Mehiläistautien tutkimukset Ruokavirastossa on keskitetty Kuopion toimipaikkaan.
Esikotelomätä (aiheuttaja Paenibacillus larvae)
Näytteeksi lähetetään pala sikiökakkua, jos mehiläispesässä näkyy esikotelomätään viittaavia sikiömuutoksia. Jos sikiömuutoksia ei ole, mutta halutaan selvittää piilevää tartuntaa, näytteeksi lähetetään hunajaa tai sikiökakulla olevia aikuisia mehiläisiä.
Sikiökakusta leikataan noin 5 cm x 20 cm kokoinen pala kohdasta, jossa on sikiömuutoksia. Näyte pakataan paperiin ja tukevaan pakkaukseen, ettei se litisty. Sikiökakut homehtuvat helposti, joten on huolehdittava, etteivät näytteet jää matkalle viikonlopuksi.
Hunajanäytteeksi lähetetään pesästä otettua hunajaa joko yksittäisnäytteenä tai korkeintaan 3 pesän yhteisnäytteenä. Paras näyte saadaan sikiökakun reunoilla olevasta hunajasta. Hunajaa lähetetään vähintään 2 ruokalusikallista/pesä. Näytteen voi lähettää missä tahansa puhtaassa purkissa. Muovipussissa lähettämistä ei suositella.
Aikuisia mehiläisiä lähetetään noin 50 mehiläistä/pesä. Mehiläiset tapetaan ennen lähettämistä pitämällä niitä pakastimessa 1 vuorokausi.
Toukkamätä (Melissococcus plutonius)
Jos pesässä on toukkamädän oireita, näytteeksi lähetetään sikiökakkua samalla tavalla kuin esikotelomätätapauksissa. Piilevä tartunta voidaan todeta hunajanäytteestä. Hunajaa lähetetään vähintään 1 ruokalusikallinen/pesä. Näytteeseen ei tule yhdistää useamman pesän hunajaa, vaan jokaisesta tutkittavasta pesästä lähetetään erillinen näyte.
Nosematoosi (Nosema apis ja Nosema ceranae)
Kuolleita tai sairaita mehiläisiä kerätään lentolaudalta, pesän pohjalta tai maasta noin 100 kappaletta. Kokonaiset mehiläiset pakataan pilaantumisen estämiseksi ilmavasti paperipusseihin tai pahvirasioihin. Mehiläiset sairastavat ankarimmin nosematoosia keväällä sikiöinnin alettua, joten tauti todetaan parhaiten keväällä otetuista mehiläisistä. Kakustoa tuhriva ripuliuloste voi viitata nosemaan.
Sisuspunkki (Acarapis woodi)
Äskettäin kuolleita tai sairaita mehiläisiä kerätään lentolaudalta tai maasta noin 100 kappaletta. Näytteet voi pakastaa ennen lähettämistä.
Virukset (DWV, CBPV, ABPV, KBV, IAPV, SBV, BQCV)
Virukset tuhoutuvat nopeasti kuolleissa mehiläisissä, joten näytteeksi otetaan sairaiden pesien eläviä mehiläisiä vähintään 50 kappaletta/pesä. Elävät mehiläiset lähetetään laboratorioon rei'itetyissä rasioissa, etteivät ne kuole matkalla. Vaihtoehtoisesti mehiläiset voi tappaa pakastamalla ja lähettää pakastettuina. Tällöin on huolehdittava, ettei näyte pääse sulamaan matkalla.
Varroapunkki (Varroa destructor)
Varroatutkimuksiin lähetetään pesänpohjaroskia, kuhnurisikiökakkua, sikiökakuilta kerättyjä aikuisia mehiläisiä tai eristettyjä punkkeja.
Pesänpohjaroskia otetaan näytteeksi mieluiten keväisin puhdistuslennon jälkeen tai loppukesällä, kun pesissä on käytetty punkintorjunta-aineita. Pohjaroskia lähetetään noin 100 - 200 g/pesä. Homekasvun estämiseksi näytteet kuivataan ja lähetetään esimerkiksi paperipusseihin pakattuina.
Kuhnurisikiökakusta vastasaatu punkkitartunta saadaan roskanäytettä varmemmin esiin. Kakusta leikataan noin 5 cm x 20 cm kokoinen pala. Sikiöiden tulee olla riittävän vanhoja (15 - 18 vuorokautta), jotta myös varroapunkit ovat ehtineet kehittyä helposti nähtäviksi. Näytteen voi pakastaa. Näyte on toimitettava perille mahdollisimman nopeasti, koska etenkin pakastetut sikiöt pilaantuvat nopeasti.
Aikuisia mehiläisiä lähetetään noin 300 mehiläistä/pesä. Mehiläiset tapetaan ennen lähettämistä pitämällä niitä pakastimessa yksi vuorokausi.
Tunnistettavaksi voidaan lähettää myös valmiiksi eristettyjä punkkeja. Tällöin tutkimus on maksuton.
Kalkkisikiö (Ascosphaera apis) ja kivisikiö (Aspergillus flavus)
Näytteeksi lähetetään sikiökakkua kuten esikotelomätätapauksissa. Mehiläiset kuljettavat kennosta helposti irtoavia kalkkisikiöitä ulos pesästä, joten vaihtoehtoisesti voidaan näytteeksi kerätä irtonaisia sikiöitä pesän lentolaudalta ja pesän edestä maasta. Kalkkisikiöitä saattaa olla myös pesän pohjaroskissa.
Muut tuholaiset
Kaikki mehiläispesistä tai niiden välittömästä läheisyydestä löytyneet hyönteiset, jotka muistuttavat esim. pientä pesäkuoriaista (Aethina tumida), Tropilaelaps-punkkeja tai aasianherhiläistä (Vespa velutina nigrithorax), voi lähettää tunnistettavaksi maksutta.
Lähetys
Mehiläistautitutkimusten tutkimuslähete (pdf) liitetään huolellisesti täytettynä lähetykseen. Erittäin tärkeää on mainita tarhan pitopaikkatunnus tai osoite ja sijaintikunta esikotelomätätutkimusten yhteydessä. Lähetä helposti pilaantuvat näytteet alkuviikon aikana, etteivät ne jää viikonlopuksi matkalle. Lähetä näytteet Ruokaviraston Kuopion toimipaikkaan. Älä valitse postilähetykselle vastaanottajan noutopistettä tai pakettiautomaattia. Näytteiden lähetyskuluista huolehtii lähettäjä. Voit myös tuoda näytteet itse.
Myrkytykset
Epäiltäessä mehiläisillä torjunta-ainemyrkytystä näytteet voidaan tutkituttaa Ruokaviraston kemian laboratoriossa Helsingissä. Kemialliseen analyysiin lähetettävät näytteet pitää ottaa ja pakastaa mahdollisimman pian sen jälkeen kun tapaus havaittu. Analysointitarpeesta ole yhteydessä Ruokavirastoon ennen näytteiden lähettämistä.
Tutkimuslähete Mehiläisten myrkytystapaus - kasvinsuojeluainejäämät (pdf)
Lähetysohjeet ja -osoitteet