Laskennat vahvistivat liha- ja maitosuositusten turvallisuuden, kun ruokavalio koostetaan muiltakin osin suositusten mukaisesti.
Lasketaanko juusto mukaan maitovalmisteille annettuun suositukseen?
Juusto lasketaan mukaan annettuun suositukseen siten, että 10–20 g juustoa juustotyypistä riippuen vastaa 100 g maitoa.
Miten kansalliset suositukset poikkeavat pohjoismaisista?
Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa energian ja ravintoaineiden saantisuositukset ovat yhtenevät pohjoismaisten suositusten kanssa, pois lukien suolan saantisuositus, joka suomalaisissa suosituksissa on alle 5 g/vrk. Ruokasuosituksissa määrälliset suositukset ovat yhtenevät, pois lukien palkokasvit ja kananmuna, joille pohjoismaisista suosituksista poiketen suomalaisissa suosituksissa annetaan määrällinen suositus.
Mitä ja miten kansallisia erityispiirteitä on hyödynnetty ravitsemussuositusten laadinnassa?
Ruokasuosituksia laadittaessa on huomioitu suomalaisten nykyinen ruoankäyttö ja ravinnonsaanti sekä keskeiset ravitsemukseen linkittyvät kansansairaudet. Niiden pohjalta on muun muassa tehty erillisiä painotuksia suositusteksteihin ja määritelty riskiryhmiä. Suositusten mukaisten ruokavalioiden ravitsemuksellisen riittävyyden ja ympäristövaikutusten arvioinnissa esimerkkiruokavaliot koostettiin suomalaisten yleisesti käyttämistä elintarvikkeista. Aikuisilla pohjatietona käytettiin FinRavinto-tutkimusta ja lapsilla DAGIS-tutkimusta. Näin voitiin varmistaa, että suositustenmukaiset ruokavaliot on mahdollista koostaa turvallisesti myös Suomen ruokaympäristössä ja suomalaisten yleisesti käyttämiä elintarvikkeita suosien.
Mihin dataan lihan ja maitovalmisteiden ympäristövaikutusten tarkastelu perustui?
Taustalla on pohjoismaisten ravitsemussuositusten taustalle laaditut laajat tieteelliset katsaukset eri ruokaryhmien ympäristövaikutuksista. Lisäksi kansallisten ravitsemussuositusten yhteydessä käytiin läpi tieteellisiä julkaisuja suomalaisen ruokavalion ja Suomessa kulutetun lihan ja maitovalmisteiden ympäristövaikutuksista. Nämä eivät muuttaneet suosituksia.
Voiko maitovalmisteita korvata kasviperäisillä vastaavilla tuotteilla?
Maitovalmisteita voi korvata kasvijuomilla, jotka on täydennetty kalsiumilla, D-vitamiinilla, B12-vitamiinilla, riboflaviinilla ja jodilla maitoa vastaavasti. Ikääntyneiden on tärkeää huolehtia riittävästä proteiininsaannista, jolloin paras vaihtoehto maidolle on täydennetty soijajuoma.
Onko kaikkien suositeltavaa juoda maitoa?
Kaikkien ei tarvitse juoda maitoa. Maidon sijaan voi käyttää hapanmaitovalmisteita ja vähärasvaista (rasvaa <17 %) juustoa sekä kasvijuomia, jotka on täydennetty kalsiumilla, D-vitamiinilla, jodilla, B12-vitamiinilla ja riboflaviinilla. Jos maitovalmisteita ei sisälly ruokavalioon, tulee varmistaa, että ruokavalio sisältää riittävästi kalsiumia, jodia, D-vitamiinia, B12-vitamiinia ja riboflaviinia. Ikääntyneillä tulee varmistaa riittävä proteiinin saanti.
Onko Suomessa muita pohjoismaita tiukemmat suositukset lihalle ja maitovalmisteille?
Määrällinen suositus punaiselle ja prosessoidulle lihalle on yhtenäinen (≤350 g/vko) kaikkien muiden Pohjoismaiden kesken paitsi Tanskan, jossa se on tiukempi (kaikki liha yhteensä ≤350 g/vko). Suositus maitovalmisteille eroaa pohjoismaisista ja suomalaisista suosituksista Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Norjassa suositus on 500 g/vrk, Ruotsi ei anna määrällistä suositusta, mutta suosittelee päivittäistä käyttöä. Tanskassa suositellaan 250–350 g/vrk nestemäisiä maitovalmisteita ja lisäksi 20 g juustoa/vrk. Suomalaisissa suosituksissa on lisäksi ympäristöperustainen pitkän aikavälin tavoite lihan kulutukselle, joka on yhteneväinen tanskalaisen suosituksen kanssa (kaikki liha yhteensä ≤350 g/vko).
Mihin kasvisten, marjojen ja hedelmien aiempaa suurempi suositus perustuu?
Suositus perustuu vankkaan tutkimusnäyttöön siitä, että runsas ja monipuolinen kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö vähentää useiden syöpien, sydän- ja verisuonisairauksien ja ennenaikaisen kuoleman riskiä.
Miten ”vähintään 500–800 g tai enemmän” tulee tulkita?
Jos käyttö on nyt vähäistä, voi tavoitteeksi asettaa 500 g/vrk. Henkilöt, jotka käyttävät jo nyt noin 500 g/vrk, saavat lisää ravitsemuksellista hyötyä, jos pystyvät lisäämään käyttöä 800 grammaan ja sen ylikin.
Onko tavoitteena, että kaikki siirtyvät noudattamaan vegaanista ruokavaliota?
Ei ole. Kasvipainotteinen sekaruokavalio on suositeltava. Terveyttä edistävää kasvipainotteista ruokavaliota voi kuitenkin toteuttaa monin eri tavoin. Vegaaniruokavalio on terveyttä edistävä, kun se on ravitsemussuositusten mukaan koostettu ja sitä täydennetään asianmukaisesti, jotta kaikkien tarvittavien ravintoaineiden saanti on riittävää.
Onko luomutuote aina tavanomaisesti tuotettua elintarviketta parempi vaihtoehto?
Luomutuotteiden ja tavanomaisten tuotteiden ympäristövaikutuksien vertailu tieteellisesti on hyvin haastavaa. Tutkimusta on kohtuullisen vähän ja erityisen vähän Suomessa. Nykyiset ympäristövaikutusten laskentamenetelmät eivät vielä täysin sovellu luomutuotteille ja niitä ollaan parhaillaan kehittämässä. Nykyisen tutkimusnäytön perusteella ei ravitsemussuositusten kontekstissa ole mahdollista tehdä selkeää eroa tavanomaisten ja luomutuotteiden ympäristövaikutuksien välille. On arvioitu, että joissain ympäristövaikutusluokissa tuoteryhmän sisällä luomutuotteet saattavat pärjätä tavanomaisia paremmin, mutta joidenkin ympäristövaikutusluokkien tulos saattaa olla toisin päin kiloa kohden laskettuna. Luomutuotteiden ravintosisältö ei ole tavanomaisia tuotteita parempi.
Onko soijan käyttö ihmisravinnoksi ympäristölle haitallista?
Kaikki tuotanto ja kulutus aiheuttavat ympäristövaikutuksia. Ihmisravinnoksi käytettävän soijan on arvioitu kuormittavan ympäristöä merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi proteiininlähteistä lihan.
Miksi palkokasveja ja perunaa ei lasketa mukaan kasviksiin?
Palkokasvit ovat oma ruokaryhmänsä ravintosisältönsä ja käyttötapansa vuoksi. Palkokasveja korostetaan erityisesti hyvänä proteiinilähteenä, jolla voi korvata lihaa ruokavaliossa. Palkoineen syötävät leikkopavut (tarhapavut) eroavat ravintosisällöltään ja käyttötavaltaan muista palkokasveista ja ne kuuluvat kasviksiin. Myös perunan muista kasviksista poikkeava käyttötapa ja runsas kulutus ovat perusta erilliselle suositukselle.
Miksi palkokasvit aiheuttavat joillekin vatsaoireita?
Palkokasvit sisältävät galakto-oligosakkarideja. Nämä paksusuolessa fermentoituvat, hyviä suolistobakteereja ruokkivat yhdisteet voivat aiheuttaa oireita herkkävatsaisille. Palkokasveihin voi totutella pienin annoksin ja eri lajeja kokeillen. Säilykepavut, -linssit ja –kikherneet sopivat usein paremmin herkkävatsaisille. Raaoissa palkokasveissa on ruoansulatusta häiritseviä haitallisia aineita, jotka voivat myös aiheuttaa vatsaoireita. Palkokasvit täytyy käsitellä oikein ennen syömistä, jotta niiden määrä saadaan vähennettyä turvalliselle tasolle. Useimmat vaativat liotuksen ja keittämisen. Linsseille riittää huuhtelu ja keittäminen ja tuoreita herneitä voi syödä sellaisenaan.
Miksi Suomessa ei tuoteta enemmän palkokasveja?
Suomessa härkäpavun ja herneen viljelyala on kasvanut, mutta se kattaa yhä vain 2,2 % viljelyalasta. Suurimpia esteitä palkokasvien laajemmalle hyödyntämiselle ovat viljelyn epävarmuus ja heikko kannattavuus. Tuotannon lisääminen edellyttää panostusta viljelyvarmoihin lajikkeisiin, maan rakenteen ja vesitalouden parantamiseen, viljelymenetelmien kehittämiseen ja satopotentiaalin hyödyntämiseen.
Mitä ovat kestävät kalalajit?
Suomessa luonnonkala on yleisesti ottaen ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto. Esimerkiksi särkikalojen ja muiden pikkukalojen kalastaminen poistaa Itämerestä ja järvistä rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita. Ekologisesti kestäviä kalalajeja ovat tällä hetkellä esimerkiksi ahven, hauki, kuore, muikku, siika, särki ja lahna. Suomessa kasvatettu kirjolohi on ympäristövaikutuksiltaan parempi vaihtoehto kuin Norjan lohi.
Eikö runsas kalan käyttö lisää myös vierasaineiden ja ympäristömyrkkyjen saantia?
Kalan syönnin terveyshyödyt ovat monin verroin suurempia kuin siitä aiheutuvat haitat, kun eri kalalajeja käytetään vaihdellen. Ruokaviraston Elintarvikkeiden turvallisen käytön ohjeissa on annettu suositukset kalan käytöstä eri ryhmille.
Miksi suositellaan erikseen runsasrasvaisia kaloja?
Kalan rasva sisältää runsaasti terveydelle edullista pehmeää rasvaa, erityisesti omega-3 rasvahappoja, kuten pitkäketjuisia eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA).
Miten voi arvioida omaa täysjyvän saantia?
Esimerkiksi kolmesta palasta täysjyväruisleipää, lautasellisesta kaurapuuroa ja noin 1 dl:stä keitettyjä ohrasuurimoita saa päivän täysjyvävilja-annoksen (90 g) täyteen.
Miksi riisiä ei suositella?
Riisi ei ole ravitsemuksellisesti parhaasta päästä edes täysjyvänä. Toki täysjyväriisi on parempi vaihtoehto kuin vähäkuituinen valkoinen riisi, mutta useiden ravintoaineiden pitoisuus (mm. folaatti) on täysjyväriisilläkin muita täysjyväviljoja pienempi. Riisi on viljoista ympäristön, erityisesti vesijalanjäljen kannalta ongelmallinen viljalaji, jos se tuotetaan vesiniukalla alueella.
Mikä rasva on parasta leivän päälle ja ruoanvalmistukseen?
Leivälle suositellaan vähintään 60 % rasvaa sisältävää levitettä, joka täyttää sydänmerkkikriteerit (tyydyttynyttä rasvaa enintään 30 % rasvasta, suolaa enintään 1 g/100 g). Nämä levitteet sopivat myös ruoanvalmistukseen ja leivontaan kasviöljyjen ja juoksevien margariinien (pullomargariinit) lisäksi.
Mistä saa välttämättömiä rasvahappoja?
Välttämättömiä rasvahappoja, joita ovat linoli- ja alfalinoleenihappo, saadaan kasviöljyistä, niitä sisältävistä leipärasvoista, pähkinöistä ja siemenistä. Alfalinoleenihappoa saadaan rypsi-, rapsi-, soija-, pellavansiemen-, camelina-, hampunsiemen-, vehnänalkio- ja saksanpähkinäöljyistä sekä saksanpähkinöistä ja venhänalkioista. Pellavansiemenissä ja hampunsiemenissä on myös alfalinoleenihappoa, mutta siementen tulee olla rikottuja tai ne tulee pureskella, jotta alfalinoleenihappo voi imeytyä.
Miksi tyydyttynyt rasva on epäterveellistä?
Tyydyttynyt rasva suurentaa veren LDL-kolesterolipitoisuutta ja lisää sepelvaltimotaudin riskiä. Se vaikuttaa epäedullisesti myös elimistön sokeriaineenvaihduntaan ja matala-asteiseen tulehdukseen sekä lisää muistisairauksien ja joidenkin syöpien riskiä. Verenpainetaudin ruokavaliohoidossa vähäinen kovan rasvan määrä on olennainen osa ruokavaliohoitoa.
Mitä ovat n-3-rasvahapot ja miksi niitä suositellaan?
Alfalinoleenihappo on välttämätön n-3-rasvahappo. Elimistön tulee saada sitä vähintään 0,5 % energiasta. Kalasta saadaan muita n-3-sarjan rasvahappoja, jotka osaltaan parantavat ruokavalion rasvan laatua.
Mihin perustuu alkoholin tiukka suositus?
Alkoholille ei ole pysytty asettamaan turvallisen saannin rajaa millekään ikäryhmälle.
Mitkä juomat ovat suositeltavia?
Janojuomaksi vesijohtovesi on erinomainen valinta. Rasvaton maito tai piimä ja maitoa korvaavat vitaminoidut kasvijuomat sopivat ruokajuomaksi.
Mitä tarkoittaa sattumat?
Sattumat ovat ruokia, joita tulee käyttää korkeintaan satunnaisesti. Näitä ovat esim. sokeroidut juomat, makeiset, rasvaiset leivonnaiset, vähäkuituinen leipä, voi, makkarat ja lihavalmisteet.
Noudattavatko kaikki ruokapalvelut ravitsemussuosituksia?
Eivät, mutta erityisesti julkisten ruokapalveluiden tulisi tarjota ravitsemuskriteerien mukaista ruokaa. Ruokapalveluiden tuottajaa valittaessa tulee edellyttää ravitsemussuositusten käyttämistä elintarvikehankintojen, ruokalistasuunnittelun ja tarjottavien aterioiden koostamisen perustana. Ravitsemuskriteeristön toteutumista tulee myös seurata.
Miksi suosituksissa puhutaan ruokakasvatuksesta ja viestinnästä?
Ruokakasvatus, ravitsemusohjaus ja ravitsemusviestintä ovat tärkeitä ja keskeisiä työkaluja ravitsemussuositusten mukaisten terveyttä ja kestävyyttä tukevien ruokatottumusten edistämisessä yhteiskunnassa. Ruokakasvatus on osa kuntien, hyvinvointialueiden ja kolmannen sektorin toimintaa. Ravitsemusviestintää tekevät muun muassa ravitsemuksen ja terveydenhuollon asiantuntijat, ruokapalvelut, kansalaisjärjestöt, elintarvikeyritykset sekä media. Ravitsemusohjaus ja -neuvonta kuuluvat kaikille terveydenhuollon ammattihenkilöille.
Onko suositusten mukainen ruoka kalliimpaa?
Kaikissa ruokaryhmissä on hinnaltaan sekä edullisia että kalliita suositusten mukaisia vaihtoehtoja. Suositusten mukaisen ruokavalion voi koostaa hyvin monella tapaa, myös edullisista vaihtoehdoista.