Blogi: Miten voin edistää kasvinterveyttä puutarhassani?

21. toukokuuta 2025

Puutarhanhoito on monelle rakas ja rauhoittava harrastus. Harva kuitenkaan tulee ajatelleeksi, että kasvien terveys vaikuttaa koko ekosysteemiin. Maailmanlaajuisesti kasvintuhoojat pilaavat jopa 40 prosenttia sadosta vuosittain. Uudet kasvintuhoojat ja vieraslajit leviävät ilmastonmuutoksen myötä, matkustamisen ja kansainvälisen kaupan mukana. Usein uusien alueiden ekosysteemillä ei ole keinoja puolustautua tulokkaita vastaan, joten ne pääsevät aiheuttamaan vahinkoa ympäristölle. Kuitenkin meistä jokainen voi osaltaan vaikuttaa asiaan omalla toiminnallaan.

Tarkkaile ja tunnista karanteenituhoojat ajoissa

Ensimmäinen askel on puutarhan ja myös muun ympäristön tarkkailu. Opettele tunnistamaan keskeiset karanteenituhoojat. Suomessa erityisen haitallisia ovat esimerkiksi perunanlehtiä syövä koloradonkuoriainen, omenapuita ja koristepensaita vaivaava tulipolte-bakteeri sekä puiden sisällä elävä ja siten puita tappava aasianrunkojäärä. Jos epäilet kohdanneesi tällaisen tuhoojan tai epäilet jotain muuta karanteenituhoojaa, tällöin tulee ottaa yhteyttä Ruokavirastoon sähköpostitse osoitteeseen kasvinterveys@ruokavirasto.fi tai täyttää ilmoituslomake Ruokaviraston sivuilla. Suomessa esiintyy toki monia muitakin puutarhakasveille haitallisia kasvintuhoojia, kuten äkämäpunkkeja, kirvoja, ripsiäisiä, koiperhosia ja kirjanpainajia, mutta Ruokaviraston tehtävänä on suojella Suomea nimenomaan karanteenituhoojilta.

Ole tarkkana taimiostoksilla

Taimiostoksilla valitse vain terveitä ja elinvoimaisia taimia, ja käytä sertifioitua siemenperunaa. Ruokaperunat ovat tarkoitettu vain syötäväksi eli niitä ei suositella istutettavaksi maahan. Terve siemenperuna on hyvän perunasadon lähtökohta ja siitä ei kannata tinkiä. Harrastajat voivat myydä toisilleen kasvattamiaan taimia tai viherkasveja tietyin edellytyksin. Siemenperunan ja tulipoltteen isäntäkasvien myymiselle on tiukemmat vaatimukset. Myynnin arvo saa olla vuodessa korkeintaan 10 000 € ja kasveja ei saa myydä ammattimaisille toimijoille. Jos ostat harrastajilta taimia, tarkista tällöinkin, että kasvit ovat terveitä ja hyvässä kasvussa.

Tilaatko tai tuotko kasveja ulkomailta? Tarkista vaatimukset

Kasvien tilaaminen ulkomailta voi kuulostaa houkuttelevalta, mutta siihen liittyy riskejä. Kasvit voivat päälle päin näyttää kauniilta, mutta niiden mukana voi huomaamatta matkustaa tuhoojia, joita Suomessa tai EU:ssa ei vielä ole. Tämän vuoksi kasvituotteille on asetettu tiukkoja rajoituksia, jos niitä aikoo tuoda EU:n ulkopuolelta.  Jos tilaat kasveja netistä, tarkista huolellisesti vaatimukset ennen tilauksen tekemistä. EU:n ulkopuolelta tilattaessa tarvitaan kasvinterveystodistus. Varmista, että saat sen paketin mukana. Toisista EU-maista tilaaminen on vapaampaa, mutta tietyt kasvit, kuten omenapuut ja siemenperuna, vaativat erityisen PZ-kasvipassin myös EU:n sisällä. Samat vaatimukset koskevat kasvituotteita, jos tuot niitä matkatuliaisina.

Vaali puutarhan pieniä apureita

Kasvintuhoojien torjunnassa vastuullisuus on avainasemassa. Ensisijaisesti kannattaa suosia muita kuin kemiallisia torjuntamenetelmiä. Tällaisia ovat esimerkiksi biologinen torjunta, vanha kunnon rikkakasvien kitkeminen ja sairaalta näyttävien kasvien hävittäminen. Biologisia torjuntaeliöitä on saatavilla kuluttajille. Esimerkiksi petopunkit, leppäpirkot ja loispistiäiset ovat sopivissa olosuhteissa tehokkaita apureita viherkasveilla sisätiloissa ja myös puutarhassa. Jos kasvinsuojeluaineiden käyttö on välttämätöntä, varmista, että ne ovat viranomaisen hyväksymiä ja noudata tarkasti kasvinsuojeluaineen valmistajan käyttöohjeita ympäristöhaittojen minimoimiseksi. Terveet ja Suomen oloihin sopeutuneet kasvit kestävät paremmin tuholaisia ja tauteja, jolloin kasvinsuojeluaineita tarvitaan vähemmän.

Monimuotoisuus kunniaan puutarhassakin

Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on maailmanlaajuisesti huolenaiheena ja tästä on todella tärkeää huolehtia myös omassa puutarhassa. Pölyttäjät ja muut hyötyeliöt, kuten eri kasvintuhoojien luontaiset viholliset, ovat puutarhurin parhaita kavereita, joista kannattaa pitää kiinni. Istuta eri aikoihin kukkivia kasveja, joista eri mehiläislajit ja perhoset pitävät. Rakenna hyönteishotelli ja tarjoa muitakin piilo- ja pesäpaikkoja erilaisille hyönteisille. Monien kukkivien rikkakasvien, kuten voikukan siitepöly ja mesi ovat tärkeää loppukevään ravintoa kehittyville pölyttäjäyhteiskunnille. Nämä kukat kannattaa niittää tai kitkeä vasta heti kukinnan jälkeen ennen siementen muodostumista. Olet ehkä myös huomannut pörinää apilaa kasvavalla nurmikolla? Nämäkin kannattaa jättää kukkimaan nurmikkoa leikatessa.

Yksi porukka, joiden tuloon on syytä suhtautua jyrkästi kotipuutarhoissa ja muuallakin luonnossa ja kasvintuotannossa, ovat uudet vieraslajit ja erityisesti haitallisiksi luokitellut vieraslajit. Vieraslaji käsitteenä tarkoittaa ihmisen levittämää lajia, joka aiheuttaa haittaa luonnossa syrjäyttäen kotoperäisiä/alkuperäisiä lajeja. Tuttuja esimerkkejä vieraslajeista ovat esimerkiksi laajalle levinneet lupiini ja kurtturuusu.

Kotipuutarhurin muistilista:

  • Ilmoita heti karanteenituhoojaepäilyistäsi Ruokavirastoon sähköpostitse kasvinterveys@ruokavirasto.fi tai verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella.
  • Osta vain terveitä ja elinvoimaisen näköisiä taimia.
  • Suosi luonnonmukaisia torjuntakeinoja ja vaali hyötyeliöitä sekä monimuotoisuutta puutarhassasi.
  • Tarkista aina vaatimukset Ruokaviraston verkkosivuilta ennen kasvituotteiden tilaamista tai niiden tuomista tuliaisina ulkomailta.

Kun huolehdit kasvien terveydestä, suojelet samalla luontoa ja varmistat itsellesi runsaan ja terveellisen sadon. Lisää vinkkejä ja ajankohtaista tietoa löydät Ruokaviraston verkkosivuilta ja Instagramista @kasvikanava_ruokavirasto.

Suomessa on noudatettu kasvinterveyttä koskevaa lainsäädäntöä nyt sadan vuoden ajan. Tämä blogikirjoitus on osa juhlavuoden blogisarjaa, jossa tarkastelemme niin tehtyä sadan vuoden matkaa kuin nykypäivän kasvinterveyskysymyksiäkin.

Aino-Maija Alanko

Erityisasiantuntija

Kasvinterveys- ja lannoiteyksikkö