Vapaaehtoinen Ravitsemussitoumus -toimintamalli on ollut käytössä vuodesta 2017 lähtien. Mallia ei vielä ole otettu laajasti käyttöön ravitsemusvastuullisuuden edistämisessä, mutta ruoka-alan toimijat kannattavat sen jatkamista. Tähän mennessä 20 ruoka-alan toimijaa ovat laatineet yhteensä 63 ravitsemussitoumusta, joihin on kirjattu 74 toimenpidettä. Toimijat toivovat, että sisältöalueita monipuolistettaisiin. Sitoumuksia voisi hyödyntää nykyistä enemmän elintarviketeollisuuden pk-sektorilla ja ravintola-alalla. Siitä voisi tulla kuntien ja hyvinvointialueiden yhteinen työkalu, jolla edistetään ravitsemusterveyttä.
Ravitsemussitoumuksia on tehty eniten kasvisten käytön lisäämisestä
Kahdeksan elintarvikealan, kolme kaupan alan ja kahdeksan ruokapalvelujen edustajaa sekä yksi järjestö ovat edelläkävijöinä tehneet ravitsemussitoumuksia. Toimenpiteistä 30 % koskevat uusien tuotteiden kehittämistä tai olemassa olevien tuotteiden ravitsemuslaadun parantamista, 22 % lounaiden ja välipalojen tarjonnan kehittämistä ja 20 % ruokaohjeiden ja niiden hakutoimintojen kehittämistä verkkopalveluissa. Yli kolmannes toimenpiteistä liittyy kasvisten käytön lisäämiseen, mikä kertoo viime vuosien kasvisruokatrendistä. Kasvisten käyttöä on edistetty mm. lisäämällä kasvisruokien tarjontaa oppilaitoksissa, kehittämällä uusia kasvipohjaisia tuotteita ja kasvisten käyttöön rohkaisevia ruokaohjeita, järjestämällä kaupoissa kasviskampanjoita ja päiväkodeissa ruokakasvatustoimintaa.
”Tehtyjen sitoumusten monipuolisuus on ehdottomasti yksi Ravitsemussitoumus-toimintamallin vahvuuksista. Vaikuttavuuden lisäämiseksi ravitsemussitoumusten tunnettuutta pitää lisätä, jotta mukaan saadaan merkittävästi enemmän ja monipuolisemmin ruoka-alan toimijoita. Ravitsemussitoumus voisi toimia työkaluna esimerkiksi kuntien ruokapalvelujen ja elinkeinoelämän yhteisissä, ruoan ravitsemuslaatua parantavissa hankkeissa”, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen sanoo.
Ravitsemussitoumuksen tunnettuutta on lisättävä ja sisältöä kehitettävä
Ravitsemusvastuullisuuden tai terveellisten ruokavalintojen edistäminen, hyödyt maineelle ja edelläkävijyys vaikuttivat eniten siihen, että organisaatio teki ravitsemussitoumuksen. Tämä ilmeni ruoka-alan toimijoille tehdystä kyselystä, jonka mukaan 75 % ravitsemussitoumuksen tuntevista vastaajista haluaa, että Ravitsemussitoumus -toimintamalli jatkuu. Ravitsemussitoumusten tunnettuutta pitäisi kuitenkin edistää ja sisältöalueita, joihin ravitsemussitoumukset liitetään, tulisi monipuolistaa.
Ravitsemussitoumus-toimintamallin arvioinnin toteutuksesta vastasi maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta LiForno Oy.
MMM. 2021. Ravitsemussitoumus-toimintamallin pilotin (2017-2020) arviointi ja kehittämissuunnitelma
Lisätiedot:
Arja Lyytikäinen, pääsihteeri
Valtion ravitsemusneuvottelukunta/Ruokavirasto
puh. 050 4099 860
Sähköposti: arja.lyytikainen(at)ruokavirasto.fi
. . . . . . . . . .
Taustatietoa Ravitsemussitoumus-toimintamallista
Valtion ravitsemusneuvottelukunta käynnisti vapaaehtoisen Ravitsemussitoumus-toimintamallin osana Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta vuonna 2017 yhdessä MMM:n, STM:n, THL:n ja ruoka-alan sidosryhmien kanssa. Ravitsemussitoumus-toimintamalli on terveellisten ruokavalintojen edistämiseen tarkoitettu työkalu, jonka avulla ravitsemusvastuullisuus voidaan tuoda ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden rinnalle osaksi yhteiskuntavastuullisuuden laajaa kokonaisuutta.
Ravitsemussitoumus-toimintamallissa ruoka-alan toimijat laativat vapaaehtoisia ruokavalion ravitsemuslaatua edistäviä ravitsemussitoumuksia, joiden avulla he sitoutuvat edistämään ravitsemussuositusten toteutumista. Ravitsemussitoumukset voivat liittyä kahdeksaan sisältöalueeseen: suola, sokeri, rasvan laatu, kasvikset, tuotteet lapsille, annos- ja pakkauskoot, lounaat/ateriat/välipalat ja ruokaohjeet. Ravitsemussitoumukset kirjataan Valtionneuvoston kanslian ylläpitämälle Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen sitoumus 2050-verkkosivustolle.