Tiivistelmä:
Suomalaisissa broilerikanaloissa on viime vuosina havaittu yhä useammin broilereiden ruoansulatuskanavan (GIT) kroonista tulehdusta. Ongelma todettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017, ja sen jälkeen sitä on esiintynyt säännöllisesti kaikissa tuotantoketjuissa joko tilatasolla tai teurastamoilla. Oireisiin kuuluu aluksi vapaaehtoisen syönnin heikkeneminen ja rehuhakuisuuden muuttuminen, mikä ilmenee esimerkiksi kokojyvävehnän välttelynä. Syönnin väheneminen voi jatkua 2–4 viikkoa ja heikentää lintujen kasvua. Tulehdusmuutoksia on todettu esimahassa, kivipiirassa ja suolistossa .
Vuosina 2021–2023 tehtyjen selvitysten perusteella broilereista löydettiin useita erilaisia suolistoviruksia sekä kroonisia tulehdusmuutoksia, mutta mitään yksittäistä taudinaiheuttajaa ei voitu tunnistaa oireiden syyksi. Sama virusten esiintyvyys havaittiin myös terveissä parvissa, mikä viittaa siihen, ettei mikään niistä yksin selitä ongelmaa. Mahdollisina aiheuttajina on esitetty useita tekijöitä, kuten rehujen ravitsemuksellisia ominaisuuksia, sekä mahdollisia kontaminaatioita esimerkiksi home- tai torjunta-ainejäämien muodossa. Koska broilerirehut sisältävät monipuolisia viljoja, palkokasveja ja kasviöljyjä, jäämät voivat kertyä useista eri lähteistä.
Useat tekijät voivat heikentää suoliston terveyttä ja lintujen vastustuskykyä, jolloin ne altistuvat sekundaarisille taudinaiheuttajille, jotka normaalisti eivät aiheuttaisi ongelmia. Vastaavanlaista ongelmaa on kuvattu myös muissa maissa, mutta selkeää syytä ei ole toistaiseksi löydetty. Suomessa broileriparvien yleinen terveystilanne on hyvä, mikä tekee niistä soveltuvan tutkimuskohteen kroonisten suolistotulehdusten taustasyiden selvittämiseen.
Tavoitteet:
1. Mikrobien tai suolistomikrobiston epätasapainon tunnistaminen.
Sekä infektioperäisiä että ei-infektioperäisiä syitä on liitetty oireyhtymään, mutta niiden varsinainen merkitys taudinaiheuttajina tai myötävaikuttavina tekijöinä on edelleen epäselvä.
2. Mahdollisten rehu- ja viljakontaminanttien havaitseminen.
Joitakin homemyrkkyjä seurataan Suomessa, mutta kaikki Fusarium- ja Alternaria-sienten tuottamat yhdisteet eivät sisälly valvontaan. Pohjois-Euroopassa siipikarjan mykotoksikoosiriski on kansainvälisten selvitysten mukaan kohtalainen. Myös kasvinsuojeluainejäämät voivat lisätä oksidatiivista stressiä suoliston epiteelissä, vaikuttaa valkuaisaineiden aineenvaihduntaan, muuttaa suolistomikrobistoa ja heikentää immuunivastetta.
3. Rehun koostumuksen vaikutusten selvittäminen.
Sappineste neutraloi ruuansulatusrauhasen happamuutta ja suojaa kivipiiraa; vähäinen öljyn määrä rehussa voi vähentää sapen eritystä ja lisätä altistusta happamuudelle. Kuitu lisää takaisinvirtausta pohjukaissuolesta kivipiiraan, mikä tukee sapen neutraloivaa vaikutusta. Ei-välttämättömät aminohapot ovat tärkeitä kollageenin ja sappihappojen synteesissä, joten vähäproteiininen rehu voi heikentää näitä prosesseja. Rehun karkeampi rakenne parantaa suoliston motiliteettia ja takaisinvirtausta ja on yhteydessä parempaan suolistoterveyteen. Aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa haasteena oli näytteenoton ajoitus: näytteet tulisi kerätä heti syönnin heiketessä, ei vasta kasvun jo hidastuttua.
Asiasanat:
HealthyGut, Broilereiden suolistotulehdus, siipikarja
Hankkeen vastuullinen johtaja:
Heidi Högel, Luonnonvarakeskus
Ruokaviraston hankevastaava:
Riikka Holopainen, Eläinterveystutkimuksen yksikkö
Ruokavirastossa hankkeessa työskentelevät:
Vivi Deckwirth, Eläinterveystutkimuksen yksikkö
Suvi Lehtoniemi, Eläinterveystutkimuksen yksikkö
Yhteistyötahot:
Luonnonvarakeskus
Helsingin yliopisto
Siipikarjaelinkeino
Hankkeen vaihe:
Käynnissä
Aloitusvuosi:
2025
Lopetusvuosi:
2027
Hankkeen rahoittaja:
Maatilatalouden kehittämisrahasto MAKERA