West Nile Fever

West Nile virus (WNV) kuuluu ryhmään flaviviruksia, jotka aiheuttavat kuumetauteja ja aivo- tai aivokalvontulehduksia.

Tartunnan levittäjinä toimivat hyttyset. Luonnonvaraiset linnut toimivat viruksen reservuaarina.

WN-kuume on ensisijaisesti hevosten, ihmisten ja lintujen tauti. Useimmilla tartunnan saaneilla tartunta on oireeton. Suomessa ei ole todettu WN-infektiota eläimissä.

Oireet

WN-kuumeen itämisaika vaihtelee 7–10 vuorokauteen. Suurimmalla osasta tartunnan saaneista hevosista ei esiinny oireita. Oireilevilla hevosilla tauti alkaa kuumeella, 39–40 ºC, joka saattaa laskea ja nousta uudelleen. Hevosilla voi esiintyä keskushermostoperäisiä oireita esimerkiksi tasapainohäiriöitä ja heikkoutta. Hevoset voivat olla joko yliaktiivisia tai velttoja. Pään ja kaulan alueella saattaa esiintyä tahatonta lihasten värinää mutta myös naaman ja raajojen halvaukset kuuluvat kuvaan.

Sairastuneet hevoset saattavat kulkea ympyrää, horjahdella tai osoittaa kutinan merkkejä. Lopulta eläimet muuttuvat tylsistyneiksi (apaattisiksi) ja tasapaino-ongelmat korostuvat. Osassa tapauksista hevoset voivat menettää tajuntansa. Tapaukset, joissa liikkumisvaikeudet pahenevat muutamassa vuorokaudessa, johtavat yleensä kuolemaan.

Taudin määritys ja näytteenotto

Kliinisten oireiden perusteella tautia ei voi määrittää. Samanlaisia oireita voi aiheuttaa muun muassa muut keskushermostohakuiset virukset ja myrkytykset.

Hevosen verestä voidaan tutkia vasta-aineita eli sitä onko kyseinen eläin kohdannut taudinaiheuttajan ja puolustautunut sitä vastaan. WN-viruksen voi osoittaa tartunnan saaneen hevosen ruumiinavauksen yhteydessä otetuista aivo- ja selkäydinnäytteistä. Viruksen osoittamiseen käytetään molekyylibiologista RT-PCR menetelmää.

Leviäminen

WN-viruksen kantajana toimivat luonnonvaraiset linnut, joista virus siirtyy hyttysten pureman välityksellä ensisijaisesti hevosiin ja ihmisiin. Sekä hevonen että ihminen ovat loppuisäntiä, mikä tarkoittaa sitä, että tartunnan saaneet hevoset ei levitä tautia suoraan toisiin hevosiin tai ihmiseen.

Ennaltaehkäisy

WN-virusta kantavien hyttysten puremiselta välttyminen ja hevosille käytettävä rokote ovat osa ennaltaehkäisyä maissa joissa tautia esiintyy.

Esiintyminen Suomessa ja muualla

WN-virusta ei ole tavattu Suomessa, mutta sitä tavataan lähes kaikkialla maailmassa mukaan lukien Afrikka, osa Aasiaa ja Eurooppaa, Välimeren seudulla ja Amerikan mantereella. Viruksen esiintyminen Euroopassa on lisääntynyt viime vuosien aikana ja kesällä 2018 oireilevia hevostapauksia todettiin Kreikassa, Italiassa, Unkarissa, Romaniassa ja Ranskassa.