Ruokapalvelut

Kunta- ja aluepäättäjä varmista, että 

  • julkiset ruokapalvelut ovat tasavertaisesti saatavilla eri väestöryhmille, myös työelämän ulkopuolella ja heikommassa asemassa oleville
  • ruokapalveluiden ateriasuunnittelussa ja hankintaketjussa ravitsemuslaadun vähimmäisvaatimukset ja kohderyhmäkohtaiset ravitsemussuositukset täyttyvät
  • ruokapalveluissa hyödynnetään ravitsemusasiantuntijapalveluita
  • yhdessä syömisen mahdollisuuksia asukkaiden sosiaalisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämiseksi tuetaan.

Ruokapalvelut tukemaan asukkaiden hyvää ravitsemusta

Joukkoruokailulla on Suomessa pitkä historia, ja se on olennainen osa suomalaista ruokakulttuuria. Julkiset ruokapalvelut ja yksityiset ammattikeittiöt ja ravintolat ohjaavat suomalaisten ravitsemus- ja kulutuskäyttäytymistä, sillä joka kolmas suomalainen käyttää niitä päivittäin. Siten ruokapalveluilla on keskeinen rooli asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Ravitsemuksellisesti laadukkailla, helposti ja tasavertaisesti saatavissa olevilla ruokapalveluilla edistetään asukkaiden ruokatottumuksia ja kavennetaan niissä esiintyviä sosioekonomisia eroja.

Ruokapalvelut kuuluvat kaikille

Ravitsemuksellisesti laadukas ja maittava ateria tukee arkista hyvinvointia ja jaksamista. Se edistää työikäisten työkykyä ja työhyvinvointia ja lasten ja nuorten keskittymiskykyä, jaksamista ja oppimista. Ikääntyneillä ateriapalvelut varmistavat toimintakyvyn säilymistä hyvänä. Yhteiset ruokailuhetket edistävät myös sosiaalista hyvinvointia kaiken ikäisillä. 

Ruokapalveluiden saatavuudessa on suuria eroja etenkin työikäisillä: mahdollisuus työpäivän aikaiseen lounaaseen toteutuu parhaiten korkeasti koulutetuilla ja suurilla työpaikoilla, heikoiten yksityisyrittäjillä, kouluttamattomilla työntekijöillä, pienillä työpaikoilla, liikkuvaa työtä tekevillä ja työttömillä. Ravitsemuksellisesti laadukkaan joukkoruokailun ja erilaisten ruokapalvelujen saatavuutta eri väestöryhmissä on tärkeä entisestään parantaa ja monipuolistaa. Kaikilla alueen ja kunnan asukkailla tulee olla tasavertainen mahdollisuus päiväaikaiseen terveyttä ja hyvinvointia edistävään ateriaan.

Laatu ratkaisee

Valtioneuvoston periaatepäätös  linjaa, että julkisia elintarvike- ja ruokapalveluhankintoja tehdessä ravitsemuslaatu tulee ottaa huomioon Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositusten  mukaisesti. Myös ruokapalveluiden toteutuksessa on tärkeää, että tarjottu ateria ja sen osat täyttävät suositusten mukaiset ravitsemuslaadun vähimmäisvaatimukset.

Väestöryhmittäiset ravitsemussuositukset tulee huomioida myös ruoan esillepanossa, jotta ruoan tarjoilutapa tukee terveyttä edistävien valintojen tekemistä. Ruokapalvelut on resurssoitava niin, että ne voidaan järjestää kestävästi, ruokasuositukset voivat toteutua ja ruokakasvatukseen liittyvä monialainen yhteistyö on mahdollista. Ravitsemusasiantuntijoiden osaamista hyödyntämällä voidaan varmistaa, että ravitsemussuositusten mukaiset ravitsemuslaadun vähimmäisvaatimukset toteutuvat niin elintarvikehankinnoissa kuin ruoan valmistuksessa ja sen esille asettelussa.

Asiakkaiden ääni kuuluviin

On tärkeää, että ruokapalvelun asiakkaat - ruokailijat - saavat äänensä kuuluviin ruokapalveluja kehitettäessä. Ruokapalveluiden laatua ja asiakastyytyväisyyttä on tärkeä seurata aktiivisesti esim. palautejärjestelmien ja asiakasraatien ja  -foorumien sekä yhteistoimintaelinten avulla (esim. kouluruokaraati, ruokailu/ravintolatoimikunta, interaktiiviset palautejärjestelmät).

Ruokailulla on monta merkitystä 

Ruokapalveluilla on paitsi tärkeä kansanterveydellinen, myös sosiaalinen, yhteisöllinen ja kulttuurinen merkitys. Lapsilla yhteinen ateriahetki on osa tapakasvatusta ja ruokakulttuurin omaksumista. Työikäisillä yhteinen ateriahetki tarjoaa virkistystauon ja mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen työpäivän keskellä. Ikääntyneillä sosiaalinen ruokailuhetki pitää mielen vireänä, ja voi antaa syyn lähteä kodin ulkopuolelle. Myös työttömille ja muille työelämän ulkopuolella oleville tulee olla tarjolla taloudellisesti kestävä mahdollisuus sosiaaliseen, ravitsemuslaadun vähimmäisvaatimukset täyttävään ateriointiin kodin ulkopuolella.

Ruokapalvelujen avulla voidaan myös vahvistaa eri väestöryhmien ravitsemusosaamista ja ravitsemuslukutaitoa, ja ruokapalveluissa nautittu ateria voi toimia terveellisen aterioinnin mallina myös kotioloissa. Ruokapalvelut voivat lisätä myös omalla toiminnallaan ruoan, ruokapalveluiden ja hyvän ravitsemuksen arvostusta, sekä vahvistaa asukkaiden kulttuurista identiteettiä ja tutustuttaa asukkaita erilaisiin ruokakulttuureihin. Lähiruokaa suosimalla ruokapalvelut voivat tukea alueellisten tuottajien toimintaa ja tuoda alueen ruoantuotantoa esiin, ja siten vahvistaa alueen elinvoimaa. Samalla ruokapalvelut voivat edistää elintarvikehankinnoillaan myös kestävän kehityksen toteutumista ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Useimmiten kestävät raaka-ainevalinnat ja ruoan terveellisyys kulkevat käsi kädessä.

Ruokapalvelut kaikkien ulottuville

Julkisilla ruokapalveluilla ja henkilöstöravintoloilla on tärkeä rooli työikäisten hyvän ravitsemuksen tukemisessa. Henkilöstöravintoloissa aterioivien lounastottumukset ovat lähempänä ravitsemussuosituksia kuin muualla lounastavilla; henkilöstöravintolassa valitaan lautaselle useammin kalaa, perunaa, kasviksia ja kasvisruokia, ja syödään enemmän hedelmä- ja marjaruokia. 

Työpaikka- ja oppilaitosruokailumahdollisuus on noin joka toisella työssäkäyvällä ja opiskelijalla, ja tämä mahdollisuus on yli kaksi kertaa yleisempi korkeasti koulutetuilla vähiten koulutettuihin verrattuna. Noin puolet heistä, joilla on mahdollisuus työpaikkaruokailun, hyödyntävät sitä. Heikoimmat mahdollisuudet ruokapalveluihin on pienten työpaikkojen työntekijöillä, kouluttamattomilla työntekijöillä, pienillä paikkakunnilla asuvilla ja liikkuvaa työtä tekevillä, sekä työelämän ulkopuolella olevilla aikuisilla kuten työttömillä. Ruokapalveluiden saatavuutta tuleekin parantaa erityisesti niiden ryhmien osalta, joille ruokapalvelut ovat heikoiten saatavilla.

Ravitsemuslaatu näkyväksi Sydänmerkin avulla

Sydänmerkki on ravitsemuksellisesti laadukkaiden elintarvikkeiden ja aterioiden merkintäjärjestelmä, joka perustuu ravitsemussuosituksiin. Sydänmerkki-aterian avulla päättäjän tai ruokapalveluiden tilaajan on helppo varmentaa, että tarjottu ruoka on ravitsemussuositusten mukaista, monipuolista  ja maukasta. Terveellinen ruokatarjonta tehdään Sydänmerkin avulla näkyväksi ja asiakkaiden valinnat helpoiksi. Sydänmerkistä tiedottaminen kohentaa kunnan imagoa, lisää ruuan arvostusta ja mikä parasta, terveellisyyteen panostaminen ei lisää kustannuksia. Asiakastyytyväisyyden on todettu parantuneen, kun on tarjottu Sydänmerkki -aterioita.  

Sydänmerkin käyttöönottamiseksi on eri tapoja: siitä voidaan esimerkiksi sopia palvelun tuottajan kanssa, vaatimus Sydänmerkki-ruuasta kirjataan tarjouspyyntöön tai Sydänmerkin käyttöönotosta voidaan tehdä aloite. Ruokapalveluiden tuottaja ottaa asiasta selvää ja tekee tarvittavat valmistelut. Sydänmerkki-aterioita tarjotaan tällä hetkellä erittäin laajasti sekä julkisissa että yksityisissä keittiöissä ja määrä kasvaa koko ajan.  Sydänmerkistä vastaavat Suomen Sydänliitto ry ja Suomen Diabetesliitto ry.

Sydänliitto - sydänmerkkiateria -järjestelmä

Hyvät käytännöt jakoon:

Alueellinen linjaus Sydänmerkki -aterioiden tarjoamisesta (tulossa linkki esimerkkiin)

Ravitsemuksen hyvinvointimatriisi  Pirkanmaan Ateria/Tampere
Ravitsemusindikaattorit vuosittaiseen kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden kehittymisen seurantaan

Ravitsemuspassi ruokapalvelun ammattilaisille, Sydänliitto

Hävikki-foorumi tuuppaa kuluttajia kohti hävikin vähentämistä
Kuluttajaliitto

 

Sivu on viimeksi päivitetty 12.2.2021