Valvonta-asetuksen EU 2017/625 soveltamisalalla alihankintalaboratorion tulee olla viranomaisen nimeämä

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus EU 2017/625 säätää virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista ja sen soveltamisalaan kuuluvat elintarvikkeet, rehut, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys ja kasvinsuojeluaineet. Asetus korvaa nykyisen valvonta-asetuksen EU 882/2004 ja sitä aletaan laboratorioita koskevien artiklojen osalta soveltaa pääsääntöisesti 14.12.2019.

Kuten tähänkin asti, viralliseen valvontaan ja muihin virallisiin toimiin käytettävät laboratoriot tulee jatkossakin nimetä (EU 2017/625, 37 art). Kansallisessa lainsäädännössä nimeäminen tarkoittaa hyväksymistä ja tehtävä on annettu Ruokavirastolle. Valvonta-asetus ei ota kantaa alihankintalaboratorion nimeämiseen, mutta laboratorioartiklojen tulkinnan avuksi laadittu työryhmäraportti suosittelee nimeämään alihankintalaboratoriot, joissa säännöllisesti tutkitaan virallisen valvonnan näytteitä. Ruokavirasto noudattaa tätä tulkintaa tällä hetkellä. Huomioitavaa on, että tämä tulkinta kattaa myös ulkomaiset alihankintalaboratoriot, sillä valvonta-asetuksen 37 artiklassa säädetään uutena asiana toisessa EU-jäsenmaassa tai ETA-maassa sijaitsevan laboratorion nimeämisestä. Ehtona ulkomaisen laboratorion nimeämiselle kuitenkin on, että ko. maa on ensin nimennyt laboratorion valvonta-asetuksen mukaan, ja että viranomainen voi auditoida tai tarkastaa laboratorion.

Toimenpiteet, jos laboratorio alihankkii tutkimuksia

Viralliseen valvontaan tai muihin virallisiin toimiin (esim. seurannat, projektit) liittyviä analyysejä säännöllisesti alihankkivan laboratorion tulee selvittää, onko alihankintalaboratorio nimetty asetuksen EU 2017/625 mukaisesti. Jos alihankintalaboratorio sijaitsee ulkomailla, eikä laboratoriota ole ko. maassa nimetty viralliseksi laboratorioksi, Ruokavirastokaan ei voi hyväksyä laboratoriota. Tällöin elintarvike-, rehu- ja eläintautitutkimusten säännöllinen alihankinta laboratoriosta ei ole mahdollista.

Ruokavirasto voi pyytää ko. EU- tai ETA-maan viranomaisia nimeämään laboratorion, mutta viranomainen voi olla haluton nimeämään laboratoriota, jota sillä itsellään ei ole tarve käyttää virallisena laboratoriona, sillä nimeämisestä seuraa viranomaiselle velvoitteita kuten laboratorion auditoinnit. Useissa jäsenmaissa ei myöskään nimetä esimerkiksi yksityisiä laboratorioita virallisiksi laboratorioiksi.

Epäsäännölliseen alihankintaan esim. ruuhka- tai laiterikkotilanteessa voi käyttää ulkomailla sijaitsevaa laboratoriota, jota ei ole nimetty ko. maassa. Suomalaisen alihankintalaboratorion tulee aina olla hyväksytty.

Jatkossa suomalaisten hyväksyttyjen laboratorioiden on ilmoitettava Ruokavirastoon tutkimuksista, joita ne alihankkivat säännöllisesti, ja jotka eivät kuulu laboratorion omaan akkreditoituun pätevyysalueeseen. Ruokaviraston hakemuslomakkeeseen lisätään näille oma kohta loppuvuoden aikana. Alla listattuja tietoja alihankintatutkimuksista voi jo nyt toimittaa Ruokavirastoon.

  • Tutkittava muuttuja
  • Menetelmä
  • Laboratorio, josta tutkimus alihankintaan
  • Onko menetelmä akkreditoitu
  • Alihankintalaboratorion akkreditoitu pätevyysalue

Lisää aiheesta verkkosivuillamme:

Aihe oli esillä myös Ajankohtaista laboratorionrintamalla -tilaisuudessa, materiaali on nähtävissä:

https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/ajankohtaista/tapahtumat-ja-koulutukset/tapahtumia/1.-2.10.2019-ajankohtaista-laboratoriorintamalla/koulutuksen-materiaalit/

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Taija Rissanen, p. 0505746308, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi.