Kenelle ravitsemussuositukset on tarkoitettu?
Kansalliset ravitsemussuositukset on tarkoitettu väestön ravitsemuksen ja kansanterveyden edistämiseen, väestön ruoankäytön ja ravinnonsaannin arvioimiseen sekä terveyttä edistävää ja kestävää ruokajärjestelmää koskevaan päätöksentekoon, toimenpiteiden suunnitteluun ja alan tutkimukseen. Lisäksi ne ovat perustana elintarviketeollisuuden tuotekehityksessä, ruokapalvelujen toteuttamisessa ja alan koulutuksessa.
Mitä tarkoittaa, että suositukset on laadittu väestötasolle?
Ravintoainesuositukset on laadittu niin, että ne kattavat kyseisen ravintoaineen tarpeen lähes kaikilla (97,5 %) ihmisillä. Yksittäinen henkilö siis harvoin tarvitsee juuri suositeltavaa määrää ravintoainetta. Ruokasuositukset sen sijaan soveltuvat myös yksilötasolle.
Kuka seuraa suositusten toteutumista?
Aikuisväestön ravitsemuksen seurantaa ja arviointia toteuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pääosin FinRavinto-tutkimusten avulla. Parhaillaan on meneillään kansallinen nuorten ravitsemustutkimus, jossa selvitetään 12–18-vuotiaiden nuorten ruoka-aineiden kulutusta ja ravintoaineiden saantia Suomessa. Lasten ja nuorten ravitsemusta ei ole aiemmin tutkittu kansallisesti, vaan tieto on perustunut yksittäisiin tutkimuksiin. Julkisten ruokapalveluiden hankintakriteerinä tulee käyttää ravitsemussuosituksissa esitettyjä ravitsemuslaadun vähimmäisvaatimuksia (liitteet 14a-c), ja tilaajan tulee seurata kriteerien toteutumista.
Miksi ravitsemussuosituksiin on sisällytetty ympäristövaikutusten tarkastelu?
Ruoantuotannon ja –kulutuksen ympäristövaikutuksia tulee vähentää osana kestävyyssiirtymää, jotta ympäristön tila paranee ja voimme saada riittävästi puhdasta ja turvallista ruokaa myös tulevaisuudessa. Pohjoismainen ministerineuvosto edellytti ympäristönäkökulmien integroimista uusiin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, jotka loivat perustan Pohjoismaiden ja Baltian maiden kansallisille suosituksille. Terveyttä edistävät ruokavalinnat eivät ole ristiriidassa ruoankäytön ympäristövaikutusten kanssa.
Mitkä ympäristövaikutukset on otettu huomioon suositusten laadinnassa?
Suositusten ja arviointityön keskiössä olivat erityisesti ilmastovaikutus, vaikutus luonnon monimuotoisuuteen ja vesien rehevöitymiseen sekä vesiniukkuusvaikutus. Ympäristövaikutustentarkasteltu kohdistui ruoantuotantoon maataloudessa, ruokavalioihin ja elintarvikkeisiin tuotetasolla. Kalojen osalta tarkasteltiin myös kalakantojen kestävyyttä.
Miksi taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä ei otettu laajemmin huomioon suosituksia laadittaessa?
Taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä ei ole vielä olemassa yleisesti hyväksyttyjä mittareita ja riittävästi tutkimusnäyttöä. Ravitsemussuositukset on ensisijaisesti tutkimusnäyttöön perustuva, väestötasolle laadittu ohjeistus, joka sisältää ravintoaineiden saannin viitearvot ja suositukset terveyttä edistävistä ruokavalinnoista. Ruoankäytön taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden kysymyksiä tulee ratkaista ravitsemussuositusten sijaan ensisijaisesti politiikkatoimilla.
Miksi kotimaisuutta ei nosteta enemmän esille suosituksissa?
Kotimaisuus on mainittu esim. ravinnon turvallisuus -luvussa. Kotimaisuuden suosiminen edellyttäisi tutkimusnäyttöä esimerkiksi siitä, että suomalainen elintarvike eroaa ympäristövaikutuksiltaan olennaisesti tuontituotteista tai on ravintosisällöltään parempi. Tällaista näyttöä ei juurikaan ole. EU:n sisämarkkinasäännöt kieltävät tietyn maan oman tuotannon suosimista muiden EU-maiden maataloustuotteiden kustannuksella.
Huomioitiinko huoltovarmuus suosituksia laadittaessa?
Huoltovarmuutta käsitellään luvussa Ruokaturvaa ja ravitsemusturvaa kaikille. Ravitsemussuositukset eivät perustu yhteiskunnan poikkeustilanteisiin, vaan terveyttä edistävään ravitsemukseen.
Osallistuivatko poliitikot ja ruoantuottajat (alkutuotanto ja elintarviketeollisuus) suositusten laatimiseen?
Eivät osallistuneet. Kaikki suositustyöryhmän jäsenet ovat itsenäisiä tutkijoita ja asiantuntijoita (ml. ministeriöiden virkahenkilöt), jotka ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa. Sidosryhmät saivat kommentoida suositusluonnosta julkisen kommentoinnin kautta lausuntopalvelu.fi-palvelussa. Kommenttien perusteella suositusten sanoitusta on voitu tarkentaa ja selkeyttää, mutta tieteellistä tutkimusnäyttöä ja sen pohjalta laadittuja suosituksia ne eivät muuttaneet.
Miksi valtio haluaa määrätä ihmisten syömistä?
Ravitsemussuositukset eivät määrää ihmisten syömistä, vaan antavat tutkimusnäyttöön pohjautuvia suosituksia. Valtion ravitsemusneuvottelukunta antaa suosituksia terveyttä edistävän ravitsemuksen toteuttamiseen väestön hyvän ravitsemuksen turvaamiseksi. Ravitsemussuositusten keskeinen tavoite on väestön terveyden edistäminen ja ruokavaliosta riippuvien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja lihavuuden ehkäisy. Suositukset luovat pohjan toiminnalle terveydenhuollossa ja julkisissa ruokapalveluissa. Ravitsemussuositusten avulla voidaan arvioida väestön ravinnon saantia.