Listeria

Elintarvikevälitteiset epidemiat

Elintarvikevälitteiset listeriabakteerin aiheuttamat epidemiat vuodesta 2000 (pdf)

2018

Vuoden 2018 lokakuussa Oulussa todettiin yksi keskisuuri L. monocytogenes -bakteerin aiheuttama epidemia. Tartunta saatiin pakastemaissista ja -vihanneksista, jotka olivat riittämättömästi kuumennettu. Epidemiassa sairastui 30 henkilöä.

THL selvitti kansainvälistä Listeria MLST6-ryvästä yhteistyössä paikallisten viranomaisten, Ruokaviraston ja Euroopan tautikeskuksen kanssa. Tartuntojen lähteen selvittämiseksi potilaista eristettyjä kantoja verrattiin listeriakantoihin, joita oli todettu elintarvikkeista Suomessa ja muissa Euroopan maissa. Tapausten kanssa samanlaisia listeriakantoja löytyi muun muassa pakastemaissista. Epidemiatapauksia tunnistettiin vuosien 2016–2018 aikana 28, mutta vain yksi neljästätoista vuonna 2018 haastatellusta tapauksesta ilmoitti nauttineensa pakastemaissia.

2015

Elokuussa raportoitiin yksi Listeria monocytogenes -bakteerin aiheuttama keskisuuri epidemia, jossa sairastui 24 henkilöä. Tartunta saatiin noutopöydästä ravintolassa Sysmässä, mutta yksittäistä välittäjäelintarviketta ei tunnistettu. Elintarvikenäytteitä ei saatu, koska epäilyn tullessa ilmi ravintola oli jo sulkenut kaudelta ovensa eikä mitään elintarvikkeita ollut jäljellä. Tarkastuskäynnin yhteydessä otettiin viisi pintapuhtausnäytettä tarjoiluun käytettävistä astioista, joista tutkittiin Listeria. Listeriaa ei todettu näytteissä. Lisäksi tarkastuskäynnin yhteydessä otettiin vesinäyte ravintolan omasta kaivosta. Näytteessä ei ollut huomautettavaa mikrobiologisen laadun (E. coli, koliformiset bakteerit, suolistoperäiset enterokokit) osalta.

2012

Heinäkuussa kymmenellä saman sairaalan vuodeosastolla olleella potilaalla todettiin L. monocytogenes serotyypin II, PFGE tyyppi 225. Kaikilla sairastuneilla oli ripulia ja kahdella heistä todettiin verenmyrkytys. Yksi potilaista menehtyi 20 päivän kuluttua ruoansulatuskanavaoireiden alettua. Lihahyytelöä pidettiin tartunnan todennäköisenä lähteenä. Lihahyytelöä oli tarjoiltu vain kyseisellä osastolla, kun taas muita elintarvikkeita oli tarjoiltu laajalti myös muilla sairaalan osastoilla joissa ei ilmennyt sairastumisia. Sairaalan henkilökunnan mukaan puolet lihahyytelöpaketista oli kulutettu heti avaamisen jälkeen ja loput oli tarjoiltu 24 tuntia avaamisesta tai hävitetty. Henkilökunta kuitenkin muisti, että heinäkuussa avattua pakettia olisi säilytty jääkaapissa pidempään ja että sitä olisi tarjoiltu vielä viikkoa myöhemmin. Mitään taudinaiheuttajaa ei löytynyt sairaalaan ruoasta tai ympäristöstä otetuista näytteistä. Alkaen kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin, kymmenen uutta sairastapausta todettiin eri sairaanhoitopiireissä ympäri Suomea. Kaikilla sairastuneilla todettiin L. monocytogenes serotyyppin II, PFGE tyyppi 225, mutta heillä ei ilmoitettu olleen ripulioireita eikä heiltä ollut otettu ulostenäytteitä. Sairastuneista kaksi menehtyi 4–5 vuorokautta sairauden oireiden alkamisesta. Näistä kymmenestä henkilöstä seitsemän oli ollut laitoshoidossa kesä-heinäkuussa 2012. Paikalliset terveystarkastajat selvittivät, että kaikille seitsemälle oli hoitolaitoksessa tarjoiltu lihahyytelöä. Epäiltyä viipaloitua lihahyytelöä tuotettiin 500 kg erissä joka toinen viikko ja sitä toimitettiin asiakkaille eri puolilla maata jakeluyhtiön kautta. Tuotantolaitoksen maalis- toukokuussa ottamissa omavalvontanäytteissä oli todettu kerran L. monocytogenes, mutta se poikkesi tyypiltään sairastuneilla todetusta kannasta. Elokuun alussa paikallisen elintarviketurvallisuusviranomaisen tarkastuksen aikana laitoksen tuotantoympäristöstä otetusta näytteestä löydettiin L. monocytogenes-bakteeri joka osoittautui tyypiltään samaksi tautikannan kanssa.

2011

Vuonna 2011 yksi pieni Listeria monocytogenes -bakteerin aiheuttama epidemia todettiin joulukussa Tampereella. Epidemiassa sairastui kaksi henkilöä nautittuaan leipomossa valmistettua kakkua kotona. Kakku oli ehditty jo heittää roskakoriin ennen näytteenottoa, ja havaittu listeria määrä kakussa oli todella pieni.

2006

Suomessa raportoitiin yksi listeriaepidemia heinäkuussa 2006, kun 30 syntymäpäivävieraasta 11 (36 %) sairastui listerioosiin syötyään yksityistaloudessa suolatuista sienistä valmistettua sienisalaattia. Näytteeksi saaduista suolasienistä ja tarjotusta suolasienisalaatista eristettiin Listeria monocytogenes. Vuonna 2006 jäljitettiin lisäksi kahden invasiiviseen listerioositapauksen tartuntalähteeksi loimulohi. Kalatuotteet olivat peräisin eri valmistajilta.

Talousvesivälitteiset epidemiat

Ei osuutta talousvesivälitteisiin epidemioihin vuodesta 2000.