Suomessa tehtiin ensimmäinen löydös afrikkalaista sikaruttoa (African swine fever, ASF) aiheuttavasta viruksesta 30.7.2026. Viruksen genomia havaittiin PCR-tutkimuksessa Virolahdelta kuolleena löydetyistä luonnonvaraisista villisioista. ASF on sioille vaarallinen eläintauti, johon ei ole hoitoa. Taudin leviämisen estämiseksi Ruokavirasto on perustanut alueelle tartuntavyöhykkeen, jota tarpeen mukaan muutetaan esimerkiksi mahdollisten uusien löydösten myötä.
Laboratorioiden, jotka tutkivat ASF:n tartuntavyöhykkeeltä tai sen lähialueilta tulevia näytteitä (esimerkiksi rehu-, maa-, vilja-, komposti-, jäte- ja ulostenäytteet), tulee noudattaa normaaleja huolellisia mikrobiologisen laboratorion toimintatapoja.
Tartuntavyöhykkeeltä otettavien näytteiden näyteastiat tulee puhdistaa ulkopuolelta näytteenottopaikalla ennen niiden lähettämistä laboratorioon. Tästä Ruokavirasto on ohjeistanut paikallisviranomaisia ja laboratoriot voivat ohjeistaa omia asiakkaitaan. Laboratoriossa noudatetaan salmonellatorjunnan mukaisia huolellisia toimintatapoja näytteiden käsittelyn ja tilojen puhtauden suhteen. Esimerkiksi mahdollisten tartuntavaarallisten näytteiden käsittelyn jälkeen desinfiointi suoritetaan vastaavasti kuin salmonellan torjunnassa. Tulee kuitenkin varmistaa, että käytettävä desinfiointiaine tehoaa ASF-virukseen. ASF-virukseen tehoavat monet viruksiin tehoavat desinfiointiaineet, kuten natriumhypokloriitti, glutaraldehydi, jodoforit ja natriumperoksimonosulfaatti. Yksi yleisesti käytetyistä desinfiointivalmisteista on Virkon S.
Lue lisää jatkuvasti päivittyvästä ASF-tilanteesta Ruokaviraston verkkosivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siat/afrikkalainen-sikarutto/usein-kysyttya-afrikkalaisesta-sikarutosta/