Elintarvikkeiden viranomaisvalvontaan liittyvät STEC-tutkimukset teetettävä kotimaassa

STEC-bakteerin tutkimiseen elintarvikenäytteistä käytettävä menetelmä ISO 13136 koostuu PCR-screenauksesta (stx-geenit) ja viljelyvarmistuksesta. PCR-osuuden antama negatiivinen tulos on lopullinen, mutta PCR:llä saatu positiivinen tulos on vasta alustava. Viranomaisnäytteen ollessa kyseessä positiivinen PCR-tulos pitää aina varmistaa viljelymenetelmällä ja tätä varten laboratorion on toimitettava kylmäsäilytetty rikastusliemi viivytyksettä (4 vrk sisällä rikastuksen päättymisestä) Ruokavirastoon. Vain sellaisia omavalvontanäytteitä ei tarvitse toimittaa varmistettavaksi, joista on erikseen omavalvonta-asiakkaan kanssa sovittu, että tulokseksi riittää alustava positiivinen.

Mm. STEC-rikastusliemen säilymiseen liittyvän kriittisen 4 vrk:n aikarajan takia Ruokavirasto hyväksyi aiemmin menettelyn, jossa viranomaisnäytteen rikastus tehtiin eri laboratoriossa kuin PCR-screenaus. Joulukuussa 2019 sovellettavaksi tullut valvonta-asetus EU 2017/625 vaatii tekemään kaikki viranomaistutkimukset akkreditoituna. Jos rikastus tehdään laboratoriossa, jolla ei ole STEC-analyysiä (PCR ja/tai viljelyvarmistus) akkreditoituna, rikastus ei täytä valvonta-asetuksen akkreditointivaatimuksia eikä tällaista toimintatapaa enää voida sallia. STEC-näytteen rikastus voidaan jatkossa tehdä vain laboratoriossa, jolla on käytössään akkreditoitu STEC-rikastuksen sisältävä menetelmä (ISO/TS 13136). Suomessa tällaisia laboratorioita on tällä hetkellä kolme ja niiden prosessin STEC-näytteiden screenaamiseksi ja lähettämiseksi viljelyvarmistukseen Ruokavirastoon on osoitettu toimivan hyvin. Ruokavirasto seuraa näiden laboratorioiden menetelmien toimivuutta vertailututkimusnäytteillä.

Suomesta on toimitettu STEC-näytteitä tutkittavaksi myös ulkomaisiin laboratorioihin. Tarkoitukseen käytetyt ulkomaiset laboratoriot eivät pysty tarjoamaan positiiviseksi PCR-analyysissä todetun näytteen varmistusviljelyä, joten rikastusliemi (tai näyte) on pitänyt toimittaa ulkomailta takaisin Suomeen ja Ruokavirastoon jatkotutkimuksiin. Näissä tapauksissa näytteen pitkän kuljetus- ja säilytysajan on todettu heikentäneen näytteen tutkimuskelpoisuutta ja vaikeuttaneen epidemioiden selvittämistä. Ulkomaiseen alihankintaan on liittynyt myös muita näytteen jatkotutkimuksia vaikeuttaneita tilanteita kuten rikastusliemen/näytteen hävittäminen ilman viljelyvarmistusta. Viranomaisnäytteitä ei voi lähettää tutkittavaksi sellaiseen laboratorioon, josta esirikastetta (tai näytettä) ei voida toimittaa Ruokavirastoon tutkimuskelpoisena. Ruokaviraston suositus on, että viranomaisvalvonnassa STEC-analyysiä varten otetut elintarvikenäytteet tutkitaan niissä kolmessa suomalaisessa hyväksytyssä laboratoriossa, joilla on akkreditoitu ja Ruokaviraston hyväksymä PCR-tutkimus stx-geenien osoittamiseen, tai Ruokavirastossa. Suositus koskee myös niitä STEC-näytteitä, jotka otetaan meneillään olevassa projektissa ”Patogeenit pakatuissa lehtivihanneksissa”.

Lisätietoja

Ylitarkastaja Taija Rissanen, p. 029 530 4136, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi

Sivu on viimeksi päivitetty 5.3.2020