Kalakuolemat ja rapukuolemat luonnonvesissä

Kalakuolemalla tarkoitetaan äkillistä tai nopeasti kehittyvää luonnonkalojen joukkokuolemaa, joka voi koskea vesistön useita tai kaikkia kalalajeja, tai vain jotakin tiettyä lajia. Kalakuolemat ovat hyvin usein ympäristöolosuhteiden aiheuttamia, mutta joissakin tapauksissa voi olla kyse myös nopeasti etenevästä kalatautipurkauksesta. Ympäristön aiheuttama kuolleisuus voi olla epäedullisten luonnonolosuhteiden aikaansaamaa, tyypillisimmin talvella jääkannen alla tapahtuva happikato tai rehevöityneiden järvien hapettomuus loppukesän lämpiminä pimeinä öinä. Äkilliset epäedulliset olosuhteet voivat myös syntyä ihmisen toiminnan seurauksena, erilaisten päästöjen muodossa.

Miten toimin, kun vesistöstä löytyy epätavallinen määrä kuolleita tai huonokuntoisia kaloja?

Ilmoita merkittävät kalakuolemat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus). Ota heti havainnon tehtyäsi yhteyttä kunnan ympäristöviranomaiseen tai paikalliseen ELY-keskukseen. Kunta ja ELY-keskus harkitsevat tapauksen jatkoselvitystarpeen, muun muassa tarvittavat vesi- ja kalatutkimukset, näytteet ja tarpeen lähettää näyte jatkotutkimuksiin. Huomattavista kala- ja rapukuolematapauksista on hyvä ilmoittaa myös poliisille, varsinkin jos on syytä epäillä ympäristön saastumista.

Kirjaa ylös mahdolliset tekijät, joilla saattaa olla yhteys kalakuolemaan, esimerkiksi poikkeuksellinen samentuminen tai veden väri, vaahto, levämäärä ja veden lämpötila. Mikäli mahdollista, kerää joitakin litroja vettä kalakuoleman alueelta tai myötävirrasta pakastimeen, erityisesti jos ELY-keskus tai kunnan viranomainen ei ole heti tavoitettavissa. Varsinkin virtaavissa vesissä on tarpeen toimia heti ongelman havaitsemisen jälkeen, sillä kalakuoleman mahdollisesti aiheuttanut vesimassa voi huuhtoutua pois paikalta nopeasti.

Ota talteen useampia näytekaloja välittömästi tapauksen havaittuasi. Paras näyte on mahdollisimman tuore, mieluiten vielä elossa oleva, oireileva yksilö. Tainnuta elävä näytekala  iskulla päähän ja tapa verestämällä, eli viiltämällä kurkku kiduskansien alta. Vie näytekalat mahdollisimman nopeasti kylmään, ei kuitenkaan pakkaseen. Pakkaa jäähdytetyt kalat märkään voipaperiin käärittynä esimerkiksi kannelliseen tiiviiseen muovirasiaan tai muovipussiin. Pelkkä muovipussi ei ole hyvä pakkaus näytekaloille ja pakastaminen heikentää huomattavasti näytteen laatua tutkimustarkoitukseen. Kala säilyy mahdollista jatkotutkimusta varten parhaiten jääkaapissa noin 1-2 asteen lämpötilassa. Näytekalat lähetetään Ruokaviraston kalatauteja tutkiviin toimipaikkoihin. Lähetysohjeet.

Muusta näytteenotosta, kuten kalojen vierasainetutkimuksista tai vesitutkimuksista, päättää ELY-keskus.

Rapukuolemat

Suomessa kotoperäinen jokirapu on herkkä sairastumaan rapuruttoon, joka on tavallisin syy rapujen joukkokuolemiin. Rapukuolemat voivat myös johtua ympäristöolosuhteista. Erityisen herkkiä ravut ovat erilaisille ympäristömyrkyille, kuten torjunta-aineille. Myös rapukuolemat ilmoitetaan ELY-keskuksille. Raputautimääritykset tehdään Ruokaviraston Kuopion toimipaikassa.

Kuolleiden kalojen hävittäminen

Kuolleiden kalojen hävittämisestä tulee olla yhteydessä kyseisen kunnan ympäristöviranomaiseen. Luonnonvaraisten vesieläinten raadot voi hävittää jätehuollon kautta, mikäli niiden ei epäillä kuolleen lakisääteisesti vastustettavaan eläintautiin. Jos tällainen tauti todetaan tai sitä epäillään, huolehtivat eläinlääkintäviranomaiset raatojen hävittämisestä. Muussa tapauksessa useimmiten se, johon haitta kohdistuu, joutuu itse huolehtimaan hävityksestä. 

ELY-keskusten yhteystiedot (ely-keskus.fi)

Sivu on viimeksi päivitetty 20.8.2020