Usein kysyttyä ESBL:stä

Mikä on ESBL?

ESBL (Extended Spectrum Beta Lactamase), on yleisnimitys eräiden suolistossa ja limakalvoilla esiintyvien bakteereiden (muun muassa Escherichia coli, klebsiella, salmonella) tuottamalle mikrobilääkkeitä eli antibiootteja pilkkovalle laajakirjoiselle beetalaktamaasientsyymille. Lyhenteellä ESBL viitataan usein myös kyseisiin bakteereihin. ESBL ja muut sen tyyppiset entsyymit, kuten AmpC-entsyymi, tekevät bakteerin vastustuskykyiseksi eli resistentiksi eräille yleisimmin hoidossa käytetyille mikrobilääkkeille. ESBL-entsyymejä tuottavat bakteerit voivat olla resistenttejä monille muillekin tärkeille mikrobilääkkeille.

Mitä ESBL-bakteerit aiheuttavat?

E. coli ja Klebsiella kuuluvat ihmisten ja eläinten suoliston normaaliin mikrobiomiin, mutta ne voivat myös aiheuttaa ihmisille ja eläimille tulehduksia, esimerkiksi virtsatie- ja utaretulehduksia. Suolistossa ja ympäristössä olevat E. coli -bakteerit tai muut suolistobakteerit voivat alkaa tuottaa ESBL-entsyymejä, jos niihin siirtyy tämä ominaisuus muilta bakteereilta tai niille kehittyy ominaisuus muuntumisen kautta esimerkiksi runsaan antibioottien käytön seurauksena. Kyky tuottaa ESBL-entsyymiä ei sinänsä lisää bakteerin taudinaiheutuskykyä, mutta se hankaloittaa oleellisesti näiden bakteerien aiheuttamien infektioiden hoitoa mikrobilääkkeillä.

Eläimissä esiintyvä ESBL Suomessa

ESBL-entsyymiä tuottavat bakteerit ovat yleistyneet seura- ja harrastuseläimillä 2010-luvulla. Niitä löydetään niin erilaisista infektioista kuin oireettomista eläimistä otetuista seuranta- tai kartoitusnäytteistä.

Tuotantoeläimistä ESBL/AmpC-entsyymejä tuottavia bakteereita on todettu Suomessa eniten broilereiden kasvatusketjussa. Resistenssientsyymejä tuottavia bakteereita on todettu satunnaisesti myös teurasnaudoilla ja -sioilla.

Miten ESBL leviää?

ESBL-kannat voivat siirtyä ihmisten ja eläinten välillä. Tuotantoeläinten ESBL-lähteistä tai ESBL:n leviämisestä on toistaiseksi hyvin vähän tietoja. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että ESBL/AmpC-bakteerit ovat Suomessa päässeet broilereiden tuotantoketjuun maahantuotujen isovanhempaispolven untuvikkojen suolistossa tai limakalvoilla. Tärkeänä yleisenä riskitekijänä ESBL-kantojen syntymiselle maailmassa pidetään eräiden laajakirjoisten antibioottien, kolmannen ja neljännen polven kefalosporiinien, käyttöä eläinten lääkinnässä. Suomessa kolmannen ja neljännen polven kefalosporiinien käyttöä eläimille on rajoitettu lainsäädännöllä.

Ovatko elintarvikkeet turvallisia ESBL:n suhteen?

Elintarvikkeissa voi esiintyä ESBL-entsyymejä tuottavia bakteereita. Esimerkiksi E. coli -bakteeri kuuluu eläinten suoliston normaaliin mikrobiomiin ja sitä esiintyy yleisesti myös ympäristössä. Liha voi saastua ESBL-entsyymejä tuottavilla bakteereilla esimerkiksi teurastuksen aikana ja kasvikset esimerkiksi kasteluveden tai kasvualustan välityksellä. Elintarvikkeiden saastumista erilaisilla haitallisilla tai tautia aiheuttavilla bakteereilla, kuten ESBL-entsyymejä tuottavilla bakteereilla, ehkäistään noudattamalla hyvää tuotantohygieniaa.

Ruotsissa on vertailtu ihmisistä, tuotantoeläimistä, elintarvikkeista, ympäristöstä ja jätevedestä eristettyjä ESBL-entsyymejä tuottavia E. coli -bakteereita. Tutkimus viittaa siihen, että elintarvikkeet tai tuotantoeläimet eivät ole merkittävä lähde ihmisten ESBL-tartunnoille (Ruotsin elintarvikeviraston raportti vuodelta 2014). Saksalaisessa ja tanskalaisessa tutkimuksessa on saatu vastaava tulos: liha ei vaikuttaisi olevan merkittävä lähde ihmisten ESBL-tartunnoille (lähde: Int J Med Microbiol. 304 (5–6): 678–684; Infect Ecol and Epidemiol 4: 22924). Sen sijaan hollantilaistutkimuksissa on saatu viitteitä ESBL:n siirtymisestä siipikarjanlihasta ihmisiin (lähde: Clin. Microbiol. Infect. 2011; 17: 873–880). Suomessa ei ole toistaiseksi kattavasti selvitetty eläinten ja elintarvikkeiden merkitystä ihmisten ESBL-tartuntoihin.

Lihassa esiintyvä ESBL Suomessa

Elintarvikkeista Suomessa on tutkittu ESBL/AmpC -entsyymiä tuottavia bakteereita kotimaisesta broilerinlihasta sekä vähittäismyynnissä olevasta naudan- ja sianlihasta. Kotimaisessa broilerinlihassa niitä havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2010, minkä jälkeen niitä on esiintynyt kohtalaisesti vähittäismyynnin lihassa. Tuoretta vähittäismyynnissä olevaan broilerinlihaa on tutkittu EU-laajuisesti vuodesta 2016 alkaen.

Tuoretta vähittäismyynnin sian- ja naudanlihaa on tutkittu ESBL/AmpC-bakteerien varalta vuodesta 2015 alkaen osana EU-laajuista seurantaa. Näitä bakteereita on todettu Suomessa myydystä sianlihasta erittäin satunnaisesti eikä lainkaan naudanlihasta. Valtaosa tutkituista sian- ja naudanlihatuotteista on ollut kotimaista alkuperää. Tarkemmat esiintyvyystiedot eri vuosina löytyvät Zoonoosikeskuksen internet-sivuilta.

Voiko lemmikkien raakaruoissa olla ESBL-bakteereita?

ESBL- ja AmpC-entsyymiä tuottavia bakteereita on todettu lemmikkien raakaruoista sekä Suomessa että ulkomailla. Lemmikkien raakaruokien valmistuksessa käytetään raakaa lihaa sekä eläinperäisiä sivutuotteita, mm. sisäelimiä ja rustoja, jotka ovat peräisin ihmisravinnoksi hyväksytyistä eläimistä. Tuotteiden luonteesta johtuen niitä ei käsitellä kuumentamalla mikrobien tuhoamiseksi. Ruokaviraston lemikki- ja harraste-eläimet osiosta löytyy lisätietoa lemmikkien raakaruoista.

Voiko suomalaisissa kananmunissa olla ESBL-bakteereita? 

Tähänastisessa tutkimuksessa suomalaisissa kananmunissa ei ole todettu ESBL-bakteereita (lähde: Were Nyandoto: ESBL- ja AmpC-entsyymiä tuottavan Escherichia coli -bakteerin esiintyvyys kananmunissa, opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2016). Munan sisälle ei yleensä pääse bakteereita. Sen sijaan munankuoressa on bakteereita, mutta ne eivät yleensä ole haitallisia. Kädet on aina syytä pestä sen jälkeen, kun on koskenut kananmuniin. 

Voinko itse vaikuttaa?

ESBL-entsyymejä tuottavat bakteerit leviävät kosketustartuntana eli käsien välityksellä. Ruuanvalmistuksessa ja lemmikkien raakaruokien käsittelyssä ESBL-tartuntoja, kuten muitakin tartuntoja, ehkäistään hyvällä työskentely- ja käsihygienialla. ESBL-entsyymejä tuottavat bakteerit tuhoutuvat elintarvikkeista, kun ne kuumennetaan kypsäksi. Kypsennetyt liha- ja muut tuotteet eivät siis sisällä ESBL-bakteereita, jos ruokien saastuminen kypsennyksen jälkeen on ehkäisty.