Blogi: Näin juhlit huonekasviviikkoa turvallisesti

16. syyskuuta 2020

Ensin ruokaostosten mukana matkaan tarttuu yksi jo lapsuudesta tuttu viherkasvi. Seuraavalla kerralla toinen. Pian huomaat etsiväsi verkkokaupasta harvinaisempia yksilöitä tai huudat onnekkaasti Facebookin kasviharrastajien ryhmästä itsellesi pistokkaan erikoisesta lehtivärimuunnoksesta. Enää viherkasveja ei ole pelkästään ikkunalaudoilla, vaan niitä varten kotiin on pystytetty hylly jos toinenkin, ja työpöydän pintaa ei ole enää aikoihin ollut näkyvissä terrakottaruukkujen alta. Loman ajaksi pitää kirjoittaa seikkaperäinen ohje hoitovastuuseen jäävälle kukkienkastelijalle. Tämä saattaa kuulostaa monesta harrastelijahortonomista varsin tutulta.

Tutulta voi kuulostaa myös lehtien alapinnoilla lymyilevät tuholaiset. Juuri hankitusta viherkasvista voi löytyä esimerkiksi ripsiäisiä, vihannespunkkeja tai kirvoja - pahimmassa tapauksessa näitä kaikkia. Lisäksi kasvin lehdet saattavat muuttua laikukkaiksi ja haalistuneiksi, tai lehdissä voi näkyä vaaleita juovia. Toivottavasti tällainen kasvi ei ehdi päätyä ikkunalaudalle muiden kasvien seuraksi ennen oireiden huomaamista!

_peikonlehti1.jpg

Kuva 1. Peikonlehti on varmasti monelle tuttu huonekasvi. (Kuva: Miia Pasanen, Ruokavirasto)

Valtakunnallista huonekasviviikkoa vietetään syyskuussa

Huonekasviseura ry:n ja Puutarhaliitto ry:n jo toista kertaa järjestämää valtakunnallista huonekasviviikkoa vietetään viikolla 38. Tapahtumalle on varmasti kysyntää, sillä huonekasvien suosio jatkaa kasvuaan erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Eikä ihme. Kasvien kanssa puuhastelu on rentouttavaa ja joskus jopa terapeuttista. Sen lisäksi, että huonekasveja ostetaan omaksi iloksi lisäämään viihtyisyyttä, on huonekasveilla parantava vaikutus sisäilman laatuun. Eikä viherkasvien suosio rajoitu pelkästään koteihin, sillä esimerkiksi viherseinät julkisissa tiloissa ovat jo tuttu näky.

Uusia kasveja voi nykyään hankkia perinteisten kukkakauppojen ja vihermyymälöiden lisäksi helposti vaikka marketeista ruokaostosten lomassa. Uusien ja eksoottisten lajien perässä suunnataan kuitenkin usein ostoksille verkkoon. Verkossa kasvilajien valikoima on lähes loputon ja ostoksia voi tehdä niin kotimaisista kuin ulkomaisista verkkokaupoista. Ammattimaisten toimijoiden ylläpitämien verkkokauppojen lisäksi ostoksia voi tehdä esimerkiksi Amazonissa, eBayssa, Etsyssä ja Wishissä. Lisäksi yksityishenkilöt myyvät kasvejaan sekä niiden pistokkaita sosiaalisen median kanavissa, kuten Facebookissa ja Instagramissa. Ostosmahdollisuuksia on lukemattomia, ja tuotteita voi tilata muutamalla klikkauksella vaikka toiselta puolelta maailmaa.

_anopinkieli.jpg

Kuva 2. Anopinkieli luo viihtyisyyttä sairaalan odotustilassa. (Kuva: Miia Pasanen, Ruokavirasto)

_viherseinä.jpg

Kuva 3. Viherseinät tuovat raikkautta työympäristöön. (Kuva: Miia Pasanen, Ruokavirasto)

Miten lainsäädäntö vaikuttaa kasvien nettitilauksiin

Harvinaisten kasvien sekä niiden pistokkaisen tilaaminen netistä saattaakin houkuttaa, mutta ennen tilaamista on hyvä huomioida muutama asia. EU:n kasvinterveyslainsäädäntö uudistui vuoden 2019 lopussa, ja se vaikuttaa muun muassa kasvien ja kasvituotteiden tuontiin EU:n ulkopuolelta. Kaikilla EU:n ulkopuolelta tilattavilla istutettavaksi tarkoitetuilla kasveilla tulee olla kasvinterveystodistus (Phytosanitary Certificate). Kasvinterveystodistus on lähettävän maan viranomaisen myöntämä todistus vastaanottajamaan viranomaisille siitä, että kasvit täyttävät tuontimaan vaatimukset ja ovat puhtaita kasvintuhoojista. Lainsäädännön uudistuksella pyritään estämään merkittävien kasvintuhoojien leviäminen EU:n alueelle ja edelleen maasta toiseen.

Lainsäädännön uudistuksen jälkeen EU-maista voi edelleen tilata ja tuoda kasveja ja niiden osia ilman kasvinterveystodistusta. Rajoitukset koskevat ainoastaan tulipoltteen isäntäkasveja ja siemenperunaa, sillä niillä pitää olla PZ-kasvipassi Suomeen tuotaessa. PZ-kasvipassi antaa takuun siitä, että kasvit on tuotettu tietyistä kasvintuhoojista puhtailla alueilla. Huomioitavaa on myös, että Brexit vaikuttaa Yhdistyneestä Kuningaskunnasta tehtyihin tilauksiin 31.12.2020 jälkeen. Brexitin lisäksi tulee ottaa huomioon, että EU:n tai kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvia kasveja ei saa tuoda Suomeen, eikä myöskään CITES-sopimuksen suojelemia uhanalaisia kasveja.

Huolimatta siitä, että EU-maista tilatuilla kasveilla ei tarvitse olla kasvipassia, kannattaa kuitenkin miettiä, mistä kasvinsa tilaa. Ammattimaisten toimijoiden tuotantoa valvotaan, ja niiltä tilatessa tietää, mitä saa ja mistä kasvit ovat peräisin. Vaikka verkko-ostaminen on tehty nykyään helpoksi, on ennen ostopäätöksen tekoa syytä tarkistaa, missä maassa verkkokauppa toimii.

Tiedäthän riskit ja vastuut, kun tilaat ulkomailta?

Kaikilla taimilla, ruukku- ja viherkasveilla, pistokkailla, varteoksilla ja muulla lisäysaineistolla tulee olla kasvinterveystodistus EU:n ulkopuolelta tuotaessa. Kasvinterveystodistuksen myöntää lähettäjämaan kasvinterveysviranomainen. Vaikka myyjä lupaisi kasvinterveystodistuksen lähettämilleen kasveille, voi olla, että todistus ei kuitenkaan saavu lähetyksen mukana. Myyjää voi olla tässä tapauksessa vaikea saada tilivelvolliseksi, ja kaikki vastuu jää ostajalle. Jos kasvinterveystodistusta ei ole, kasvilähetys päätyy rajatarkastusasemalla tuhottavaksi.

Sen lisäksi, että yksityishenkilöiden harrastamaa kasvien tuontia on hankala valvoa, se voi aiheuttaa merkittävää taloudellista vahinkoa ja suurta riskiä kasvinterveydelle. Tavallisten kasvintuhoojien lisäksi saattaa kasvilähetyksen mukana kulkeutua karanteenituhoojia tai haitallisia vieraslajeja. Päällisin puolin terveeltä näyttävä kasvi voi kantaa tautia piilevänä tai siinä voi lymyillä haitallisen kasvintuhoojan munia. Ongelmaksi tämä muodostuu erityisesti silloin, jos huonekasvi viettää kesäänsä ulkona muiden kasvien seurassa hyönteisten pölytettävänä tai päätyy eläkepäivilleen pihan perälle avokompostiin.

_palsamin kuoliolaikkuvirus.jpg

Kuva 4. Palsamin kuoliolaikkuviruksen aiheuttamia oireita kaktuksella. Virusta esiintyy monilla ruukku- ja ryhmäkasveilla. (Kuva: Ulla Oksanen, Ruokavirasto)

Verkko-ostoksia tehdessä kannattaa olla tarkkana

Kasvinterveystodistuksen saaminen verkko-ostoksia tehdessä voi osoittautua hankalaksi. Jos todistus on kuitenkin mahdollista saada, kannattaa jo ennen tilauksen tekemistä selvittää, kuinka maahantuonnin ja tuontitarkastuksen kanssa pitää toimia. Lisäksi Ruokaviraston sivuilla on ohjeet koristekasvien siementen tuontiehdoista. Edelleen kannattaa huomioida, että tietyillä kasveilla on maahantuontikieltoja osasta tai kaikista EU:n ulkopuolisista maista. Maahantuontikiellot koskevat mm. tulipoltteen isäntäkasveja, havukasveja, sitruspuita ja perunaa. Jos kävisi niin ikävästi, että ulkomailta hankitussa kasvissa esiintyisi poikkeavia lehtioireita tai tuholaisia, on silloin tehtävä ilmoitus Ruokaviraston kasvintarkastukseen (kasvinterveys@ruokavirasto.fi) lisäohjeiden saamiseksi.

Jokainen voi kuitenkin huolellisesti harkittuaan tehdä turvallisia ostoksia jatkossakin. Jos markettien ja kukkakauppojen valikoimista ei löydy juuri sitä harvinaista purppuraköynnösvehkan lehtivärimuunnosta, kannattaa pohtia tarkkaan, mistä verkkokaupasta tai yksityiseltä myyjältä ostoksia lähtee tekemään. Myös huonekasviharrastajat voivat pitää huolta kasvinterveydestä turvaten Suomen luonnon ja suomalaisen tuotannon puhtauden tulevaisuudessa!

_Miia_Pasanen_värikuva_rajattu.jpg
Miia Pasanen
ylitarkastaja, kasvinterveysyksikkö