Suomalaiset saavat seleeniä elintarvikkeista riittävästi, koska lannoitteita täydennetään seleenillä. Tutkimusten mukaan seleenilannoituksen käyttö on turvallisin tapa varmistaa suomalaisen ruoan ja rehun riittävä seleenipitoisuus. Seleenin puute voi aiheuttaa ihmisille nivelsairauksia ja eläimille lihasten rappeumaa.
Lannoitteiden seleenitäydennystä tarvitaan, sillä kasveille käyttökelpoisen eli liukoisen seleenin määrä on suomalaisissa viljelysmaissa pieni. Lannoitteen sisältämä epäorgaaninen seleeni muuttuu kasveissa orgaanisiksi seleeniyhdisteiksi, joita ihmiset ja eläimet pystyvät hyödyntämään turvallisesti ja tehokkaammin kuin epäorgaanista seleeniä. Elintarvikkeiden seleenipitoisuudet laskevat nopeasti, jos viljelykasvit eivät saa seleeniä lannoitteista. Seleenilannoitus on tehtävä vuosittain, koska seleeni ei pysy maassa kasveille käyttökelpoisessa muodossa.
Lannoitteisiin seleeni on lisättävä selenaattina, missä muodossa kasvit ottavat sen tehokkaimmin maaperästä. Lannoitevalmisteen käytöstä johtuva vuotuinen seleenin enimmäismäärä ei saa ylittää 15 grammaa hehtaarille vuodessa. Seleenin pitoisuus ja enimmäislevitysmäärä on ilmoitettava lannoitevalmisteen tuoteselosteessa, jos lannoitevalmiste sisältää seleeniä vähintään 10 milligrammaa kilogrammassa kuiva-ainetta.
Seleenin saantia seurataan Suomessa säännöllisesti
Seleenin saantia seurataan jatkuvasti elintarvikkeista sekä väestön veren seerumista ja seleenilannoituksen määrää muutetaan tarpeen mukaan. Tutkimusten mukaan verestä mitattu seleenitaso on nyt 60 prosenttia suurempi kuin ennen vuotta 1984, jolloin seleenin lisäys lannoitteisiin aloitettiin. Tällä hetkellä seleenin saanti on Suomessa parhaalla tasolla Euroopassa.
Tärkeimmät seleenin saantilähteet ovat maitotuotteet, liha ja kala. Kasvissyöjille tärkein seleenin lähde on viljatuotteet. Seleeniä ei ole suomalaisessa luomusäilörehussa eikä -kasviksissa, koska markkinoilla ei ole tällä hetkellä luomutuotantoon soveltuvia seleeniä sisältäviä lannoitteita. Seleenin saantia voivat vähentää seleenittömien lannoitteiden käytön lisääntyminen sekä kiertotaloustuotteet eli teollisuuden sivuvirrat, joita käytetään lannoitevalmisteina.
Lannoitteiden seleenitäydennys kiinnostaa kansainvälisesti
Seleenin puutosta esiintyy myös monissa muissa maissa. Suomessa vuonna 1984 aloitettu seleenilannoitus ja sen seuranta elintarvikkeista ja rehuista sekä vaikutuksista kansanterveyteen on kansainvälisesti ainutlaatuista. Seleeniseuranta on onnistunut esimerkki viranomaisten, tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyöstä kansanterveyden edistämiseksi. Seleeniseurantaa tehdään Ruokaviraston, maa- ja metsätalousministeriön, Luonnonvarakeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Helsingin yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Yara Suomen yhteistyönä.