Vesiviljelyeläimet

Eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskeva lainsäädäntö muuttui 21.4.2021, jolloin alkoi EU:n eläinterveyssäännöstön (EU) 2016/429 ja sen nojalla annettujen säädösten soveltaminen. Uusi laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä (1069/2021) on astunut voimaan 1.1.2022. Lain nojalla annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä (67/2022) on astunut voimaan 24.1.2022. 

Vesiviljelyeläinten pitopaikat tulee eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta ilmoittaa vesiviljelyrekisteriin tai niille tulee hakea Ruokaviraston hyväksyntä. Pitopaikoille, joihin liittyy pieni eläintautiriski, riittää rekisteröinti. Pitopaikoille, joihin liittyy vähäistä suurempi eläintautiriski, vaaditaan Ruokaviraston hyväksyntä.

Vesiviljelyeläinten pitäjän tulee tehdä ilmoitus vesiviljelyrekisteriin ennen toiminnan aloittamista ja rekisterin tiedot tulee pitää ajan tasalla. Lomake ilmoituksen tekemiseksi löytyy Ruokaviraston lomakkeet ja ohjeet sivuilta.

Ilmoitus kalojen, äyriäisten ja nilviäisten pidosta tulee toimittaa sille kalatalousasioita hoitavalle ELY-keskukselle, jonka toimialueella eläinten pääasiallinen pitopaikka sijaitsee. Ahvenanmaalla tiedot toimitetaan maakuntahallitukselle. Täältä löydät ELY-keskusten yhteystiedot ja täältä Ahvenanmaan maakuntahallituksen.

Ilmoitusvelvollisuus koskee yhdenkin vesieläimen pitoa ja myös vain sukusolujen pitoa, eli mädin haudontaa. Rekisteriin tulee ilmoittaa kaikki kalojen, äyriäisten ja nilviäisten pitopaikat lukuun ottamatta seuraavia:

  1. pitopaikat, joille on haettu Ruokaviraston hyväksyntä
  2. kotitalouksissa tai eläinlääkärien vastaanotoilla pidettävät koristevesieläimet (kotiakvaariot) 
  3. tilat, joissa koristevesieläimiä pidetään esillä akvaarioissa tai lammikoissa lemmikkieläiminä ja joista eläimiä ei siirretä elävänä muihin pitopaikkoihin tai luontoon, eikä vettä johdeta suoraan luonnonvesiin
  4. ravintolat, joissa vesiviljelyeläimiä pidetään esillä akvaarioissa tai lammikoissa ennen ihmisravinnoksi käyttämistä ja joista eläimiä ei siirretä elävänä muihin pitopaikkoihin tai luontoon, eikä vettä johdeta suoraan luonnonvesiin
  5. pitopaikat, joissa vesiviljelyeläimiä pidetään terveydenhuoltoa ja muita samankaltaisia tarkoituksia varten (jalkahoitolat) ja joista eläimiä ei siirretä elävänä muihin pitopaikkoihin tai luontoon, eikä vettä johdeta suoraan luonnonvesiin
  6. ulkovirkistysalueet, joissa vesiviljelyeläimiä pidetään lammikoissa esteettisiin tarkoituksiin (koristekalalammikot puistoissa) tai veden laadun parantamiseksi ja joihin vesieläimet toimitetaan suoraan hyväksytystä vesiviljelypitopaikasta ja joista eläimiä ei siirretä elävänä muihin pitopaikkoihin tai luontoon, eikä vettä johdeta suoraan luonnonvesiin
  7. sellaiset vesiviljelypitopaikat, jotka muodostuvat verkkoaltaista tai muista rakenteista, joissa aiemmin luonnonvaraisia vesieläimiä pidetään väliaikaisesti luonnonvedessä, samassa epidemiologisessa yksikössä kuin mistä ne on pyydetty, odottamassa keruuta ihmisravinnoksi (rapujen sumputus pyyntivesistössä ennen käyttöä ihmisravinnoksi)

Esimerkiksi onkilammikot, luonnonravintolammikot, lammikot, joissa pidetään kaloja omaa elintarvikekäyttöä varten tai koristekalalammet, joista vesi johdetaan suoraan puroon, tulee ilmoittaa vesiviljelyrekisteriin. 

Sivu on viimeksi päivitetty 12.8.2022