Ruokaviraston ohjeistus standardiversioiden ja menetelmäviitteiden käytöstä

Ruokavirasto muistuttaa, että laboratorioilla tulee olla käytössään uusimmat versiot standardeista akkreditoiduille menetelmille. Kun standardista julkaistaan päivitetty versio, laboratorion tulee ottaa se käyttöön viipymättä, kohtuullisen siirtymäajan puitteissa. Päivityksiksi katsotaan myös lisäykset (amendment) ja korjaukset (corrigendum). Uusin versio tulee päivittää pätevyysalueeseen ja ottaa käyttöön siinäkin tapauksessa, että päivitys ei muuta menetelmän käytännön suoritusta, sillä se osoittaa, että laboratorio on huomioinut julkaistun päivityksen. Uuteen versioon viitataan sen jälkeen, kun se on kirjattu pätevyysalueeseen.

Standardimenetelmien viittauksissa ilmenee nykyisellään paljon vaihtelua laboratorioiden välillä, mikä saattaa vaikuttaa epäselvältä asiakkaiden näkökulmasta. Menetelmän perusviitteiksi akkreditoituun pätevyysalueeseen voidaan ilmoittaa joko Suomen standardoimisliitto SFS:n vahvistama versio (SFS-EN ISO) tai eurooppalaisen standardoimisjärjestö CEN:n vahvistama versio (EN ISO). Niiden käyttäminen osoittaa asiakkaille, että kyseiset standardimenetelmät on hyväksytty käyttöön Euroopan unionin alueella. Esimerkiksi kokonaisbakteerien maljavalumenetelmästä ISO 4833-1:2013 on CEN:n vahvistama versio vuodelta 2013 ja SFS:n vahvistama versio vuodelta 2014, jolloin menetelmäviitteeksi voidaan ilmoittaa SFS-EN ISO 4833-1:2014 tai EN ISO 4833-1:2013. Mikäli CEN ei ole vahvistanut menetelmää, perusviitteeksi voidaan ilmoittaa ISO. On kuitenkin huomattava, että EU:n valvonta-asetus (EU/2017/625) vaatii käyttämään EU-säädösten mukaisia menetelmiä, mikäli sellainen on olemassa, joten mm. mikrobikriteeriasetuksen (EY/2073/2005) mukaisissa tutkimuksissa suositellaan viittaamaan CEN:n tai SFS:n vahvistamaan versioon.

Lisätietoja:
tutkija Maria Aarnio, maria.aarnio@ruokavirasto.fi
ylitarkastaja Taija Rissanen, taija.rissanen@ruokavirasto.fi

Sivu on viimeksi päivitetty 30.11.2020