Tiivistelmä:
Vesihomeet ovat sienen kaltaisia organismeja eli oomykeettejä, joita esiintyy erityisesti makeassa vedessä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että yleisin lohikaloista tavattu vesihome on saprolegnioosia aiheuttava laji Saprolegnia parasitica. Luonnon lohikaloilla on kuvattu viime vuosina jopa joukkokuolemia, joiden syynä arvellaan olevan vesihomeen. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole varmuutta siitä, onko vesihome ensisijainen taudinaiheuttaja, vai edeltääkö sitä jokin riskitekijä, vaikkakin kalan ihon haavaumien kyllä tiedetään altistavan saprolegnioosille. Vesihome taudinaiheuttajana on vielä tutkimuksen alla ja sen taudinaiheutusmekanismit ovat vielä jokseenkin tuntemattomia erityisesti luonnon lohilla. Myöskään vesihomeen levinneisyydestä ei vielä ole tutkimustietoa.
Tornionjoen lohien terveydentila on viime vuosina herättänyt huolta. Vielä ei tiedetä, mikä tarkalleen on lohien sairastumisen syynä, mutta usein oireilevissa kaloissa on havaittu vesihomemaista kasvua.
Tässä hankkeessa on aikomuksena selvittää, miten vesihometta esiintyy Tornionjoen vedessä ja kaloissa ja miten se vaikuttaa lohien yleiseen terveydentilaan. Vesihomeen levinneisyyden selvittämiseksi Tornionjoen vedestä etsitään vesiympäristössä luontaisesti esiintyvää vesihomeen DNA:ta, eDNA:ta. eDNA on ympäristö-DNA:ta (environmental DNA) eli DNA:ta, jota elävistä organismeista erittyy niiden elinympäristöön.
Projektissa Tornionjoen vedestä kerätään eDNA-näytteitä ja kehitetään eDNA-menetelmä, joka soveltuu S. parasitica -pitoisuuksien tunnistamiseen luonnonvesistä. eDNA-menetelmä perustuu siihen, että luonnon vesinäytteistä kerätty eDNA eristetään laboratoriossa ja monistetaan polymeraasiketjureaktion (PCR) avulla, jonka jälkeen monistetun DNA:n emäsjärjestystä luetaan sekvensoimalla, ja löytyneitä sekvenssejä verrataan S. parasitican tunnettuun sekvenssiin.
Vesihomeen esiintymisen kartoittamisen ja eDNA-menetelmän kehittämisen lisäksi hankkeessa kerätään tietoa S. parasitican määristä Tornionjoen vedessä eri ajankohtina sekä sairastuneiden lohien lukumäärästä, ja selvitetään S. parasitica -vesihomeen esiintyvyyttä sairastuneissa kaloissa.
Tavoitteet:
Hankkeessa on tavoitteena kartoittaa vesihomeen esiintyvyyttä Tornionjoen vedessä ja lohissa, ja tutkia vesinäytteissä esiintyvän vesihomeen määrän ja sairastuneiden kalojen määrän välistä yhteyttä, niin että voidaan arvioida, kuinka vedessä olevan vesihomeen määrä vaikuttaa kalojen sairastuvuuteen. Lisäksi kehitetään eDNA-menetelmä, jolla voidaan seurata S. parasitican esiintyvyyttä luonnon vesinäytteissä.
Asiasanat:
Vesihome, lohi, Saprolegnia parasitica, Salmo salar, eDNA, qPCR
Hankkeen vastuullinen johtaja:
jaostopäällikkö Tiina Korkea-aho
Ruokaviraston hankevastaavat:
tutkija Hanna Kinnula
erikoistutkija Marjukka Rask
Yhteistyötahot:
Luonnonvarakeskus (LUKE)
Hankkeen vaihe:
meneillään
Aloitusvuosi:
2023
Lopetusvuosi:
2023