Naudan punatauti eli babesioosi on hyvä esimerkki tauteihin vaikuttavien tekijöiden moninaisuudesta. Yksittäisen tekijän, esimerkiksi ilmastonmuutoksen, vaikutuksen erottaminen vaatii asiantuntemusta eri aloilta.
Ruokavirasto osallistuu aktiivisesti Helsingin yliopiston vetämään Vektorivälitteiset taudit ja ilmastonmuutos Suomessa -hankkeeseen erityisesti villieläinsairauksien ja virologian asiantuntemuksellaan. Muut konsortiohankkeen yhteistyötahot ovat Turun ja Jyväskylän yliopistot, Luonnonvarakeskus, Ilmatieteen laitos, sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia.
Tutkimuslaitosten monialaisuuden odotetaan helpottavan punkki- ja hyönteisvektorivälitteisten tautien leviämisen ymmärrystä ja siten edistävän niiden torjuntaa. Erityiskiinnostuksen kohteina ovat punkkivälitteiset ihmisiin tarttuvat puutiaisaivokuume ja borrelioosi.
”Vasta viime vuosina on ymmärretty, että Suomen puutiaiskanta koostuu nykyään kahdesta lajista, joiden vuodenaikaiskierrot ovat varsin erilaiset. Tässä saattaa olla osaselitys sille, miksi alkueläimen aiheuttama naudan babesioosi on valtavasti harvinaistunut viimeisten 50 vuoden aikana, vaikka puutiaiset ovat näyttäneet selvästi yleistyvän”, sanoo tutkimusprofessori Antti Oksanen Ruokavirastosta.
1960-luvulla eläinlääkärit ilmoitusvelvollisina raportoivat tuhansia babesioosi-tapauksia vuodessa, mutta viime vuosina on ilmoitettu vain muutamia yksittäistapauksia. Varmastikin myös ranta- ja metsälaidunnuksen väheneminen on vähentänyt tapauksien määrää.