Valtion aluehallinto uudistuu vuodenvaihteessa 2025‒26. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeita koskevat aluehallintovirastojen tehtävät siirtyvät 1.1.2026 alkaen Ruokavirastoon. Muutokseen liittyen sivustolla voi olla puutteita tammikuun ensipäivinä. Lisäksi maaseudun kehittämisen ja maa- ja elintarviketalouden tehtävät siirtyvät ELY-keskuksista elinvoimakeskuksiin, mikä aiheuttaa katkon maaseudun kehittämistukien asiointiin 1.‒7.1.2026.

EU:n vapaaehtoinen mehiläiskuolleisuuden ja tautien seurantaohjelma

Tiivistelmä:

Hanke on EU:n mehiläistautien vertailulaboratorion (Anses, Ranska) koordinoima ja harmonisoima tutkimus, jolla saadaan vertailukelpoista tietoa mehiläispesien kuolleisuudesta ja mehiläistautien esiintymisestä hankkeeseen osallistuvissa jäsenmaissa. Maa- ja metsätalousministeriön rahoitus kansalliselle vertailulaboratoriolle sisältää EU-hanketta laajemmin mehiläistautien diagnostiikan ja vertailulaboratoriotoiminnan kehittämisen Suomessa. Sen turvin voidaan EU-hankkeen näytteet tutkia useamman tärkeän taudin varalta kuin EU-rahoitus sallii.

Aineisto:

Tuotantokautena 2012 - 2013 tehdään otantatutkimus mehiläistarhoista Ahvenanmaalla, Jokioisilla, Seinäjoella, Kiteellä ja Kajaanissa, yhteensä 161 tarhaajalta noin 800 pesää. Tuotantokautena 2013 - 2014 tutkitaan vastaavasti tarhoja Ahvenanmaalta, Salosta, Harjavallasta, Kuopiosta ja Oulusta. Samat pesät tarkastetaan kolme kertaa: heinä - elokuussa ennen talvehtimista, keväällä talvehtimisen jälkeen sekä kesällä hunajantuotantoaikana.

Menetelmät:

Pesien terveys ja kunto tarkastetaan, ja kaikista pesistä otetaan heinä - elokuun käynnillä mehiläisiä varroa- ja virustutkimuksiin. Oireilevista pesistä otetaan tautinäytteet. Muilla tarkastuskäynneillä pesät tarkastetaan kliinisesti ja näytteitä otetaan vain tautiepäilyissä.

Tutkittavat taudit kaikista näytteistä: Varroa destructor (punkkien lukumäärä), pieni pesäkuoriainen Aethina tumida sekä Tropilaelaps-punkki, siivensurkastajavirus DWV, äkillistä mehiläishalvausta aiheuttava virus ABPV, kroonista mehiläishalvausta aiheuttava virus CBPV, Kashmir-virus, mustaemokennovirus ja pussisikiövirus. Keväällä tutkitaan pesät noseman varalta, ja positiiviskiksi todetuista näytteistä määritetään nosemalajit N. apis ja N. cerenae. Lisäksi tutkitaan esikotelomädän aiheuttaja Paenibacillus larvae kaikista pesistä. Acarapis-sisuspunkin levinneisyys selvitetään. Sairaista pesistä määritetään taudinaiheuttajat.

Tavoitteet:

Saada vertailukelpoista tietoa mehiläisten pesäkuolemista ja niiden syistä EU:ssa, selvittää tärkeimpien mehiläistautien esiintyvyyttä sekä erityisesti Varroa destructor -punkin esiintymistasoa ja siihen liittyviä virustartuntoja. Kehittää mehiläistautien diagnostiikkaa ja vertailulaboratoriotoimintaa Suomessa.

Asiasanat:

mehiläistaudit, pesäkuolleisuus

Hankkeen vastuullinen johtaja:

Pelkonen, Sinikka, prodessori, eläintautibakteriologian tutkimusyksikkö, Evira

Eviran hankevastaava:

Heinikainen, Sirpa, tutkija, eläintautibakteriologian tutkimusyksikkö

Yhteistyötahot:

Suomen Mehiläishoitajain Liitto ry (SML)

Hankkeen vaihe:

Päättynyt

Aloitusvuosi:

2012

Lopetusvuosi:

2016

Hankkeen rahoitukseen osallistuu:

EU;
MMM (1042/311/2012)

Eviran projektikoodi:

8247 ja 8430EU-hanke;
8349-kansallinen MMM-hanke

 

Sivu on viimeksi päivitetty 10.3.2020