Ruokaviraston tekemä kansallinen riskinarviointi tarkentaa Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSAn aiemmin julkaisemia EU-tason arvioita kuluttajien altistusmääristä. Tulosten perusteella osa suomalaisista työikäisistä aikuisista altistuu ruoan raskasmetalleille mitättömän riskin tason ylittävässä määrin. Elimellisten vaurioiden todennäköisyys on kuitenkin pieni. Ruokaviraston riskinarvioinnissa tutkittiin 25 - 74 -vuotiaiden suomalaisten altistumista ruoan ja talousveden mukana saamilleen kadmiumille, lyijylle, epäorgaaniselle arseenille, elohopean eri muodoille, nikkelille ja alumiinille. Raskasmetallialtistus oli suurinta nuorimmissa ikäluokissa ja väheni iän myötä.
Keskivertokuluttajalle suurimpia raskasmetallien lähteitä ovat tyypillisesti elintarvikeryhmät, joita nautitaan usein ja suurina annoksina, kuten leipä, erilaiset juomat ja myös kahvi, kala ja äyriäiset.
”Eniten altistuvalla osalla väestöä suuriksi altistuslähteiksi nousevat myös tuotteet, joissa raskasmetallin pitoisuudet ovat suurempia kuin elintarvikkeissa keskimäärin. Esimerkiksi öljysiemenet kuten auringonkukan siemenet voivat olla merkittävä kadmiumin ja nikkelin lähde niitä paljon käyttävillä kuluttajilla, ja ravintolisissä voi olla huomattavia pitoisuuksia eri raskasmetalleja”, sanoo erikoistutkija, FT, dosentti Johanna Suomi Ruokaviraston riskinarvioinnin yksiköstä.
Nuoret naiset alttiita raskasmetalleille
”Suomalaiset 25 - 45 -vuotiaat naiset saavat ruoastaan enemmän raskasmetalleja kuin hedelmällisen iän ohittaneet naiset. Koska raskasmetallit voivat siirtyä istukan läpi sikiöön, raskauden aikaisella ja osin sitä edeltävälläkin altistuksella voi olla vaikutusta tulevan lapsen kehitykseen. Monet näistä haitallisista aineista vaurioittavat muun muassa kehittyvää keskushermostoa”, sanoo Suomi.
Altistuminen metyylielohopealle, jota saadaan kaloista ja meren antimista, muodosti kuitenkin poikkeuksen. Sen saanti oli suurinta yli 65-vuotiailla, koska he söivät Finravinto 2007- ja 2012 -aineistojen mukaisesti enemmän ja useammin kalaa kuin nuoremmat suomalaiset.
Elohopea-altistus oli kuitenkin valtaosalla väestöä vähäistä: metyylielohopean siedettävän viikkosaannin enimmäismäärä ylittyi noin 1,5 prosentilla 25 - 64 -vuotiaista ja runsaalla 3 prosentilla 65 - 74 -vuotiaista. Epäorgaanisen elohopean saanti oli kaikilla tutkituilla selvästi alle siedettävän viikkosaannin enimmäismäärän, mikä tarkoittaa mitätöntä riskiä.
Raskasmetallit heikentävät luustoa ja sisäelimiä
Kadmiumaltistus on liitetty osteoporoosiriskin kasvuun vaihdevuodet ohittaneilla naisilla. Riskinarvioinnissa todettiin, että vuoden 2012 ruoankäyttötietojen perusteella noin viidesosa yli 45-vuotiaista naisista saa ravinnostaan kadmiummääriä, jotka on liitetty osteoporoottisten murtumien riskin kasvuun. Noin 6 prosentilla riski on yli kolminkertainen verrattuna vähemmän altistuviin.
Suomalaisesta aikuisväestöstä vajaalla prosentilla kadmiumaltistus ylittää EFSAn määrittämän siedettävän viikkosaannin enimmäisarvon. Enimmäisarvon ylitys saattaa johtaa munuaisvaurioon.
Elintarvikkeiden nikkelialtistus on osalla suomalaisista niin suurta, että nikkelille allergisoituneille voi tulla iho-oireita myös elintarvikeperäisestä altistuksesta.
Elintarvikkeissa vierasaineena esiintyvä alumiini jää kaikilla tutkituilla ryhmillä alle siedettävän viikkosaannin enimmäismäärän, joka perustuu eläinkokeiden keskushermostovaurion aiheuttavaan annokseen ja turvakertoimeen.
Kaikille raskasmetalleille ei säädettyä turvallista altistusmäärää
Tutkituista raskasmetalleista epäorgaaniselle arseenille ja lyijylle ei ole olemassa turvallisena pidettävää altistusmäärää. Osalla väestöä niihin liittyykin matala tai kohtuullinen riski saada terveyshaittoja.
Kaivoveden arseenipitoisuudet voivat Suomessa eräillä alueilla olla suuria, ja arseenialtistus tällaista vettä käyttävillä voi olla selvästi suurempaa kuin riskinarvioinnissa talousveden pitoisuuksien perusteella arvioitu.
Lyijylle sen sijaan suomalaisten altistus on vähäistä ja lyijypitoisuudet elintarvikkeissa ovatkin pienentyneet viime vuosikymmeninä.
Altistuksen arviointi tehtiin vuosien 2007 ja 2012 Finravinto-tutkimuksissa kerättyjen ruoankäyttötietojen sekä viranomaisten valvonta-aineistoista, aiemmista tutkimusprojekteista ja teollisuuden omavalvontatuloksista kootun pitoisuustietokannan avulla.
Ruokaviraston sivuilta löytyviä turvallisen käytön ohjeita noudattamalla kuluttaja voi vähentää raskasmetallialtistustaan.
Lisätietoja:
erikoistutkija Johanna Suomi, riskinarvioinnin yksikkö, johanna.suomi@ruokavirasto.fi