Alkuperäisrotueläinten kasvattaminen -ympäristösopimuksen sopimusehdot 2023

Julkaisupäivä: 22. joulukuuta 2022

Alkuperäisrotueläinten kasvattamista koskeva ympäristösopimus (jäljempänä sopimus) on alkuperäisrotujen geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja edistämiseen tähtäävä ympäristösopimus.

Sopimuksen hakija (jäljempänä hakija) voi saada korvausta tekemällä sopimuksen hallinnassaan olevasta puhdasrotuisesta alkuperäisrotuisesta eläimestä, joka täyttää sopimuksen kaikki ehdot.

Puhdasrotuisella eläimellä tarkoitetaan nautaa, lammasta ja vuohta, joilla on kantakirjatodistus, tai hevosta, jonka rotu Suomen Hippoksen rekisterissä on suomenhevonen tai maatiaiskanoja, jotka kuuluvat Luonnonvarakeskuksen maatiaiskanojen säilytysohjelmaan.

Korvausta voidaan maksaa seuraavista puhdasrotuisista eläimistä:

  • itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarja
  • suomenvuohi
  • suomenlammas, ahvenanmaanlammas ja kainuunharmaslammas
  • suomenhevonen
  • maatiaiskanat ja -kukot.

Korvauksen määrää ja ehtoja voidaan muuttaa sopimuskauden aikana, jos Euroopan unionin lainsäädännön muutokset, päällekkäisen maksun estäminen tai perustasoa koskevat muutokset sitä edellyttävät. Jos korvauksen saaja ei hyväksy tällaista mukautusta, hänellä on oikeus luopua sopimuksesta ilman takaisinperintää.

Sopimuskausi

Sopimuskauden pituus on yksi kalenterivuosi, 1.1.–31.12.2023. Sopimusehtoja on noudatettava 1.1. 2023 alkaen.  

Aiemmin tehdyn 30.4.2023 päättyvän sopimuksen sopimuskausi

Uusi sopimus tehdään ajalle 1.1.–31.12.2023. Sopimukselle voi ilmoittaa myös päättyvän (1.5.2022–30.4.2023) sopimuksen eläimiä, jotka täyttävät uuden sopimuksen ehdot.

Molemmilla sopimuksilla mukana olevista eläimistä maksetaan ajalla 1.1.–30.4.2023 päättyvän sopimuksen korvaustason mukaisesti ja ajalla 1.5.–31.12.2023 uuden rahoituskauden sopimuksen korvaustason mukaisesti.

Päättyvällä sopimuksella voi olla myös eläimiä, jotka eivät tule mukaan uuden rahoituskauden sopimukselle. Niiden sopimus loppuu 30.4.2023.

Hakija

Sopimuksen tekevät hakija ja se elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus), jonka toimialueella hakijan maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, toimivaltainen on se viranomainen, jonka toimialueella pääosa maatilan pelloista sijaitsee.

Hakija voi olla

  • luonnollinen henkilö
  • oikeushenkilö tai
  • luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmä.

Hakijan on oltava sopimusvuotta edeltävän vuoden joulukuun 31. päivänä vähintään 18-vuotias.

Alle 18-vuotias voi hakea sopimusta, jos hän on solminut avioliiton, harjoittaa maataloutta yhteisomistajana yhdessä vanhempansa kanssa tai ikää koskevasta vaatimuksesta poikkeamiseen on muita erityisiä syitä. Jos maa- ja puutarhataloutta harjoitetaan useamman viljelijän toimesta tai yhteisömuodossa, sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että vähintään yksi viljelijä, yhteisön jäsen, osakas tai yhtiömies täyttää ikää koskevan vaatimuksen.

Sopimuksen hakeminen

Sopimuksen hakemiseen tarvitaan tilatunnus.

Sopimusta ja sen maksua haetaan sähköisesti Vipu-palvelussa alkuvuodesta 2023. Hakemuksen lisäksi hakijan on palautettava rotukohtaisesti määritellyt pakolliset liitteet. Tarkempi ohje sopimuksen hakemiseen Vipu-palvelussa on luettavissa osoitteessa ruokavirasto.fi/vipu/alkuperaisrotusopimus (julkaistaan myöhemmin). 

Kaikki sopimuseläimiksi haettavat eläimet ilmoitetaan samalla hakemuksella yksilöeläiminä joko EU-tunnuksittain tai UELN-/rekisterinumeroittain. Maatiaiskanat haetaan parvena ja niistä sopimusta hakevan on palautettava Luonnonvarakeskuksen todistus kuulumisesta maatiaiskanojen säilytysohjelmaan. Hakijan on ilmoitettava kanojen ja hevosten tavanomainen pitopaikkatunnus hakemuksella. Tavanomaisen pitopaikan muuttuessa se on ilmoitettava ELY-keskukseen.

Sopimus syntyy, kun ELY-keskus tekee sopimuspäätöksen hakijan jättämän hakemuksen perusteella. Sopimuksen eläinmäärää ei voi lisätä kesken sopimusvuoden.

Korvauksen määrä ja maksaminen sopimuksesta

Korvaus maksetaan sopimuksen eläinmäärästä muodostuvan eläinyksikkömäärän (ey) perusteella yhdessä osassa hakuvuotta seuraavana keväänä (taulukko 1).

Taulukko 1: Sopimukselle hyväksytyt alkuperäisrodut, sopimuksen korvaustasot, sopimuseläinten eläinyksikkökertoimet sekä sopimukseen tekoon vaadittavat vähimmäiseläinmäärät roduittain vuonna 2023.

Rotu

Korvaustaso

Eläinyksikkökerroin

Vähimmäiseläinmäärä täyttyy, kun eläimiä on

itäsuomenkarja

683 €/ey

1 kpl = 1,0 ey

1 kpl

länsisuomenkarja

683 €/ey

1 kpl = 1,0 ey

1 kpl

pohjoissuomenkarja

683 €/ey

1 kpl = 1,0 ey

1 kpl

suomenlammas

300 €/ey

1 kpl = 0,2 ey

5 kpl

kainuunharmaslammas

350 €/ey

1 kpl = 0,2 ey

5 kpl

ahvenanmaanlammas

350 €/ey

1 kpl = 0,2 ey

5 kpl

suomenvuohi

350 €/ey

1 kpl = 0,2 ey

5 kpl

suomenhevonen

350 €/ey

1 kpl = 1,0 ey

1 kpl

maatiaiskana

300,14 €/sopimus

 

Sopimuksella pitää olla vähintään 20 kanaa, joista vähintään yksi on kukko.

Sopimusehdot

Korvausta saadakseen hakijan on noudatettava sopimuksen ehtoja.

Ehdollisuus

Eläinlajikohtaisten ehtojen lisäksi sopimuksen ehtona on ehdollisuuden vaatimusten noudattaminen. Ehdollisuusvaatimusten laiminlyönti aiheuttaa seuraamuksia kaikkiin viljelijätukiin. Jos laiminlyönti aiheutuu esimerkiksi maatalousmaahan kohdistuvasta rikkeestä, tukivähennys kohdennetaan pinta-ala- ja eläinperusteisiin tukiin. Ehdollisuuden vaatimuksista on kerrottu tarkemmin ehdollisuuden oppaalla osoitteessa ruokavirasto.fi/ehdollisuus.

Maatalousmaan ilmoittaminen

Hakijan on ilmoitettava kaikki hallinnassaan oleva maatalousmaa Vipu-palvelussa peltotukihaun 2023 loppuun mennessä. Jos hakija ei hae maatalousmaalle tukea, hakijan on ilmoitettava hallinnassaan oleva maatalousmaa (lomakkeella 102A) kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle peltotukihaun 2023 loppuun mennessä. Jos hakijalla ei ole hallinnassaan maatalousmaata, ilmoitusta ei tarvitse tehdä.

Eläinlajikohtaiset sopimusehdot

Nautojen sopimusehdot

Sopimusta voi hakea, jos hakijalla on hallinnassaan vähintään yksi sopimusehdot täyttävä eläin. Hakija sitoutuu pitämään hallinnassaan sopimusehdot täyttäviä nautoja koko sopimuksen keston ajan.

Nautojen vaatimukset

Hakija voi saada korvausta ainoastaan hallinnassaan olevasta sopimukselle hyväksytystä puhdasrotuisesta kantakirjatusta itäsuomenkarjan, länsisuomenkarjan tai pohjoissuomenkarjan naudasta (jäljempänä nauta). Naudan puhdasrotuisuus on todistettava Faba Osuuskunnan myöntämällä pääjakson kantakirjatodistuksella (kantakirjatunnus on joko S tai SSS).

Hakijan on toimitettava jokaisen sopimukselle haettavan naudan kantakirjatodistus hakemuksen liitteenä.

Naudan on pitänyt saada vähintään yksi puhdasrotuinen jälkeinen sopimuskautta edeltävien kahden  vuoden aikana. Puhdasrotuisen jälkeläisen pitää näkyä naudan kantakirjatodistuksella.

Jälkeläisenä huomioidaan myös kuolleena yli 7 kk tiineydestä syntynyt puhdasrotuinen jälkeläinen, jos se on ilmoitettu rekisteriin ja näkyy emän tai isän kantakirjalla.

Nautojen tunnistus ja rekisteröinti

Korvauksen saamisen edellytyksenä on eläinten tunnistus- ja rekisteröintisäädösten noudattaminen. Hakijan on huolehdittava nautarekisterin tietojen ajantasaisuudesta.

Naudan pitää olla rekisteröity nautarekisteriin ja se pitää merkitä hakijan tilatunnukselle viimeistään 1.1.2023. Lisäksi pitopaikan toimijan on pidettävä kirjaa pitopaikan naudoista. Tarkempia ohjeita nautojen merkinnästä ja rekisteröinnistä on annettu Eläintukien oppaalla luvussa Eläinten tunnistaminen ja rekisteröinti eläintuissa sekä osoitteessa ruokavirasto.fi/elainten-merkinta-ja-rekisterointi/.

Korvausta ei makseta ja tila voi saada seuraamuksia, jos naudan tunnistus- ja rekisteröintitiedot todetaan virheellisiksi tai ilmoitukset myöhässä tehdyiksi.

Vähimmäistason vaatimukset naudoilla

Sopimusehtojen lisäksi hakijan on noudatettava kansallisen lainsäädännön vähimmäistason vaatimuksia, jotta hän voi saada korvausta. Puutteet näiden noudattamisessa saattavat aiheuttaa seuraamuksia maksettavaan korvaukseen.

Vaatimukset perustuvat seuraaviin säädöksiin muutoksineen: Eläinsuojelulaki (247/1996,  4 § 1 mom., 5 § 1 mom.), eläinsuojeluasetus (396/1996, 1 § 1 ja 4 mom., 3 § 1 mom. ja 9 § 1 mom.), nautojen suojeluasetus (396/1996, 10 § 1 ja 3 mom.) ja valtioneuvoston asetus 592/2010, 13 § 1 ja 2 mom.).

Vaatimukset:

  • Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa.
  • Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista ruokaa ja juomaa. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi.
  • Eläinsuojasta ulkotarhaan ja laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava turvallisia. Ulkotarhan ja laitumen aitojen on oltava naudoille sopivasta materiaalista ja niille turvallisia. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään nautojen vahingoittuminen ja karkaaminen. Sähköistetyt aidat on rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että niistä ei aiheudu naudoille tarpeetonta kärsimystä.
  • Naudalle annettavan rehun on oltava ravintoainekoostumukseltaan sille sopivaa.
  • Vasikka on ruokittava ja juotettava vähintään kaksi kertaa päivässä.
  • Sairaan tai vahingoittuneen vasikan saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä.
  • Kuumalla säällä kaikkien vasikoiden saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä.
  • Nautojen juoma-astiat ja juottolaitteet on pidettävä puhtaina.
  • Virtsa ja ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä.

Lampaiden sopimusehdot

Sopimusta voi hakea, jos hakijalla on hallinnassaan vähintään viisi sopimusehdot täyttävää eläintä. Hakija sitoutuu pitämään hallinnassaan sopimusehdot täyttäviä lampaita koko sopimuksen keston ajan.

Lampaiden vaatimukset

Hakija voi saada korvausta ainoastaan hallinnassaan olevista sopimukselle hyväksytyistä puhdasrotuisista kantakirjatuista suomen-, kainuunharmas- ja ahvenanmaanlampaista (jäljempänä lammas). Suomenlampaiden ja kainuunharmaslampaiden kantakirjaa pitää ProAgria Keskusten Liitto ry ja ahvenanmaanlampaista Föreningen Ålandsfåret -yhdistys.

Lampaiden puhdasrotuisuus on todistettava

  • suomenlampailla ja kainuunharmaslampailla NettiKatras-sovelluksen alkuperäisrotutukilistalla. Suomenlampaan rotukoodin on oltava SS1 ja kainuunharmaslampaan KK1 tai K.
  • ahvenanmaanlampaalla NettiKatras-sovelluksen tai Föreningen Ålandsfåret -yhdistyksen alkuperäisrotutukilistalla. Ahvenanmaanlampaan rotukoodi on oltava AA1.

Alkuperäisrotutukilista on toimitettava hakemuksen liitteenä.

Lampaan on pitänyt saada vähintään yksi puhdasrotuinen jälkeläinen sopimuskautta edeltävän kahden vuoden aikana. Jälkeläisenä huomioidaan myös lammas- ja vuohirekisteriin ilmoitettu kuolleena syntynyt puhdasrotuinen jälkeläinen. Jälkeläinen on puhdasrotuinen, jos se on merkitty alkuperäisrotutukilistalle.

Jalostussuunnitelma

Tilalla pitää olla ajantasainen jalostussuunnitelma sopimukseen haetuille lampaille. Ajantasainen jalostussuunnitelma on palautettava ELY-keskukseen hakuajan loppuun mennessä. Jalostussuunnitelmaa on päivitettävä, jos korvauseläimenä käytetään lammasta, jota jalostussuunnitelma ei koske. Päivitetty jalostussuunnitelma on toimitettava korvaamisesta ilmoittamisen yhteydessä kirjallisesti ELY-keskukseen.

Jalostussuunnitelmassa on

  • kuvattava tilan lampaiden jalostustavoitteet
  • lueteltava kaikki sopimukselle haettavat naaras- ja urospuoliset alkuperäisrotuiset lampaat
  • oltava suunnitelma astutus- ja siemennysryhmistä, joissa käytetään saman rotuista pässiä
  • kuvattava, miten jalostuksessa huomioidaan sukusiitosasteet.

Hakija voi tehdä jalostussuunnitelman itse tai käyttää asiantuntijan tekemää jalostussuunnitelmaa.

Lampaiden tunnistus ja rekisteröinti

Korvauksen saamisen edellytyksenä on eläinten tunnistus- ja rekisteröintisäädösten noudattaminen. Hakijan on huolehdittava Lammas- ja vuohirekisterin rekisteritietojen ajantasaisuudesta.

Lampaan pitää olla rekisteröity lammas- ja vuohirekisteriin ja se pitää merkitä hakijan tilatunnukselle viimeistään 1.1.2023. Lisäksi pitopaikan toimijan on pidettävä kirjaa pitopaikan lampaista. Tarkempia ohjeita eläinten merkinnästä ja rekisteröinnistä on annettu Eläintukien oppaalla luvussa Eläinten tunnistaminen ja rekisteröinti eläintuissa sekä osoitteessa ruokavirasto.fi/elainten-merkinta-ja-rekisterointi/.

Korvausta ei makseta ja tila voi saada seuraamuksia, jos lampaan tunnistus- ja rekisteröintitiedot todetaan virheelliseksi tai ilmoitukset myöhässä tehdyiksi.

Vähimmäistason vaatimukset lampailla

Sopimusehtojen lisäksi hakijan on noudatettava eläinsuojelulainsäädännön vähimmäistason vaatimuksia. Puutteet näissä saattavat aiheuttaa seuraamuksia maksettavaan korvaukseen.

Vaatimukset perustuvat seuraaviin säädöksiin muutoksineen: Eläinsuojelulaki (247/1996, 4 § 1 mom. ja 5 § 1 mom.), eläinsuojeluasetus (396/1996, 1 §, 3 § ja 9 § 1 mom.), valtioneuvoston asetus (587/2010, 8 § 2 mom. 11 § ja 12 § 1 mom.).

Vaatimukset

  • Eläimen pitopaikan on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen sekä muutoinkin tarkoituksenmukainen ottaen huomioon kunkin eläinlajin tarpeet.
  • Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa.
  • Pitopaikassa tulee voida ylläpitää puhtautta ja hyvää hygieniaa. Eläimen tulee voida pitopaikassaan nousta makuulta luonnollisella tavalla.
  • Eläinsuojan lattia ei saa olla liukas ja se on voitava pitää helposti kuivana.
  • Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista ruokaa ja juomaa. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi.
  • Tarhan ja laitumen aitojen on oltava turvallisia.
  • Lampaille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä.

Vuohien sopimusehdot

Sopimusta voi hakea, jos hakijalla on hallinnassaan vähintään viisi sopimusehdot täyttävää eläintä. Hakija sitoutuu pitämään hallinnassaan sopimusehdot täyttäviä vuohia koko sopimuksen keston ajan.

Vuohien vaatimukset

Hakija voi saada korvausta ainoastaan hallinnassaan olevasta sopimukselle hyväksytystä puhdasrotuisesta kantakirjatusta suomenvuohesta (jatkossa vuohi).  Vuohien puhdasrotuisuus on todistettava ProAgria Keskusten Liiton NettiKatras-sovelluksen alkuperäisrotutukilistalla, joka on liitettävä hakemuksen liitteeksi. Suomenvuohen rotukoodi on SS1.

Vuohen on pitänyt saada vähintään yksi puhdasrotuinen jälkeläinen sopimuskautta edeltävän kolmen vuoden aikana. Jälkeläisenä huomioidaan myös lammas- ja vuohirekisteriin ilmoitettu kuolleena syntynyt puhdasrotuinen jälkeläinen.

Jälkeläinen on puhdasrotuinen, jos se on merkitty alkuperäisrotutukilistalle.

Jalostussuunnitelma

Tilalla pitää olla ajantasainen jalostussuunnitelma sopimukseen haetuille vuohille. Ajantasainen jalostussuunnitelma palautetaan ELY-keskukseen hakemuksen liitteenä. Tarvittaessa jalostussuunnitelmaa on päivitettävä, jos korvauseläimenä käytetään vuohta, jota jalostussuunnitelma ei koske. Päivitetty jalostussuunnitelma on toimitettava korvaamisen yhteydessä kirjallisesti ELY-keskukseen.

Jalostussuunnitelmassa on

  • kuvattava tilan vuohien jalostustavoitteet
  • lueteltava kaikki sopimukselle haettavat naaras- ja urospuoliset alkuperäisrotuiset vuohet
  • oltava suunnitelma astutus- ja siemennysryhmistä, joissa käytetään saman rotuista pukkia
  • kuvattava, miten jalostuksessa huomioidaan sukusiitosasteet.

Hakija voi tehdä jalostussuunnitelman itse tai käyttää asiantuntijan tekemää jalostussuunnitelmaa.

Vuohien tunnistus ja rekisteröinti

Korvauksen saamisen edellytyksenä on eläinten tunnistus- ja rekisteröintisäädösten noudattaminen. Hakijan on huolehdittava Lammas- ja vuohirekisterin rekisteritietojen ajantasaisuudesta.

Vuohen pitää olla rekisteröity Lammas- ja vuohirekisteriin ja se pitää merkitä hakijan tilatunnukselle viimeistään 1.1.2023.  Lisäksi pitopaikan toimijan on pidettävä kirjaa pitopaikan vuohista. Tarkempia ohjeita eläinten merkinnästä ja rekisteröinnistä on annettu Eläintukioppaalla luvussa Eläinten tunnistaminen ja rekisteröinti eläintuissa sekä osoitteessa ruokavirasto.fi/elainten-merkinta-ja-rekisterointi.

Korvausta ei makseta, jos vuohen tunnistus- ja rekisteröintitiedot ovat virheelliset tai ilmoitukset on tehty myöhässä.

Vähimmäistason vaatimukset vuohilla

Sopimusehtojen lisäksi hakijan on noudatettava kansallisen lainsäädännön vähimmäistason vaatimuksia, jotta hän voi saada korvausta. Puutteet näiden noudattamisessa saattavat aiheuttaa seuraamuksia maksettavaan korvaukseen.

Vaatimukset perustuvat seuraaviin säädöksiin muutoksineen: Eläinsuojelulaki (247/1996, 4 § 1 mom. ja 5 § 1 mom.), eläinsuojeluasetus (396/1996, 1 § 3 mom., 3 § 1 mom. ja 9 § 1 mom.) ja valtioneuvoston asetus (587/2010, 8 §:n 1 momentti).

Vaatimukset:

  • Eläimen pitopaikan on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen sekä muutoinkin tarkoituksenmukainen ottaen huomioon kunkin eläinlajin tarpeet.
  • Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa.
  • Pitopaikassa tulee voida ylläpitää puhtautta ja hyvää hygieniaa. Eläimen tulee voida pitopaikassaan nousta makuulta luonnollisella tavalla.
  • Eläinsuojan lattia ei saa olla liukas ja se on voitava pitää helposti kuivana
  • Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista ruokaa ja juomaa. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. (eläinsuojeluasetus 396/1996, 9§ muutoksineen)
  • Tarhan ja laitumen aitojen on oltava turvallisia (valtioneuvoston asetus 587/2010, 8§).
  • Vuohille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä.

Hevosten sopimusehdot

Sopimusta voi hakea, jos hakijalla hallinnassaan on vähintään yksi sopimusehdot täyttävä hevonen.

Vaatimukset hevosille

Hakija voi saada korvausta ainoastaan hallinnassaan oleville sopimukseen hyväksytyille puhdasrotuisille suomenhevosille. Hevonen on puhdasrotuinen, jos sen roduksi Suomen Hippos ry:n rekisterissä on merkitty suomenhevonen.

Hevosen on pitänyt saada vähintään yksi puhdasrotuinen jälkeläinen sopimuskautta edeltävien kolmen vuoden aikana. Jälkeläisten pitää olla nähtävissä Suomen Hippos ry:n Heppa-järjestelmässä. Vuonna 2022 syntyneiden varsojen ei tarvitse olla tunnistettuja.  Jälkeläisenä huomioidaan myös Heppa-järjestelmään ilmoitettu kuolleena syntynyt puhdasrotuinen jälkeläinen.

Hevosten tunnistus ja rekisteröinti

Korvauksen saamisen edellytyksenä on eläinten tunnistus- ja rekisteröintisäädösten noudattaminen. Hakijan on pidettävä kirjaa pitopaikan hevosista. Hevosen pitää olla rekisteröity Suomen Hippoksen rekisteriin ja sillä tulee olla tunnistusasiakirja.

Hevosen tavanomaiset pitopaikat pitää ilmoittaa sopimushakemuksella. Jos hevonen siirtyy sellaiseen pitopaikkaan sopimuskauden aikana mitä ei olla hakemuksella ilmoitettu, siitä pitää ilmoittaa ELY-keskukselle.

Hevoset voivat olla myös muualla kuin hakijan pitopaikassa, mutta pitopaikka on pystyttävä osoittamaan.

Vähimmäistason vaatimukset hevosilla

Sopimusehtojen lisäksi hakijan on noudatettava kansallisen lainsäädännön vähimmäistason vaatimuksia, jotta hän voi saada korvausta. Puutteet näiden noudattamisessa saattavat aiheuttaa seuraamuksia maksettavaan korvaukseen.

Vaatimukset perustuvat seuraaviin säädöksiin muutoksineen: Eläinsuojelulaki (247/1996, 4 § 1 mom. ja 5 § 1 mom.), eläinsuojeluasetus (396/1996, 1 § 3 mom.,  3 § 1 mom. ja 9 § 1 mom.) ja valtioneuvoston asetus (588/2010, 6 § 1 mom., 7 § 2, 3 mom. ja 9 §).

Vaatimukset:

  • Eläimen pitopaikan on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen sekä muutoinkin tarkoituksenmukainen ottaen huomioon kunkin eläinlajin tarpeet.
  • Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa.
  • Pitopaikassa tulee voida ylläpitää puhtautta ja hyvää hygieniaa. Eläimen tulee voida pitopaikassaan nousta makuulta luonnollisella tavalla.
  • Eläinsuojan lattia ei saa olla liukas ja se on voitava pitää helposti kuivana.
  • Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista ruokaa ja juomaa. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi.
  • Ulkotarhan ja laitumen sekä eläinsuojasta ulkotarhaan ja laitumelle johtavien kulkuteiden on oltava turvalliset. Aidat ja niihin liittyvät rakenteet on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että hevonen ei vahingoita niihin itseään. Ulkotarhan ja laitumen aita ei saa olla piikkilankaa.
  • Hevosille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä.

Maatiaiskanojen sopimusehdot

Sopimukselle haettavien kanojen ja kukkojen on kuuluttava Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään maatiaiskanojen säilytysohjelmaan ja noudatettava sen sääntöjä sopimuskauden alusta lukien. Hakija voi saada korvausta ainoastaan sopimukseen hyväksytyille puhdasrotuisille maatiaiskanoille ja -kukoille. Hakijan on toimitettava todistus säilytysohjelmaan kuulumisesta hakemuksen liitteenä.

Sopimuksen kohteena olevaan vähintään 20 maatiaiskanan parveen pitää kuulua vähintään yksi maatiaiskukko.

Jos hakijan maatiaiskanojen kuuluminen säilytysohjelmaan loppuu kesken sopimuskauden tai jos eläinmäärä vähenee alle sopimusehtojen vähimmäismäärän, sopimus raukeaa. Hakijan on ilmoitettava muutoksesta ELY-keskukseen 14 vuorokauden kuluessa tapahtuneesta.

Korvauksen saamisen edellytyksenä on eläinten tunnistus- ja rekisteröintisäädösten noudattaminen. Kanojen on oltava rekisteröidyssä pitopaikassa. Pitopaikka on ilmoitettava sopimushakemuksella. Mikäli pitopaikka muuttuu sopimuskauden aikana, siitä on ilmoitettava ELY-keskukselle.

Vähimmäistason vaatimukset kanoilla

Sopimusehtojen lisäksi hakijan on noudatettava kansallisen lainsäädännön vähimmäistason vaatimuksia, jotta hän voi saada korvausta. Puutteet näiden noudattamisessa saattavat aiheuttaa seuraamuksia maksettavaan korvaukseen.

Vaatimukset perustuvat seuraaviin säädöksiin muutoksineen: Eläinsuojelulaki (247/1996, 4 § 1 mom. ja 5 § 1 mom.), eläinsuojeluasetus (396/1996, 1 § 3 mom., 3 § 1 mom. ja 9 § ) ja valtioneuvoston asetus (673/2010, 6 § ja 9 § 1 mom.).

Vaatimukset:

  • Eläimen pitopaikan on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen sekä muutoinkin tarkoituksenmukainen ottaen huomioon kunkin eläinlajin tarpeet.
  • Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa.
  • Pitopaikassa tulee voida ylläpitää puhtautta ja hyvää hygieniaa. Eläimen tulee voida pitopaikassaan nousta makuulta luonnollisella tavalla.
  • Eläinsuojan lattia ei saa olla liukas ja se on voitava pitää helposti kuivana.
  • Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista ruokaa ja juomaa. Ruokinnassa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi.
  • Jos kanoilla on mahdollisuus päästä ulos, eläinsuojasta ulos johtavan kulkureitin on oltava kanoille turvallinen. Ulkotarhan on oltava riittävän tilava ottaen huomioon kanojen lukumäärä ja tarhan pohjan laatu.
  • Kanoille annettavan rehun on oltava ravitsevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa kivennäisillä täydennettyä.

Eläimen poistaminen sopimukselta

Hakija voi vähentää nautojen, lampaiden, vuohien ja hevosten määrää sopimuksella poistamalla eläimiä sopimukselta koko sopimuskauden ajaksi. Jos eläinmäärä laskee alle sopimuksen vähimmäiseläinmäärän, sopimus raukeaa. Poistetuista eläimistä ei makseta, ellei hakija ilmoita niiden tilalle korvaavaa eläintä. Kanaparven voi poistaa, jolloin sopimus raukeaa. Kanaparvea ei voi korvata.

Sopimukselta poistettavasta eläimestä on ilmoitettava ELY-keskukseen kirjallisella vapaamuotoisella ilmoituksella. Ilmoitus poistosta on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun eläin poistuu sopimukselta. (esim. tilalta tai hakijan hallinnasta). Eläin hylätään sopimukselta, jos hakija ei ole ilmoittanut sen poistosta määräajassa sekä ELY-keskukseen että eläinrekisteriin.

Sopimuseläimen korvaaminen ja korvaamisesta ilmoittaminen

Hakija voi korvata sopimukselta poistetun eläimen saman rotuisella naaras- tai urospuolisella eläimellä. Poistettavan ja korvaavan eläimen on oltava saman rotuisia. Lisäksi korvaavan eläimen on täytettävä sopimuseläimeltä vaadittavat ehdot korvaushetkellä ja sen on oltava hakijan hallinnassa. Korvaavien nautojen, lampaiden ja vuohien on oltava rekisteröity eläinrekisteriin hakijan tilatunnukselle.

Hakijan on ilmoitettava sopimukselta poistetun eläimen korvaamisesta ELY-keskukseen 14 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun korvattava eläin poistuu sopimukselta. (esim. tilalta tai hakijan hallinnasta). Eläin hylätään sopimukselta, jos hakija ei ole ilmoittanut määräajassa eläimen poistosta ja korvaamisesta ELY-keskukseen tai eläinrekisteri-ilmoitus poistosta on tehty myöhässä.

Sopimuksen purkaminen ja takaisinperiminen

ELY-keskus voi purkaa sopimuksen, jos sopimuksen tehnyt hakija on salannut sopimuksen tekemiseen olennaisesti vaikuttavan seikan tai antanut sellaisesta virheellistä tietoa. Sopimus voidaan purkaa myös, jos hakija tai maatilan myöhempi omistaja, jolle sopimus on siirretty, rikkoo olennaisesti sopimusehtoja.

Virheellisesti tai perusteetta maksettu korvaus peritään takaisin koko sopimuskaudelta, jos

  • sopimus puretaan
  • hakija ei ole noudattanut sopimuksen ehtoja
  • hakija on antanut sellaisen virheellisen tai puutteellisen tiedon, joka on olennaisesti vaikuttanut korvauksen myöntämiseen tai maksamiseen
  • korvauksen saaja kieltäytyy avustamasta tarkastuksessa.

Jos hakija on saanut korvausta perusteettomasti tai enemmän kuin hänelle olisi voitu myöntää, ELY-keskus päättää perusteettomasti tai liikaa myönnetyn korvauksen takaisinperimisestä. Takaisinperittävään korvaukseen lisätään viivästyskorko.

Sopimus voidaan jättää hyväksymättä tai korvaus myöntämättä, jos korvauksen saamiseksi olosuhteelle on annettu sellainen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta.

Sopimuksen siirtäminen

Hakija voi siirtää sopimuksen toiselle hakijalle vain koko tilan hallinnan siirron yhteydessä. Sopimuksen jatkajan on silloin noudatettava sopimuksen ehtoja jäljellä olevan sopimuskauden ajan.

Koko tilan hallinnan siirrosta on ilmoitettava 15 työpäivän kuluessa omistus- tai hallintaoikeuden siirtymisestä lomakkeella 156 kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Sopimuksen siirtämistä on haettava 15 työpäivän kuluessa omistus- tai hallintaoikeuden siirtymisestä toimittamalla lomake 160 ELY-keskukseen.

Lisää tietoa sopimuksen siirtämisestä esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteessa löytyy Eläintukioppaalta.

Ylivoimainen este

Ylivoimaisesta esteestä on kerrottu tarkemmin Eläintukien hakuoppaalla.

Sopimuksen hakeminen voi estyä tai sopimuksesta maksettavien eläinten määrä voi vähentyä sopimuskauden aikana ylivoimaisen esteen vuoksi. Vapaamuotoinen, kirjallinen ilmoitus ylivoimaisesta esteestä pitää toimittaa ELY-keskukseen 15 vuorokauden kuluessa siitä, kun se on ollut mahdollista toimittaa.

Jos sopimuksesta luopumisen syynä on ylivoimainen este, korvausta ei peritä takaisin.

Hakijan ilmoitusvelvollisuus ja asiakirjojen säilyttäminen

Hakijan on viipymättä ilmoitettava korvauksen myöntäneelle ELY-keskukselle sellaisesta korvauksen saajaa tai tuettavaa toimintaa koskevista olosuhteiden muutoksista, joka saattaa vaikuttaa korvauksen määrään tai aiheuttaa korvauksen takaisinperimisen tai lakkauttamisen. Tässä tarkoitettuja muutoksia ovat esimerkiksi koko tilan tai sen osan myynti tai vuokraus toiselle viljelijälle tai eläintuotannon lopettaminen.

Hakija on velvollinen antamaan korvauksen myöntävälle ELY-keskukselle korvauksen myöntämisen ja maksamisen edellytyksiä koskevat oikeat ja riittävät tiedot.

Hakijan on säilytettävä korvauksen ehtoihin liittyvät muistiinpanot ja todistukset vähintään neljän vuoden ajan sopimuskauden päättymisestä.

Tietojen toimittaminen ja tuen julkisuus

Toimivaltaisella viranomaisella on oikeus saada tuensaajalta tukien seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia varten tarpeelliset selvitykset ja seurantatiedot.

Lisäksi EU-lainsäädäntö edellyttää, että jäsenvaltion on julkaistava hakupalvelussa tiedot tuensaajalle Euroopan maatalouden tukirahastosta ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta maksetuista tuista mukaan lukien yksityishenkilöiden tukitiedot. Tietojen toimittamisesta ja tukien julkisuudesta on kerrottu tarkemmin Eläintukien hakuoppaalla.

Sopimuksesta luopuminen

Hakija voi luopua sopimuksesta, jos tilalla on hyväksytty ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olosuhde.

Ilmoitus sopimuksesta luopumisesta on tehtävä kirjallisesti ELY-keskukseen 15 työpäivän kuluessa siitä, kun korvauksen saajan tai hänen oikeudenomistajansa on mahdollista tehdä tässä tarkoitettu ilmoitus.

Jos korvauksensaaja luopuu sopimuksesta ennen sopimuskauden päättymistä, uusi vastaava sopimus voidaan jättää tekemättä, kunnes kaksi vuotta on kulunut luopumisesta.

Valvonta ja seuraamukset

Sopimusehtojen noudattamisen tarkastamiseksi viranomaisilla on oikeus tehdä hallinnollisia tarkastuksia ja tilalla tehtäviä tarkastuksia.

Valvonnassa tarkastetaan tilan eläinmäärä sekä korvauksen ehtojen noudattaminen siten kuin Euroopan unionin ja kansallinen lainsäädäntö edellyttävät.

Korvauksen hakija on velvollinen korvauksetta esittämään tarkastusta tekevälle viranomaiselle kaikki korvaukseen liittyvät asiakirjat ja muutoinkin avustamaan tarkastuksessa. Tarkastajalla on oikeus valvontatehtävän edellyttämässä laajuudessa tarkastaa korvauksen hakijan kotieläinrakennukset, eläimet ja muut korvauksen kohteena olevat alueet sekä muut korvauksen myöntämisen ja maksamisen edellytykset. Tarkastuksessa otetaan kuitenkin huomioon kotirauha.

Muutoksenhaku

Hakija voi hakea muutosta sopimus- ja tukipäätökseen tekemällä kirjallisen oikaisuvaatimuksen päätöksen tehneelle ELY-keskukselle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Vuoden 2024 sopimuksen etusijajärjestys

Vuonna 2024 sopimuksia tehdään valtion määrärahojen puitteissa. Jos sopimuksille vuonna 2024 haettujen eläinyksiköiden määrä ylittää niihin käytettävissä olevan määrärahan, etusijalle asetetaan ne hakijat, joilla on ollut vastaava sopimus hakua edeltävänä vuonna. Uusi vastaava sopimus voidaan tehdä enintään samasta eläinmäärästä, -lajista ja -rodusta kuin mitä sisältyi edellisen vuoden sopimukseen.