Tiivistelmä:
Ilmaston lämmetessä kesät lämpenevät ja pitenevät ja toisaalta talvet lauhtuvat ja lyhenevät Suomessa. Lämmön lisääntyessä tauteja levittävät vektorihyönteiset saapuvat Suomeen tai leviävät pohjoisemmaksi, pidentynyt lämmin kausi parantaa polttiaisten ja hyttysten elinvoimaa ja lisää niiden lisääntymissyklien määrää, eikä lyhyenläntä ja lauhtunut talvi enää toimi yhtä hyvänä hyönteiskarkotteena tai populaation kasvun hillitsijänä kuin ennen. Lisääntynyt lämpö myös lyhentää taudinaiheuttajien kuten Länsi-Niilin viruksen (WNV) generaatioaikaa hyttysissä. Eurooppalaisen ihmisen riski saada WNV-tartunta nousee erään ilmastomallin mukaan viisinkertaiseksi Euroopassa muutaman vuosikymmenen kuluessa.
Vektorihyönteiset leviävät maasta toiseen muun muassa henkilö- ja rahtiliikenteen sekä eksoottisten kasvien mukana, mutta myös luonnollisen dispersaalin eli levittäytymisen avulla. Sinikielivirusta levittävät polttiaiset voivat kulkeutua satojen tai tuhansien kilometrien päähän tuulten tai ihmis- ja rahtiliikenteen mukana. Sinikielivirus aiheuttaa vasikoille muun muassa synnynnäisiä epämuodostumia.
Invasiiviset hyttyslajit leviävät Euroopassa ja eurooppalaiset hyttyslajit leviävät yhä pohjoisemmaksi. Invasiivinen Aedes japonicus on vakiintunut Saksassa ja vuonna 2023 sitä tavattiin ensi kerran Puolassa. Muun muassa zikavirusta ja denguekuumetta levittämään pystyvä tiikerihyttynen (Ae. albopictus) on havaittu Ruotsin kaakkoisosissa — vain lyhyen loikan päässä Suomesta. Eurooppalainen Culex modestus on WNV:n vektori ja pitää tavallisesti lämpimämmästä ilmastosta. Tämä hyttyslaji havaittiin Tanskassa vuonna 2011, Ruotsissa 2016 ja Suomessa 2023 ja kaksi vuotta myöhemmin kyseinen hyttyslaji löytyi vielä 200 km pohjoisempaa.
Kun sopiva vektorihyönteispopulaatio vakinaistuu alueella, myös itse taudin saapuminen ja vakiintuminen on helpompaa. Suomelle kotoperäiset hyönteisvälitteiset taudit, esimerkiksi jänisrutto ja poroille vatsakalvontulehdusta aiheuttavat Filarioidea-heimon sukkulamadot, aiheuttavat jo nyt vahinkoa. Tämän takia tauteja levittävien lajien biologian ja levinneisyyden tunteminen on välttämätöntä tautien epidemiologisessa seurannassa ja esiintymisen arvioinnissa.
Tavoitteet:
Tämän hankkeen tavoitteena on luoda toteutettava seurantasuunnitelma invasiivisten ja kotoperäisten hyttys- ja polttiaislajien leviämisen varalta. Suomessa Ruokavirasto ja THL ovat varautuneet vektorivälitteisten tautien diagnostiikkaan, mutta valmiutta itse vektorilajien seurantaan ei ole. Vektoriseuranta voi havaita myös täysin uusia tauteja maassamme, kun vaikeammin saatavien näytteiden kuten villieläinten sijaan voidaan testata hyönteisiä. Tällaisesta varoitusjärjestelmästä on hyötyä sekä ihmis- että eläinlääketieteessä, kun esiintymistä ennustamalla voidaan vähäisiä resursseja suunnata entistä tehokkaammin.
Asiasanat:
vektorivälitteiset taudit, hyttyset, polttiaiset, West Nile -virus (WNV), Usutuvirus (USUV), Bluetongue- eli sinikielivirus (BTV)
Hankkeen vastuullinen johtaja:
erikoistutkija Jussa-Pekka Virtanen
Ruokaviraston hankevastaavat:
erikoistutkija Paula Kurittu, erikoistutkija Leena Seppä-Lassila, erikoistutkija Heidi Rossow
Hankkeen vaihe:
käynnissä 1.3. alkaen
Aloitusvuosi:
2026
Lopetusvuosi:
2028
Hankkeen rahoitukseen osallistuu:
Makera 2026