Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asettamissa Kestävää terveyttä ruoasta -kansallisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan, että aikuisten suolan saanti jää alle 5 gramman päivässä. Suomalaisten suolan saanti on kuitenkin selvästi suositeltua suurempaa. Miesten suolan saanti on noin kaksinkertainen ja naisten puolitoistakertainen suositukseen nähden. ”Lähes kaikki aikuiset saavat suosituksiin nähden liikaa suolaa, mikä altistaa muun muassa sydän- ja verisuonisairauksille”, kertoo VRN:n jäsen, professori Ursula Schwab.
THL:n tutkimuksen mukaan tehokkaan kansanterveystyön ansiosta Suomessa kohonneen verenpaineen yleisyys ja suolan saanti vähenivät merkittävästi 1970-luvulta 2000-luvun alkuun saakka. Tällä ajanjaksolla kohonneen verenpaineen yleisyys pieneni miehillä noin 78 prosentista 48 prosenttiin ja naisilla noin 73 prosentista 38 prosenttiin. Samalla väestön suolan käyttö väheni huomattavasti; miehillä noin 4 grammaa ja naisilla yli 3 grammaa päivässä. Viimeisten noin 20 vuoden aikana myönteinen kehitys on kuitenkin pysähtynyt. ”Tulokset osoittavat, suolan saanti oli vuonna 2023 edelleen huomattavasti suositeltua suurempaa. Myös kohonnut verenpaine on edelleen hyvin yleistä, ja sitä esiintyy useammalla kuin joka kolmannella aikuisella”, kertoo erikoistutkija Niina Kaartinen THL:lta.
Valtaosa suolasta saadaan valmiiksi suolaa sisältävistä elintarvikkeista, kuten leivästä ja muista viljavalmisteista, lihavalmisteista, valmisruoista, kalavalmisteista, suolaisista naposteltavista sekä erilaisista maustekastikkeista. Lisäksi ravintolaruoka voi sisältää huomattavan määrän suolaa.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta ehdottaa suolan käytön vähentämiseksi julkisen keskustelun aloittamista ja kansanterveystoimia. Ehdotettuja toimia ovat:
- Terveysperustainen verotus, jossa runsaasti suolaa sisältäviin elintarvikkeisiin kohdistettaisiin korkeampi verotus.
- Pakkaus- ja ruokalistamerkintöjen kehittäminen siten, että kuluttajien on helpompi tunnistaa vähän ja paljon suolaa sisältävät vaihtoehdot.
- Yhteistyö elintarvike- ja ruoka-alan toimijoiden kanssa tarjolla olevien elintarvikkeiden ja aterioiden suolapitoisuuden vähentämiseksi
- Julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa tarjolla olevan ruoan suolapitoisuuden vähentäminen
- Suolan terveysvaikutuksia koskevan julkisen keskustelun lisääminen.
- Elintapojen, mukaan lukien suolan käytön, merkityksen korostaminen terveydenhuollossa
- Lasten ja nuorten vähäsuolaisempia makutottumuksia tukevat toimet
Suomessa on onnistuttu parantamaan kansanterveyttä merkittävästi suolan käyttöä vähentämällä, mutta kehitys on viime vuosina pysähtynyt. ”Nyt tarvitaan uusia ja laaja-alaisia toimia väestön suolan saannin vähentämiseksi. Ilman vaikuttavia toimia korkea suolan saanti pysyy merkittävänä kansanterveyden riskitekijänä myös tulevaisuudessa, mikä näkyy muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien sekä tiettyjen syöpien tautitaakkana”, kertoo VRN:n jäsen, johtava tutkija Satu Männistö.
Linkkejä:
Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024
Lisätietoa:
Satu Jyväkorpi
pääsihteeri, Valtion ravitsemusneuvottelukunta c/o Ruokavirasto
satu.jyvakorpi(at)ruokavirasto.fi
p. 029 520 4262