Hedelmähillojen, hyytelöiden ja marmeladien koostumus ja pakkausmerkinnät – ohje valvojille ja toimijoille

Ohje/versio: 6529/04.02.00.01/2020/5

1 Johdanto

Hedelmähilloista, hyytelöistä ja marmeladeista sekä makeutetusta kastanjasoseesta annetun direktiivin (2001/113/EY) (hillodirektiivi) perusteella on annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus hedelmähilloista ja tietyistä vastaavista valmisteista (MMMa 226/2025), jäljempänä hilloasetus. Hilloasetusta ei sovelleta tuotteisiin, jotka on tarkoitettu leipomo- ja konditoriavalmisteiden tai keksien valmistamiseen, vaan niitä koskevat ainoastaan yleiset elintarvikemääräykset.

Sen lisäksi, mitä hillodirektiivissä ja -asetuksessa on säädetty pakkausmerkinnöistä, tulee ottaa huomioon yleiset pakkausmerkintävaatimukset. Yleiset pakkausmerkinnät on tehtävä Euroopan parlamentin ja neuvoston elintarviketietoasetuksen EU N:o 1169/2011 (jäljempänä EPNAs 1169/2011) mukaisesti. Kielivaatimuksista ja elintarvike-erän tunnuksesta pakatuissa tuotteissa säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella 834/2014. Elintarvikeparanteiden (lisäaineet, aromit ja entsyymit) käytön tulee täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa 1333/2008 (lisäaineet), 1334/2008 (aromit) ja 1332/2008 (entsyymit) sekä komission asetuksessa 231/2012 (lisäaineiden puhtausvaatimukset) annetut vaatimukset.

Joidenkin marja- ja hedelmävalmisteiden nimet ja koostumus on määritelty säädöksissä. Näitä ovat hillo, erikoishillo, hyytelö, erikoishyytelö, sitrusmarmeladi, marmeladi ja makeutettu kastanjasose (MMMa 226/2025, liite 1). Hilloasetuksen vaatimusten mukaisista tuotteista on käytettävä säädettyjä nimiä, eikä asetuksen mukaisia nimiä saa käyttää muista marja- ja hedelmävalmisteista. Hilloasetuksen määritelmät eivät kuitenkaan estä käyttämästä samoja sanoja muiden tuotteiden nimissä edellyttäen, että kuluttajaa ei johdeta harhaan. Tällaisia elintarvikkeita ovat esimerkiksi lihahyytelö, minttuhyytelö, hillosipuli, hillosokeri ja hillomunkki.

Hilloasetuksessa ”hedelmällä” tarkoitetaan tuoretta, tervettä hedelmää tai marjaa, joka ei ole pilaantunut ja joka sisältää kaikki välttämättömät ainesosat sekä on riittävän kypsä käytettäväksi sen jälkeen, kun se on puhdistettu, siitä on poistettu vioittuneet osat ja se on perattu. Hilloasetuksessa hedelmällä tarkoitetaan myös bataattia, inkiväärikasvin syötäviä juuria tuoreena, kuivattuna tai sokeriliemeen säilöttynä, kurkkua, kurpitsaa, melonia ja vesimelonia, porkkanaa, raparperin varsien syötävää osaa sekä tomaattia (MMMa 226/2025, liite 2). Tässä ohjeessa ei käsitellä inkivääristä, cashew-omenasta ja passiohedelmästä valmistettuja tuotteita eikä makeutettua kastanjasosetta.

Tuotteiden nimet ja määritelmät on esitetty hilloasetuksen (MMMa 226/2025) liitteessä 1, raaka-aineiden määritelmät ja käsittely liitteessä 2 ja sallitut ainesosat liitteessä 3. Asetuksen liitteissä esiintyvällä ”mehulla” tarkoitetaan ”täysmehua”. Liitteen 3 luettelosta puuttuu pektiiniliuos, joka löytyy hillodirektiivin vastaavasta luettelosta. Koska pektiiniliuos on hillodirektiivin mukaan sallittu ainesosa, sitä voi käyttää, vaikka sitä ei kansallisessa asetuksessa mainita.

Tämä ohje ei ole täydellinen, vaan tuotteita koskevat vaatimukset on luettava kokonaisuudessaan asetuksista. Säädöksiin on voinut tulla muutoksia ohjeen kirjoittamisen jälkeen. Ohjeeseen on merkitty säädösten numerot ja pykälät tarkistamisen helpottamiseksi.

Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet eivät ole oikeudelliselta luonteeltaan muita viranomaisia tai toimijoita sitovia. Viime kädessä lainsäädännön soveltamista koskevat kysymykset ratkaisee tuomioistuin. Tässä ohjeessa on sekä suoria lainauksia lainsäädännöstä että tulkintoja lainsäädännön soveltamisesta. Ohjeessa esitetyt tulkinnat ovat Ruokaviraston näkemyksiä siitä, miten lainsäädäntöä tulisi soveltaa.

2 Tuotteiden määrittelyt, koostumusvaatimukset ja sallitut aineet

2.1 Hillo

Hillo on sopivan hyytelömäiseksi tehty seos, jossa on sokereita, yhden tai useamman hedelmä- tai marjalajin hedelmälihaa ja/tai sosetta sekä vettä. Sitrushedelmähillossa voidaan kuitenkin käyttää koko hedelmää suikaleiksi leikattuna ja/tai viipaloituna.

Hillon koostumus:

hedelmälihaa ja/tai sosetta, sokereita ja vettä
hedelmälihaa ja/tai sosetta, vähintään 450 g/kg pääsääntöisesti
350 g/kg käytettäessä mustaherukkaa, punaherukkaa, tyrniä, pihlajanmarjaa, ruusunmarjaa, kvitteniä
hedelmälihan ja/tai soseen lisäksi hilloon saa käyttää hedelmätäysmehua.

Hillon muut sallitut aineet:

sokerin voi osittain tai kokonaan korvata hunajalla
hedelmätäysmehu, myös tiivisteenä
sitrushedelmien täysmehua, myös tiivisteenä, ja kuorta saa käyttää muista hedelmistä valmistettuun hilloon
punaisia hedelmä- ja marjatäysmehuja, myös tiivisteenä, saa käyttää ruusunmarja-, mansikka-, vadelma-, karviais-, punaherukka-, luumu- ja raparperihilloon
punajuurimehua, myös tiivisteenä, saa käyttää mansikka-, vadelma-, karviais-, punaherukka- ja luumuhilloon
syötäväksi kelpaavia öljyjä ja rasvoja saa käyttää vaahtoutumisenestoaineina
pektiiniliuos
kvittenihillon saa maustaa omenapelargonin lehdillä
maustamiseen saa käyttää viinaa, viiniä ja likööriä sekä
pähkinöitä, yrttejä, mausteita, vaniljaa, vaniljauutetta ja vanilliinia
sallitut lisäaineet määritellään asetuksen 1333/2008 liitteessä II (E-osa, elintarvikeryhmä 04.2.5.2).

2.2 Erikoishillo

Erikoishillo on sopivan hyytelömäiseksi tehty seos, jossa on sokereita, yhden tai useamman hedelmä- tai marjalajin tiivistämätöntä hedelmälihaa ja vettä. Ruusunmarjan erikoishillo sekä vadelman, karhunvatukan, mustaherukan, mustikan ja punaherukan kivetön erikoishillo voidaan kuitenkin kokonaan tai osittain valmistaa näiden hedelmien tiivistämättömästä soseesta. Sitruserikoishillossa voidaan käyttää koko hedelmää suikaleiksi leikattuna ja/tai viipaloituna. Erikoishillon valmistuksessa ei voi käyttää seoksena muiden hedelmien kanssa seuraavia hedelmiä: omena, päärynä, clingstoneluumu, meloni, vesimeloni, viinirypäleet, kurpitsa, kurkku ja tomaatti.

Erikoishillon koostumus:

hedelmälihaa ja/tai tiettyjen hedelmälajien sosetta, sokereita ja vettä
hedelmälihaa vähintään 500 g/kg pääsääntöisesti
450 g/kg käytettäessä mustaherukkaa, punaherukkaa, tyrniä, pihlajanmarjaa, ruusunmarjaa, kvitteniä.

Erikoishillon muut sallitut aineet:

sokerin voi osittain tai kokonaan korvata hunajalla
sitrushedelmien täysmehua, myös tiivisteenä, ja kuorta saa käyttää muista hedelmistä valmistettuun erikoishilloon
punaisia hedelmä- ja marjatäysmehuja, myös tiivisteenä, saa käyttää ruusunmarja-, mansikka-, vadelma-, karviais-, punaherukka-, luumu- ja raparperierikoishilloon
syötäväksi kelpaavia öljyjä ja rasvoja saa käyttää vaahtoutumisenestoaineina
pektiiniliuos
kvittenierikoishillon saa maustaa omenapelargonin lehdillä
maustamiseen saa käyttää viinaa, viiniä ja likööriä sekä
pähkinöitä, yrttejä, mausteita, vaniljaa, vaniljauutetta ja vanilliinia
sallitut lisäaineet määritellään asetuksen 1333/2008 liitteessä II (E-osa, elintarvikeryhmä 04.2.5.1).

2.3 Hyytelö

Hyytelö on sokerien ja yhden tai useamman hedelmä- tai marjalajin täysmehun ja/tai vesiuutteen sopivasti hyytelöity seos.

Hyytelön koostumus

hedelmätäysmehua ja/tai vesiuutetta ja sokereita
täysmehua vähintään 450 g/kg pääsääntöisesti
350 g/kg käytettäessä mustaherukka-, punaherukka-, tyrni-, pihlajanmarja-, ruusunmarja- tai kvittenitäysmehua
voidaan valmistaa hedelmien vesiuutteesta, jolloin täysmehun määrä lasketaan vesiuutteen valmistuksessa käytetyn veden painon vähentämisen jälkeen.

Hyytelön muut sallitut aineet

sokerin voi osittain tai kokonaan korvata hunajalla
sitrushedelmien täysmehua, myös tiivisteenä, ja kuorta saa käyttää muista hedelmistä valmistettuun hyytelöön
punajuurimehua, myös tiivisteenä, saa käyttää mansikka-, vadelma-, karviais-, punaherukka- ja luumuhyytelöön
syötäväksi kelpaavia öljyjä ja rasvoja saa käyttää vaahtoutumisenestoaineina
pektiiniliuos
kvittenihyytelön saa maustaa omenapelargonin lehdillä
maustamiseen saa käyttää alkoholia viinaa, viiniä ja likööriä sekä
pähkinöitä, yrttejä, mausteita, vaniljaa, vaniljauutetta ja vanilliinia
sallitut lisäaineet määritellään asetuksen 1333/2008 liitteessä II (E-osa, elintarvikeryhmä 04.2.5.2).

2.4 Erikoishyytelö

Erikoishyytelö on hyytelö, jossa on

hedelmätäysmehua ja/tai vesiuutetta ja sokereita
täysmehua vähintään 500 g/kg pääsääntöisesti
450 g/kg käytettäessä mustaherukka-, punaherukka-, tyrni-, pihlajanmarja- ruusunmarja- tai kvittenitäysmehua
ei saa käyttää seoksena muiden hedelmien kanssa seuraavia: omena, päärynä, clingstoneluumu, meloni, vesimeloni, viinirypäleet, kurpitsa, kurkku ja tomaatti
voidaan valmistaa hedelmien vesiuutteesta, jolloin täysmehun määrä lasketaanvesiuutteen valmistuksessa käytetyn veden painon vähentämisen jälkeen.

Erikoishyytelön muut sallitut aineet:

sokerin voi osittain tai kokonaan korvata hunajalla
sitrushedelmien täysmehua, myös tiivisteenä, ja kuorta saa käyttää muista hedelmistä valmistettuun erikoishyytelöön
syötäväksi kelpaavia öljyjä ja rasvoja saa käyttää vaahtoutumisenestoaineina
pektiiniliuos
kvittenierikoishyytelön saa maustaa omenapelargonin lehdillä
maustamiseen saa käyttää viinaa, viiniä ja likööriä sekä
pähkinöitä, yrttejä, mausteita, vaniljaa, vaniljauutetta ja vanilliinia
sallitut lisäaineet määritellään asetuksen 1333/2008 liitteessä II (E-osa, elintarvikeryhmä 04.2.5.1).

2.5 Sitrusmarmeladi

Sitrusmarmeladi on vedestä, sokereista ja yhdestä tai useammasta sitrushedelmästä saatavasta raaka-aineesta (hedelmäliha, sose, hedelmätäysmehu, vesiuute ja kuoret) sopivasti hyytelömäiseksi tehty seos. Tuotteen nimessä ilmaisu ”sitrus” voidaan korvata käytetyn sitrushedelmän nimellä.

Sitrusmarmeladin koostumus:

yhtä tai useampaa sitrushedelmästä saatavaa raaka-ainetta (hedelmäliha, sose, hedelmätäysmehu, vesiuute ja kuoret), sokeria ja vettä
sitrushedelmää vähintään 200 g/kg, josta vähintään 75 g hedelmän sisäosista.

Sitrusmarmeladiin sallitut muut aineet:

sokerin voi osittain tai kokonaan korvata hunajalla
sitrusmarmeladiin ja hyytelömarmeladiin saa käyttää sitrushedelmien eteerisiä öljyjä
syötäväksi kelpaavia öljyjä ja rasvoja saa käyttää vaahtoutumisenestoaineina
pektiiniliuos
maustamiseen saa käyttää viinaa, viiniä ja likööriä sekä
pähkinöitä, yrttejä, mausteita, vaniljaa, vaniljauutetta ja vanilliinia
sallitut lisäaineet määritellään asetuksen 1333/2008 liitteessä II (E-osa, elintarvikeryhmä 04.2.5.2).

Hyytelömarmeladi nimitystä saa käyttää, jos sitrusmarmeladi ei sisällä muuta liukenematonta ainetta kuin mahdollisesti pieniä määriä hienoksi viipaloitua kuorta.

2.6 Marmeladi

Hillodirektiivissä (2001/113/EY) on määritelmä vain sitrusmarmeladille, mutta kansallisessa hilloasetuksessa (MMMa 226/2025) on määritelmä myös marmeladille. Muista hedelmistä, marjoista tai kasviksista valmistetut marmeladit ovat sallittuja Suomen markkinoilla. Käytetyn hedelmän, marjan tai kasviksen nimi on mainittava marmeladin nimessä.

Marmeladi on vedestä, sokereista ja yhdestä tai useammasta hedelmästä (tai marjasta) saatavasta raaka-aineesta (hedelmäliha, sose, hedelmätäysmehu, vesiuute ja kuoret) sopivasti hyytelömäiseksi tehty seos.

Marmeladin koostumus:

yhtä tai useampaa hedelmästä saatavaa raaka-ainetta (hedelmäliha, sose, mehu, vesiuute ja kuoret), sokeria ja vettä
hedelmää vähintään 200 g/kg.

Marmeladiin sallitut muut aineet:

sokerin voi osittain tai kokonaan korvata hunajalla
marmeladiin ja hyytelömarmeladiin saa käyttää sitrushedelmien eteerisiä öljyjä
syötäväksi kelpaavia öljyjä ja rasvoja saa käyttää vaahtoutumisenestoaineina
pektiiniliuos
maustamiseen saa käyttää viinaa, viiniä ja likööriä sekä
pähkinöitä, yrttejä, mausteita, vaniljaa, vaniljauutetta ja vanilliinia
sallitut lisäaineet määritellään asetuksen 1333/2008 liitteessä II (E-osa, elintarvikeryhmä 04.2.5.2).

2.7 Muut kuin sitrushedelmistä valmistetut marmeladit

On mahdollista valmistaa myös sellaisia kiinteitä hedelmä-, marja- ja kasvisvalmisteita, jotka eivät täytä hilloasetuksessa määriteltyjen tuotteiden koostumusvaatimuksia. Tuotteille, jotka eivät vastaa hilloasetuksen määritelmiä, on annettava sellainen elintarviketta kuvaava nimi, joka ei johda harhaan, eikä niitä saa nimittää hilloiksi tai marmeladeiksi esimerkiksi leipomotuotteiden ainesosaluettelossa. Käyttötarkoituksensa mukaan tällainen valmiste voi olla esimerkiksi -sose, -täyte, -levite tai -valmiste. Näissä valmisteissa sallitut lisäaineet määritellään asetuksen 1333/2008 liitteessä II (E-osa, elintarvikeryhmä 04.2.4.1, 04.2.4.2, 04.2.5.3 tai 5.4). Näiden muiden valmisteiden kaikki merkinnät tehdään yleisten merkintämääräysten mukaisesti. Hilloasetuksen vaatimuksia ei sovelleta näihin tuotteisiin.

3 Pakkausmerkinnöistä

Yleiset pakkausmerkintävaatimukset on esitetty EU:n elintarviketietoasetuksessa (EPNAs EU N:o 1169, 9 artikla) ja kansallisessa asetuksessa elintarviketietojen antamisesta kuluttajille (MMMa 834/2014, 4 ja 5 §:t). Niiden lisäksi hillodirektiivissä ja -asetuksessa on joitakin erityismerkintävaatimuksia. Merkinnät on tehtävä kaikkiin kuluttajille tai suurtalouksiin myytäviin ennalta pakattujen elintarvikkeiden pakkauksiin. Elintarvikealan toimijan on tehtävä vastaavat merkinnät myydessään kyseisiä tuotteita kaupassa, myymäläautossa, messuilla, torilla tai niin sanotulla maatilatorilla.

Elintarviketietoasetuksessa on yleisten merkintöjen tekemisestä annettu joitakin helpotuksia. On huomattava, että helpotukset eivät koske hilloasetuksen erityismerkintöjä, jotka tulee aina tehdä. Tässä ohjeessa yleisiä merkintöjä käsitellään lyhyesti, yksityiskohtaisia ohjeita niistä löytyy Ruokaviraston Elintarviketieto-oppaassa elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille (Ruokaviraston ohje 17068/2).

Merkinnät tulee tehdä pysyvällä tavalla helposti havaittavaan paikkaan riittävän isokokoisin kirjaimin siten, että merkinnät ovat helposti luettavia ja ymmärrettäviä. Sanoja ei saa lyhennellä omavaltaisesti. Merkintöjä ei saa peittää, hämärtää tai katkaista millään muulla kirjallisella tai kuvallisella esityksellä. Pakkausmerkinnät eivät saa johtaa ostajaa harhaan esimerkiksi valmistusmenetelmän suhteen. Pakkauksen kuvat eivät saa olla harhaanjohtavia ja esittää sellaisia hedelmiä, marjoja tai kasviksia, joita valmisteessa ei ole.

Pakolliset tiedot ilmoitetaan suomeksi ja ruotsiksi. Suomessa valmistettujen yksikielisissä kunnissa myytävien elintarvikkeiden merkinnät voivat olla yksikieliset.

3.1 Elintarvikkeen nimi

Elintarvikkeen nimi voi olla käytettäväksi määrätty tai yleiseen käyttöön vakiintunut tai nimen tulee kuvata elintarviketta. Tavaramerkki tai kauppanimi ei korvaa elintarvikkeen nimeä. Esimerkiksi kuningatarhillo ei riitä hillon nimeksi. Hilloasetuksen mukaisista tuotteista on käytettävä säädettyä nimeä, eikä hilloksi, marmeladiksi tai hyytelöksi saa nimittää valmistetta, joka ei ole näitä koskevien määritelmien mukainen.

Yleensä nimessä pitää olla käytettyjen marjojen tai hedelmien nimet määrän mukaan järjestyksessä. Jos hillon, erikoishillon, hyytelön, erikoishyytelön tai marmeladin valmistuksessa on käytetty kolmea tai useampaa hedelmälajia, voidaan tämä korvata esimerkiksi ilmoittamalla tuotteen nimessä hedelmien lukumäärä tai muulla sopivalla tavalla, esimerkiksi ”useita hedelmälajeja” tai muulla maininnalla, esimerkiksi sekahillo (MMMa 226/2025, 6 §). Myös sitrusmarmeladin nimessä ilmoitetaan käytetyt hedelmälajit hilloasetuksen perusteella.

Elintarvikkeen nimen yhteyteen tehtävät erityismerkinnät

Makeutusaineita sisältävän elintarvikkeen nimen yhteydessä: ”sisältää makeutusainetta / -aineita” ja jos lisäksi tuotteessa lisättyä sokeria / sokereita niin silloin ”sisältää sokeria / sokereita ja makeutusainetta / -aineita” (EPNAs 1169/2011, liite III)
Marjojen tai hedelmien määrän ilmoittaminen
- hillojen, erikoishillojen, hyytelöiden, erikoishyytelöiden ja marmeladien
  pakkauksissa: 100 g tuotetta sisältää … g hedelmää (tai marjoja)
- hyytelön hedelmäpitoisuus voidaan ilmoittaa myös seuraavasti: 100 g
  tuotetta sisältää … g -täysmehua
- jos tuote on valmistettu kuivatuista hedelmistä, voidaan hedelmäpitoisuus ilmoittaa esimerkiksi: valmistukseen käytetty … g hedelmää/100 g valmista tuotetta
- merkinnän tulee olla samassa näkökentässä tuotteen nimen kanssa (KTMa 474/2003, 6 §).

Hedelmävalmisteiden, joihin ei sovelleta hilloasetusta, pakkauksissa on ilmoitettava marjojen ja hedelmien määrä painoprosentteina käytettyjen ainesosien yhteismäärästä silloin, kun hedelmä tai marja mainitaan nimessä tai sitä korostetaan sanoin taikka kuvin (EPNAs 1169/2011, 22 artikla).

Kokonaissokeripitoisuuden ilmoittaminen

valmiissa tuotteessa samassa näkökentässä tuotteen nimen kanssa:
kokonaissokeripitoisuus … g 100 g kohden
kokonaissokeripitoisuus määritetään valmiille tuotteelle refraktometrisesti, eikä se ole sama kuin lisätyn sokerin määrä, vaan siihen kuuluvat myös hedelmien ja marjojen luonnostaan sisältämät sokerit. Sokerin kokonaispitoisuutta ei tarvitse ilmoittaa erikseen, jos pakkauksessa on ravintoarvomerkintä (KTMa 474/2004, 6 §).

Muiden hedelmävalmisteiden kuin hillojen, erikoishillojen, hyytelöiden, erikoishyytelöiden ja marmeladien sokerin määrän korostunut ilmoittaminen muualla kuin ravintoarvomerkinnässä tulkitaan ravitsemusväitteeksi. Sallitut ravitsemusväitteet on määritelty ravitsemus- ja terveysväitteistä annetun asetuksen (EPNAs 1924/2006) (väiteasetus) liitteessä.

3.2 Ainesosaluettelo

Ainesosaluettelossa ilmoitetaan kaikki valmisteeseen käytetyt aineet yhtenä kokonaisuutena, painon mukaan alenevassa paljousjärjestyksessä. Ainesosaluettelo on otsikoitava tai sen edellä on oltava soveltuva otsikko, joka koostuu ilmauksesta ”ainesosat”tai sisältää sen (EPNAs 1169/2011, 18 artikla). Korostetun, esimerkiksi nimessä mainitun, ainesosan määrä on ilmoitettava.

Lisäaineet ilmoitetaan käyttäen käyttötarkoitusta osoittavaa lisäaineen ryhmänimeä ja sen lisäksi lisäaineen nimeä tai numerotunnusta (EPNAs 1169/2011, 18 artikla, liite VII, C-osa). Pakkausmerkinnöissä tulee käyttää lisäaineasetuksen (EPNAs 1333/ 2008) liitteen I mukaista ryhmänimeä sekä liitteen II mukaista lisäaineen nimeä tai numerotunnusta (E- koodi). Jos valmistuksessa on käytetty valmistusaineen ja lisäaineiden seosta, esimerkiksi hillosokeria, on kaikki sen sisältämät lisäaineet merkittävä myös marjavalmisteen pakkaukseen ryhmänimellä ja nimellä tai numerolla.

Aromit ilmoitetaan käyttäen termiä ”aromi(t)” tai aromin tarkemmalla nimellä tai sen kuvauksella (EPNAs 1169/2011, liite VII, D osa), jos aromiaines sisältää asetuksessa EPNAs 1334/2008 määriteltyjä aromeja. Jos entsyymien käyttö on lisäaineellista, ne tulee merkitä ainesosaluetteloon. Valmistuksen apuaineena käytettyjä entsyymejä ei tarvitse ilmoittaa. Entsyymien merkintävaatimukset tulevat tarkentumaan, kun EU:ssa sallittujen entsyymien luettelo julkaistaan. Jos lisäaineen, aromin tai entsyymin kantaja-aineena on käytetty allergiaa ja intoleranssia aiheuttava ainetta tai tuotetta, se on aina ilmoitettava (EPNAs 1169/2011, 21 artikla ja liite II).

3.3 Sisällön määrä

Sisällön määrä ilmoitetaan pakkaushetken mukaan hillosta, hyytelöstä ja marmeladista Suomessa yleisesti käytetyin painoyksiköin, esimerkiksi kilogramma tai gramma (EPNAs 1169/2011, 23 artikla ja liite IX).

3.4 Säilyvyysaika

Säilyvyysaika on valmistajan itse määriteltävä sellaiseksi, että elintarvike asianmukaisesti säilytettynä säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet parasta ennen -päiväykseen asti. Jos päiväyksessä on päivä, kuukausi ja vuosi, tulee niiden olla tässä järjestyksessä samoin kuukausi ja vuosi tässä järjestyksessä. Kun ajankohta ilmoitetaan muuten kuin päivän tarkkuudella, on käytettävä ilmaisua ”parasta ennen … loppua” (EPNAs 1169/2011, 24 artikla ja liite X).

3.5 Alkuperämaa tai lähtöpaikka

Tuotteen alkuperämaan (tai lähtöpaikan) ilmoittaminen on pakollista silloin, jos sen ilmoittamatta jättäminen voi johtaa ostajaa harhaan. Jos tuotteen alkuperämaa (tai lähtöpaikka) ilmoitetaan ja se on eri kuin elintarvikkeen pääainesosan, tulee myös pääainesosan alkuperämaa (tai lähtöpaikka) ilmoittaa tai ilmoittaa, että ”(pääainesosan nimi) ei ole peräisin (elintarvikkeen alkuperämaa tai lähtöpaikka)” tai samantapainen ilmaisu (Komission täytäntöönpanoasetus 2018/775, 2. artikla).

3.6 Elintarvike-erän tunnus

Elintarvike-erän tunnus on yleensä merkittävä pakkaukseen. Tunnuksen eteen on merkittävä kirjain L, ellei tunnus muuten erotu riittävästi muista merkinnöistä.
Päiväysmerkintä korvaa erätunnuksen, jos se ilmaistaan päivän ja kuukauden tarkkuudella.

3.7 Valmistajan, pakkaajan tai myyjän nimi ja osoite

Valmistajan, pakkaajan tai myyjän nimi ja osoite on merkittävä pakkaukseen. Osoitteella tarkoitetaan sellaista postiosoitetta, jolla posti löytää perille. Puhelinnumero tai nettiosoite ei riitä osoitteeksi.

3.8 Ravintoarvomerkintä

Ravintoarvon ilmoittaminen on pakollista ja se tulee tehdä elintarviketietoasetuksen mukaisesti (EPNAs 1169/2011, 30 artikla). Ravintoarvomerkinnän sisältö on määrämuotoinen ja rajattu. Pakollisen ravintoarvomerkinnän on sisällettävä seuraavat tiedot 100 g (tai 100 ml) kohti ilmaistuna:

energiasisältö (kJ ja kcal) ja
rasvan, tyydyttyneiden rasvojen, hiilihydraatin, sokereiden, proteiinin ja suolan määrät grammoina (art. 30.1).

Pakollisen ravintoarvomerkinnän tiedoista voidaan vapaaehtoisesti toistaa: energiasisältö tai energiasisältö ja rasvahappojen, tyydyttyneiden rasvahappojen, sokerien ja suolan määrät. (art. 30.3). Vitamiinit ja kivennäisaineet saa ilmoittaa ravintoarvomerkinnässä, jos niitä on merkitsevä määrä päivittäisen saannin vertailuarvoon nähden (EPNAs 1169/2011, liite XII). Ne on ilmoitettava myös prosenttiosuutena päivittäisen saannin vertailuarvosta.

Jos on kyseessä tuotteet, joita pieniä tuotemääriä tuottava valmistaja toimittaa suoraan loppukuluttajalle tai paikallisille vähittäisliikkeille, jotka toimittavat tuotteet suoraan loppukuluttajalle, ei ravintoarvomerkintää vaadita (EPNAs 1169/2011, liite V.19).

3.9 Muuta

Jos tuote makeutetaan polyoleilla (yli 10 %), on pakkaukseen tehtävä
varoitusmerkintä ”liiallisella käytöllä voi olla laksatiivisia vaikutuksia” tai
jos tuote makeutetaan aspartaamilla, on pakkaukseen tehtävä lisämerkintä aspartaamista:
- ”sisältää aspartaamia (fenyylianaliinin lähde)” – ilmoitetaan merkinnässä, kun aspartaami/ aspartaamiasesulfaamisuola on ilmoitettu ainesosaluettelossa vain viittauksella E-numeroon.
- ”sisältää fenyylialaniinin lähteen” – ilmoitetaan merkinnässä, kun aspartaami/ aspartaamiasesulfaamisuola on ilmoitettu yksilöllisellä nimellä ainesosaluettelossa. (EPNAs 1169/2011, 10 artikla ja liite III).
Lisäksi on tarvittaessa merkittävä esimerkiksi säilytysohje.
Jos kiinteän elintarvikkeen alkoholipitoisuus on yli 1,8 painoprosenttia, Ruokavirasto ohjeistaa, että siitä edelleen ilmoitettaisiin vapaaehtoisesti pakkauksessa kuluttajalle.

4 Muuta huomioon otettavaa

Hilloon, erikoishilloon, hyytelöön, erikoishyytelöön, sitrusmarmeladiin, marmeladiin ja vastaaviin valmisteisiin saa käyttää lisäaineita, aromeja ja entsyymejä yhteisön asetuksissa 1333/2008 (lisäaineet), 1334/2008 (aromit) ja 1332/2008 (entsyymit) sekä komission asetuksessa 231/2012 (lisäaineiden puhtausvaatimukset) annetuilla ehdoilla. Ruokavirasto on laatinut elintarvikeparanteisiin liittyvän valvontaohjeen (Ruokaviraston ohje 5731/5), joka on tarkoitettu sekä elintarvikevalvontaviranomaisten että elintarvikealan toimijoiden käyttöön.

Hillodirektiivin (2001/113/EY) määrittelemät valmisteet sisältävät niin paljon sokereita, että niiden kuiva-ainepitoisuus on yli 60 %, lukuun ottamatta keinotekoisesti makeutettuja (liite I, kohta III). Direktiivi kuitenkin sallii kansallisten valmistusperinteiden vuoksi myös vähemmän sokeriset valmisteet. Perinteiset suomalaiset hillot ovat tällaisia, joten ne kuuluvat lisäaineasetuksen lisäaineluettelossa kohtaan Vähäsokeriset hillot.

Ravintoarvomerkintä on pakollinen ravitsemuksellisesti täydennetyissä elintarvikkeissa. Hilloon, hyytelöön, marmeladiin ja vastaaviin valmisteisiin on mahdollista lisätä yhteisön täydentämisasetuksen (EPNAs 1925/2006) liitteessä 1 lueteltuja vitamiineja ja/tai kivennäisaineita kyseisen asetuksen liitteessä 2 mainitussa muodossa. Lisätietoa löytyy Ravitsemuksellisesti täydennettyjen elintarvikkeiden valvontaohjeesta (Ruokaviraston ohje 6538/04.02.00.01/2021/4). Täydentämisestä tulee tehdä elintarvikelain 297/2021 6 § mukainen ilmoitus Ruokavirastoon. Lisätietoa täydennettyjen elintarvikkeiden ilmoituksista sekä ohjeet ja lomake löytyvät Ruokaviraston internetsivuilta. Elintarvikkeiden täydentämiseen käytetyt vitamiinit ja kivennäisaineet ovat elintarvikkeen ainesosia ja ne tulee siten merkitä ainesosaluetteloon. Lisättyjen vitamiinien ja kivennäisaineiden määrät on ilmoitettava ravintoarvomerkinnässä ja myös prosenttiosuutena päivittäisen saannin vertailuarvosta.

Elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä, esillepanossa tai mainonnassa on mahdollista käyttää väiteasetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä) määrittelemiä hyväksyttyjä ravitsemus- ja terveysväitteitä. Ravitsemusväitteellä tarkoitetaan elintarvikkeen hyödyllistä ravintosisältöä käsittelevää väitettä, esimerkiksi ”sisältää C-vitamiinia”. Terveysväitteellä tarkoitetaan elintarvikkeen ja terveyden välistä yhteyttä käsittelevää väitettä, esimerkiksi ”C-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toiminta”. Lisätietoa elintarvikkeiden ravitsemus- ja terveysväitteistä löytyy Ruokaviraston internetsivuilta ja Ravitsemus- ja terveysväiteoppaasta.

Luonnonmukaiseen tuotantoon saa elintarvikkeita myytäessä ja mainostettaessa viitata vain, jos elintarvikkeet täyttävät luomutuotteille asetetut vaatimukset tuotantotapansa ja koostumuksensa suhteen. Tavanomaisesti tuotetun elintarvikkeen pakkauksessa ei saa olla mitään luonnonmukaiseen tuotantoon viittaavaa esimerkiksi valmistajan tai elintarvikkeen nimessä. Luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden kaikki tuotannon, valmistuksen ja jakelun vaiheet tulee olla valvottu eli kaikkien valmistajien, valmistuttajien, varastojen, tukkukauppojen, maahantuojien ja viejien on oltava EU-asetuksen mukaisen valvontajärjestelmän piirissä (EPNAs 2018/848). Lisää tietoa löytyy Ruokaviraston internetsivuilta.

5 Säädöksiä

Neuvoston direktiivi elintarvikkeina käytettävistä hedelmähilloista, hyytelöistä ja marmeladeista sekä makeutetusta kastanjasoseesta (2001/113/EY)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus hedelmähilloista ja tietyistä vastaavista valmisteista (226/2025)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 1169/2011, elintarviketietojen antamisesta kuluttajille
Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarviketietojen antamisesta kuluttajille (834/2014)
Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) 1333/2008 elintarvikelisäaineista
Komission asetus (EU) 231/2012 elintarvikelisäaineiden alkuperää ja puhtautta kokevista vaatimuksista
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 1334/2008 elintarvikkeissa käytettävistä aromeista
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 1332/2008 elintarvikkeissa käytettävistä entsyymeistä
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 1924/2006 elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 1925/2006 vitamiinien, kivennäisaineiden ja eräiden muiden aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin
Elintarvikelaki 297/2021, 6 §
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/848 luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/1165 tiettyjen luonnonmukaisessa tuotannossa käytettävien tuotteiden ja aineiden sallimisesta ja niiden luetteloiden laatimisesta.

6 Ruokaviraston ohjeita

Ruokaviraston ohje 17068/2. Elintarviketieto-opas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille
Ruokaviraston ohje 6538/04.02.00.01/2021/4. Ravitsemuksellisesti täydennettyjen elintarvikkeiden valvontaohje
Ruokaviraston ohje 621/04.02.00.01/2023/5. Ravitsemus- ja terveysväiteopas elintarvikevalvojille ja toimijoille
Ruokaviraston ohje 5731/04.02.00.01/2020/5. Elintarvikeparanteiden valvontaohje -lisäaineet, aromit ja entsyymit.

7 Esimerkkejä pakkausmerkinnöistä

On huomattava, että alla esitetyt ovat ainoastaan esimerkkejä siitä, miten hilloasetuksen erityismerkinnät voidaan laatia. Tuotteen kokonaissokeripitoisuutta ei tarvitse ilmoittaa erikseen, jos sokerin määrä on ilmoitettu ravintoarvomerkinnässä.

Puolukkahillo
100 g hilloa sisältää 43 g puolukoita.
Kokonaissokeripitoisuus 40 g 100 g kohden.
Ainekset: Puolukoita, sokeria, vettä, sakeuttamisaineena pektiini, säilöntäaineena kaliumsorbaatti.

Mansikka-vadelmahillo
100 g tuotetta sisältää 35 g marjoja.
Kokonaissokeripitoisuus 47 g 100 g kohden.
Ainekset: Sokeri, mansikka (25 %), vesi, vadelma (10 %), hyytelöimisaine (E 440), happamuudensäätöaine (E 330), säilöntäaineet (E 202, E 211).

Luomumansikkahillo
100 g luomumansikkahilloa sisältää 45 g luomumansikkaa. (Ravintoarvomerkinnässä ilmoitettu tuotteen kokonaissokeripitoisuus, joka on 40 g/100 g).
Ainekset: luomumansikka, luomusokeri, luomumansikkatäysmehu, vesi, luomusitruunatäysmehu, hyytelöimisaine (E440). (Huomioitavaa: Täysmehun määrä ei vaikuta hillon marjapitoisuuteen.)

Erikoislakkahillo
100 g tuotetta sisältää 60 g lakkaa.
Ainekset: Lakka, sokeri, vesi, sakeuttamisaine (E440), säilöntäaine (E202) Sokeripitoisuus on ilmoitettu ravintoarvomerkinnässä.

Mustaherukkahyytelö
100 g hyytelöä sisältää 44 g mustaherukkatäysmehua.
Kokonaissokeripitoisuus 60 g 100 g kohden.
Ainekset: Sokeri, mustaherukkatäysmehu, vesi, hyytelöimisaine (E 440), happamuudensäätöaine (E 330), säilöntäaineet (E 202 ja E 211).

Appelsiinimarmeladi
100 g tuotetta sisältää 40 g hedelmää.
Kokonaissokeripitoisuus 46 g 100 g kohden.
Ainekset: Sokeri, vesi, appelsiininkuorisuikaleet, appelsiinitäysmehutiiviste, hyytelöimisaineet (E 440, E 401), säilöntäaine (E 202), appelsiiniaromi.

Luumumarmeladi
Valmistukseen käytetty 190 g luumuja / 100 g valmista marmeladia.
Kokonaissokeripitoisuus 43 g 100 g kohden.
Ainekset: Vesi, kuivattu luumu, glukoosi-fruktoosisiirappi, sokeri, sakeuttamisaine (E 440), happamuudensäätöaine (E 330), säilöntäaine (E 202), stabilointiaine (E 333).

8 Voimaantulo

Tämä ohje on voimassa 14.6.2026 lähtien ja se korvaa aikaisemman version (Ruokaviraston ohje 6529/04.02.00.01/2020/4, julkaistu 20.4.2021).

Päivitykset versioon 5

Sisältö muokattu vastaamaan hillodirektiivissä ja hilloasetuksessa tapahtuneita muutoksia.
Viittaukset Ruokaviraston ohjeisiin päivitetty.