Eläinten keinollista lisäämistä koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään 1.1.2024 voimaan tulleen eläinten hyvinvoinnista annetun lain (693/2023) nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1165/2023) eläimille tehtävistä toimenpiteistä ja keinollisen lisäämisen menetelmistä.
Keinollisen lisäämisen toimenpiteiden tekijällä on oltava koulutuksen järjestäjän antama todistus kyseisen toimenpiteen ammattitaitovaatimukset sisältävän tutkinnon, tutkinnon osan tai sitä vastaavan koulutuksen suorittamisesta.
Aiemman lainsäädännön nojalla saatu kelpoisuus eläinten keinolliseen lisäämiseen on voimassa edelleen.
Ruokavirasto on laatinut yhteistyössä koe-eläinlainsäädännön toimeenpanosta vastaavan maa- ja metsätalousministeriön sekä koe-eläinlainsäädännön valvonnasta vastaavan Etelä-Suomen aluehallintoviraston kanssa ohjeen Eläinten hyvinvoinnin vaatimukset keinollisessa lisäämisessä. Ohje on tarkoitettu keinollisen lisäämisen parissa työskenteleville toimijoille ja siinä kuvataan tarkemmin toimintaan liittyviä vaatimuksia.
Kelpoisuusvaatimukset eläinten keinosiementämiseen
Nautoja, sikoja, lampaita ja vuohia saa keinosiementää eläinlääkäri tai henkilö, joka on suorittanut kyseisen eläinlajin osalta keinosiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävän tutkinnon. Tällaisia tutkintoja ovat tällä hetkellä seminologin ammattitutkinto (maatalousalan ammattitutkinto, seminologin osaamisala) ja erikoisseminologin erikoisammattitutkinto. Tutkinnon antama kelpoisuus on eläinlajikohtainen, ja sen voi saada nautojen, sikojen, lampaiden ja/tai vuohien keinosiementämiseen.
Kettuja ja supikoiria saa keinosiementää eläinlääkäri tai henkilö, joka on suorittanut kyseisen eläinlajin osalta keinosiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävän tutkinnon. Tällaisia tutkintoja ovat tällä hetkellä maatalousalan perustutkinto (turkistalouden osaamisala) ja tarhaajamestarin erikoisammattitutkinto.
Hevoseläimen saa keinosiementää eläinlääkäri tai henkilö, joka on suorittanut hevoseläinten keinosiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävän tutkinnon, tutkinnon osan tai sitä vastaavan koulutuksen. Muun kuin eläinlääkärin suorittaman keinosiementämisen edellytyksenä on, että eläinlääkäri on ensin varmistanut oikean siemennysajankohdan. Keinosiementäminen muun kuin eläinlääkärin suorittamana on tehtävä vuorokauden kuluessa em. siemennysajankohdan varmistamisesta ja sen saa tehdä ainoastaan kerran.
Hevoseläimen keinosiementämiseen pätevöittävää koulutusta (ns. siittola-avustajakoulutus) järjestää tällä hetkellä Helsingin yliopiston Saaren eläinklinikka.
Hevoseläimen keinosiemennyksen pakastespermalla tai syväsiemennyksellä kohdunsarveen saa tehdä ainoastaan eläinlääkäri.
Siipikarjaa ja mehiläisiä saa keinosiementää henkilö, jolla on riittävä osaaminen toimenpiteen suorittamiseksi siten, että eläimelle ei aiheuteta tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä eläimen hyvinvointia tarpeettomasti vaaranneta.
Koiria ja kissoja sekä muita eläinlajeja, joiden osalta kelpoisuusvaatimuksista ei ole erikseen säädetty, saa keinosiementää ainoastaan eläinlääkäri.
Kirurgisia keinosiemennysmenetelmiä saa käyttää ainoastaan eläinlääkäri.
Kelpoisuusvaatimukset seminologin vuosilomasijaisena
Nautoja ja sikoja saa keinosiementää seminologin vuosilomasijaisena myös yliopistossa eläinlääketieteen tai kotieläintieteen tutkintoa suorittava opiskelija, joka on osana opintojaan suorittanut ko. tutkintoon sisältyvän keinosiemennyskurssin (keinosiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävä tutkinnon osa tai sitä vastaava koulutus). Lisätietoa kurssin sisällölle ja suorittamiselle asetetuista vaatimuksista löytyy kohdasta Keinosiementämiseen pätevöittävän koulutuksen sisältö ja järjestäjät.
Kelpoisuusvaatimukset eläinten kotitilasiemennyksessä
Eläimen haltijan hallussa olevan (niin sanottu kotitilasiemennys) naudan, sian, lampaan, vuohen, ketun ja supikoiran saa keinosiementää eläimen haltija ja tämän palveluksessa oleva, sekä myös vuosiloma- tai sijaisapulomituksen aikana maatalousyrittäjien lomituspalvelulaissa (1231/1996) tarkoitettu maatalouslomittaja, jos tämä on suorittanut kyseisen eläinlajin keinosiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävän tutkinnon, tutkinnon osan tai sitä vastaavan koulutuksen.
Tilasiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävä tutkinnon osa sisältyy esimerkiksi maatalousalan ammattitutkinnon (tuotantoeläinten hoitamisen osaamisala) perusteisiin. Turkiseläinten osalta keinosiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävä tutkinnon osa sisältyy myös maatalousalan perustutkinnon (turkistalouden osaamisala) ja tarhaajamestarin erikoisammattitutkinnon perusteisiin.
Keinosiementämiseen pätevöittävän koulutuksen sisältö ja järjestäjät
Eläinten keinosiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävän tutkinnon, tutkinnon osan tai sitä vastaavan koulutuksen sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksen 1165/2023 pykälissä 12 (hevoseläimet) ja 11 (muut eläimet).
Koulutuksen on sisällettävä keinosiementämisen käytännön harjoittelua. Keinosiementämisen käytännön osaaminen on osoitettava näytöllä ennen koulutuksen hyväksyttyä suorittamista.
Hevoseläinten keinosiementämisen koulutusta saa antaa ja näytön vastaanottaa ainoastaan eläinlääkäri. Muiden eläinlajien osalta tutkinnon näytön saa ottaa vastaan eläinlääkäri tai seminologi. Tutkinnon osan tai sitä vastaavan koulutuksen näytön saa ottaa vastaan myös esimerkiksi kotitilasiemennyskelpoisuuden omaava henkilö.
Keinosiementämiseen pätevöittävän koulutuksen saa järjestää:
- sellainen koulutuksen järjestäjä, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa sellaiseen tutkintoon, joka sisältää koulutuksen kyseisen eläinlajin keinosiementämiseen;
- ammattikorkeakoululaissa (932/2014) tarkoitettu ammattikorkeakoulu;
- yliopistolaissa (558/2009) tarkoitettu yliopisto.
Ns. tutkintoon valmistavaa koulutusta voivat järjestää muutkin tahot. Ammatillisena koulutuksena järjestettävää keinollista lisäämistä koskevat tutkinnot ja tutkinnon osat vahvistaa Opetushallitus. Lisätietoa järjestettävästä koulutuksesta löytyy Opetushallituksen internetsivujen kautta, tai ottamalla suoraan yhteyttä alan koulutusta järjestäviin oppilaitoksiin. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tarjoamasta koulutuksesta saa lisätietoa ottamalla yhteyttä suoraan ko. tahoihin.
Kelpoisuusvaatimukset alkionsiirtoon
Naudoille saa siirtää alkioita eläinlääkäri tai henkilö, joka on suorittanut keinosiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävän tutkinnon sekä siihen liittyvän alkionsiirron ammattitaitovaatimukset sisältävän tutkinnon osan. Naudoilta saa kerätä alkioita eläinlääkäri tai eläinlääkärin vastuulla ja valvonnassa henkilö, joka on suorittanut keinosiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävän tutkinnon sekä siihen liittyvän alkionsiirron ammattitaitovaatimukset sisältävän tutkinnon osan. Alkionsiirron ammattitaitovaatimukset sisältyvät käytännössä erikoisseminologin erikoisammattitutkintoon.
Muilla eläinlajeilla (pois lukien koe-eläimet, joiden osalta kelpoisuusvaatimuksista säädetään koe-eläinlainsäädännössä) munasoluja ja alkioita saa kerätä ja alkioita siirtää ainoastaan eläinlääkäri.
Alkioita ja munasoluja saa kerätä ainoastaan yli kuuden kuukauden ikäisiltä naudoilta, lampailta, vuohilta, sioilta ja hevosilta sekä eläintarhassa ja koe-eläimenä pidettäviltä eläimiltä.
Kelpoisuusvaatimukset muihin keinollisen lisääminen toimenpiteisiin
Naudan ja sian rektaalisen ultraäänitutkimuksen tiineyden tai munasarjojen tilan varmistamiseksi saa tehdä eläinlääkäri tai henkilö, joka on suorittanut kyseisen eläinlajin osalta keinosiementämisen ammattitaitovaatimukset sisältävän tutkinnon. Tällaisia tutkintoja ovat seminologin ammattitutkinto ja erikoisseminologin erikoisammattitutkinto, jos koulutus sisältää rektaalisen ultraäänitutkimuksen ammattitaitovaatimukset. Rektaalisen ultraäänitutkimuksen käytännön osaaminen on osoitettava näytöllä ennen koulutuksen hyväksyttyä suorittamista tältä osin. Aiemmin suoritettua seminologin ammattitutkintoa tai erikoisseminologin erikoisammattitutkintoa on tarvittaessa täydennettävä erillisellä rektaalisen ultraäänitutkimuksen osaamisen näytöllä.
Eläimen spermankeräystä saa tehdä henkilö, jolla on riittävä osaaminen toimenpiteen suorittamiseksi siten, että eläimelle ei aiheuteta tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä eläimen hyvinvointia tarpeettomasti vaaranneta.
Elektroejakulaatiota voidaan käyttää ainoastaan eläintarhassa pidettäville eläimille tai sonnin siitoskyvyn varmistamiseksi. Toimenpide on tehtävä anestesiassa, ja sen saa tehdä ainoastaan eläinlääkäri.
Kalojen mädin ja maidin lypsämistä saa tehdä henkilö, jolla on riittävä osaaminen toimenpiteen suorittamiseksi siten, että eläimelle ei aiheuteta tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä eläimen hyvinvointia tarpeettomasti vaaranneta. Kalanviljelylaitoksessa pidettävien kalojen mädin ja maidin lypsäminen on tehtävä anestesiassa.
Ulkomailla hankittu ammattipätevyys
Ulkomailla hankitun ammattipätevyyden tuottamasta oikeudesta toimia eläinten keinosiementämiseen tai alkionsiirtoon liittyvissä tehtävissä Suomessa päättää Ruokavirasto. Asiaan sovelletaan ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua lakia 1384/2015.
Aiemmin hankittu pätevyys
Aiemmin eläinsuojelulain tai muun lainsäädännön nojalla saatu kelpoisuus eläinten keinolliseen lisäämiseen on voimassa edelleen.
31.12.2023 kumotun eläinsuojelulain vaatimusten mukaisesti annetun koulutuksen järjestäjän antama todistus tutkinnon tai tutkinnon osan tai siittola-avustajakoulutuksen suorittamisesta on voimassa edelleen todistuksessa mainitussa laajuudessa.
Ennen vuonna 2014 tehtyä eläinsuojelulain muutosta kotieläintuotantoon käytettävien eläinten keinollisen lisäämisen harjoittaminen oli pääosin luvanvaraista. Henkilöt, joilla on 1.5.2014 voimassa ollut, kotieläinjalostuslain tai hevostalouslain nojalla myönnetty lupa keinollisen lisäämisen harjoittamiseen, ovat oikeutettuja tekemään edelleen myönnetyn luvan mukaista eläinten keinollista lisäämistä. Tällaisen luvan katsotaan vastaavan nykyisessä lainsäädännössä mainittua tutkinnon osaa vastaavaa koulutusta.