Kananmunien ja muiden linnunmunien tuotanto ja myynti

Ohje/versio: 6476/04.02.00.01/2021/5, voimaantulopäivä 22.6.2022

Ruokavirasto on laatinut tämän ohjeen kananmunien ja muiden linnunmunien tuotantoa ja myyntiä koskevista vaatimuksista elintarvikevalvontaviranomaisten käyttöön. Myös tuottajat saavat ohjeen avulla tietoa munien tuotantoon ja myyntiin liittyvistä vaatimuksista.

1 Yleistä

Suomessa kananmunien ja muiden linnunmunien tuotantoa ja myyntiä säädellään sekä Euroopan unionin että kansallisella lainsäädännöllä. Kananmunien tuotantoa ja myyntiä koskevia vaatimuksia on elintarviketurvallisuutta koskevassa lainsäädännössä, kaupanpitämistä koskevissa eli markkinavalvontasäädöksissä ja eläinsuojelulainsäädännössä.  Tässä ohjeessa käsitellään vaatimuksia, jotka koskevat kananmunien ja muiden linnunmunien tuotantoa ja myyntiä suoraan kuluttajalle sekä niiden toimittamista vähittäismyyntiin suoraan tilalta tai pakkaamon kautta.

Pakkaamon kautta myyntiin toimitettavien kananmunien on oltava laatu- ja painoluokiteltuja sekä leimattuja. Luokittelu ja leimaus tehdään hyväksytyssä kananmunapakkaamossa. Suurin osa kananmunista toimitetaan tuotantotiloilta kananmunapakkaamoihin ja niistä edelleen markkinoille.

Muiden lintujen munille ei EU:ssa ole vastaavia kaupanpitoa koskevia säädöksiä kuin kananmunille. Muiden lintujen munien ei tarvitse olla laatu- ja painoluokiteltuja, eikä niitä tarvitse leimata ennen vähittäismyyntiä.

2 Munien alkutuotanto

Kananmunien ja muiden linnun munien tuottaminen on elintarvikelainsäädännössä tarkoitettua elintarvikkeiden alkutuotantoa. Kun munia tuotetaan muuhun tarkoitukseen kuin ainoastaan omassa yksityistaloudessa tapahtuvaa kulutusta varten, toimintaan sovelletaan elintarvikkeiden alkutuotantoa koskevia vaatimuksia. Munien kuljettaminen pois alkutuotantopaikalta kuuluu myös alkutuotannon piiriin.

Kananmunien tuottaja ei saa toimittaa tuottamiaan kananmunia suoraan tuotantotilalta rekisteröityihin elintarvikehuoneistoihin eikä muihin hyväksyttyihin elintarvikehuoneistoihin kuin kananmunapakkaamoon ja munatuotelaitokseen. Poikkeuksena tähän on kananmunatuottajan mahdollisuus toimittaa tuottamiaan kananmunia nk. poikkeusalueella (katso kohta 6) suoraan poikkeusalueen vähittäiskauppaan.

Kananmunien tuottaja voi myydä tuottamiaan kananmunia suoraan lopulliselle kuluttajalle alkutuotannon tuotteena alkutuotantopaikalta, torimyyntinä ja ovelta ovelle -myyntinä enintään 20 000 kg vuodessa (katso kohta 3).  

Lisäksi tuottaja voi kaikkialla Suomessa käyttää tuottamiaan kananmunia omalla maatilalla harjoitettavassa, omassa elintarvikealan yritystoiminnassaan, esimerkiksi pienimuotoisessa kahvila- ja maatilamatkailutoiminnassa, jos elintarvikkeen valmistusprosessi takaa valmistettavien tuotteiden turvallisuuden. Tällaisia valmistusprosesseja ovat esimerkiksi leipominen ja kuumentamalla tapahtuva ruoan valmistus. Harjoitettaessa tämänkaltaista toimintaa, on otettava huomioon kansallisen salmonellavalvontaohjelman vaatimukset (katso kohta 2.6).

2.1 Ilmoitus alkutuotantopaikasta

Alkutuotannon toimijan on tehtävä ilmoitus elintarvikkeiden alkutuotannosta toiminnan rekisteröintiä varten toimivaltaisen valvontaviranomaisen tarjoamaan sähköiseen palveluun tai toimitettava tiedot muulla tavoin toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttumista elintarvikelain 8 § ja elintarvikehygienia-asetuksen 2 §:n mukaisesti. Alkutuotantopaikan sijaintikunta käsittelee ilmoituksen ja tallentaa tiedot alkutuotannon rekisteröinnistä ympäristöterveydenhuollon keskitettyyn toiminnanohjaus- ja tiedonhallintajärjestelmään ja ilmoittaa toimijalle tietojen tallentamisesta sähköisesti tai muulla vastaavalla tavalla. Jos tuotetut munat käytetään vain tuottajan omassa taloudessa, ei alkutuotantopaikkailmoitusta tarvita. Toiminnan keskeyttämisestä ja lopettamisesta on viivytyksettä tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle (elintarvikelaki 8 §). Suoraan lopulliselle kuluttajalle myynnistä, kun on kyse vähäisistä määristä, ilmoitetaan alkutuotantopaikkailmoituksen yhteydessä.

2.2 Pitopaikan rekisteröiminen

Kaikki siipikarjan pitopaikat on rekisteröitävä Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin.  Eläinmäärällä ei ole merkitystä, vaan yhdenkin linnun pitopaikka on ilmoitettava rekisteriin. Rekisteriin on ilmoitettava mm. pitopaikan tuotantomuoto sekä kapasiteetti. Rekisteröinnin voi tehdä Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa epr.ruokavirasto.fi. Palveluun kirjaudutaan esimerkiksi pankkitunnuksilla suomi.fi -tunnistautumisen avulla. Halutessaan ilmoituksen voi jättää myös lomakkeella oman kuntansa maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Maaseutuelinkeinoviranomaiset myös tarvittaessa neuvovat ilmoituksen jättämiseen sekä sähköisen asiointipalvelun käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Lisätietoja Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteristä sekä rekisteröitymislomakemallit löytyvät Ruokaviraston internetsivuilta (www.ruokavirasto.fi).  Rekisteröityessään Eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin munantuottaja saa kanalatunnuksen eli tuottajakoodin.

2.3 Ilmoitus uusien lintujen ottamisesta pitopaikkaan

Toimijan tulee tehdä kunnaneläinlääkärille ilmoitus uusien lintujen ottamisesta salmonellavalvonnan piirissä olevaan MMM:n zoonoosiasetuksen 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuun pitopaikkaan. Ilmoitus on tehtävä kahden viikon kuluessa lintuparven saapumisesta. Vaihtoehtoisesti kunnaneläinlääkärille voidaan toimittaa etukäteen tieto kuluvana tai seuraavana kalenterivuonna saapuvien parvien suunnitelluista saapumisajankohdista (MMM:n zoonoosiasetus 4 §).

2.4 Kananmunien tuotantomuodot ja tuotantomuotojen hyväksyntä

Suomessa kananmunia tuotetaan eri tuotantotavoilla: lattia- eli avokanalassa, häkki- eli virikehäkkikanalassa, ulko- ja luomukanalassa.

Lattiakanaloiden ja ulkokanaloiden tuotantotavan hyväksyy Ruokavirasto, silloin kun kanalat aloittavat toimintansa. Ruokavirasto tarkastaa kanalat kaupan pitämisen vaatimuksiin liittyen (markkinajärjestelylaki 58 d §).  Hyväksyntä tulee hakea yli 350 kanaa käsittäviin uusiin lattia- ja ulkokanaloihin. Lattiakanalat ja ulkokanalat tarkastetaan ennen niiden käyttöönottoa ja ne rekisteröidään Ruokaviraston lattiakanalarekisteriin.

Lattia- ja ulkokanaloista, kananmunien luomutuotannosta sekä näiden tuotantomuotojen hyväksynnästä löytyy lisää tietoa Ruokaviraston internetsivuilta (www.ruokavirasto.fi).

Eläinten pitoa, hoitoa, kohtelua ja käsittelyä säätelevät eläinsuojelulaki ja eläinsuojeluasetus. Kanojen pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista säädetään lisäksi valtioneuvoston asetuksessa kanojen suojelusta.

Ruokaviraston ohjeessa 1432/04.01.00.01/2020 Otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset ja täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointivalvonta on tulkintoja siitä, miten lainsäädäntöä tulisi soveltaa. Ohje löytyy Ruokaviraston internetsivuilta (www.ruokavirasto.fi).

2.4.1 Lattiakanala eli avokanala

Lattiakanala eli avokanala on kanala, jossa kanat voivat liikkua vapaasti ja kuopia pehkua, kanoilla on orret, munintapesät sekä vähintään kolmannes käytössä olevasta pinta-alasta on pehkua. Lattiakanalassa eläintiheys saa olla enintään 9 kanaa/m².

Kanoilla on oltava asianmukaiset tilat munintaa varten. Jos kanalassa käytetään yhteispesiä, pesätilaa on oltava jokaista alkavaa 120 kanan ryhmää kohden vähintään 1 m².

Vesinippoja on oltava vähintään yksi nippa 10 kanaa kohden ja ruokintakourua vähintään 10 cm kanaa kohden.

Kanalassa on oltava tarkoituksenmukaisia orsia, joiden pituuden lintua kohden on oltava vähintään 15 cm.

2.4.2 Häkkikanala eli virikehäkkikanala

Vuoden 2012 alussa häkkikanaloista poistuivat käytöstä perinteiset häkit ja niiden tilalle tulivat nk. varustellut eli virikehäkit.

Virikehäkkikanaloiden häkeissä kanoilla on pesä, pehkua ja orsi. Kutakin häkissä pidettävää kanaa kohden on oltava tilaa vähintään 750 cm², josta käytettävissä olevaa alaa on oltava kanaa kohden vähintään 600 cm². Häkin kokonaispinta-alan on kuitenkin oltava vähintään 2 000 cm².

2.4.3 Ulkokanala

Ulkokanala on lattiakanala eli avokanala, jossa kanat voivat liikkua vapaasti kuten lattiakanalassa. Ulkokanojen munia tuottavien toimijoiden on otettava huomioon, että tuotantotilojen ja toiminnan tulee täyttää vaatimukset, jotka koskevat yleisesti lattia- ja kerroslattiakanalatuotantoa.

 Ulkokanaloissa, kanoilla on oltava päivällä jatkuvasti mahdollisuus liikkua laidunalueella, tämä vaatimus ei kuitenkaan estä tuottajaa rajoittamasta pääsyä laidunalueelle tietyksi ajaksi aamulla tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön ja hyvän kotieläintuotannon käytäntöjen mukaisesti. Jos unionin lainsäädäntöön perustuvat toimenpiteet edellyttävät, että kanojen pääsyä laidunalueelle rajoitetaan kansanterveyden tai eläinten terveyden suojelemiseksi, munia voidaan tästä rajoituksesta huolimatta pitää kaupan ”ulkokanojen munina”, edellyttäen että munivien kanojen pääsy laidunalueelle ei ole rajoitettu kauemmin kuin 16 yhtäjaksoisen viikon ajan. Tämä enimmäisjakso alkaa sinä päivänä, jona kyseisen samaan aikaan tiloihin tuodun kanojen ryhmän pääsyä laidunalueelle tosiasiallisesti alettiin rajoittaa (munien kaupan pitämisen asetus, liite II).

Jos sallittu yhtäjaksoinen 16 viikon aika ylittyy, ei tämän jälkeen kananmunia voida enää markkinoida ja myydä ulkokanojen munina (katso kohta 9).

Laidunalueen, jolle kanat pääsevät, on oltava enimmäkseen kasvillisuuden peitossa, eikä sitä saa käyttää muihin tarkoituksiin kuin hedelmätarhana, metsämaana, ja jos toimivaltaiset viranomaiset sen sallivat, karjanlaitumena.

Laidunalueen eläintiheys saa olla enintään 2500 kanaa käytettävissä olevan alan hehtaaria kohden tai enintään yksi kana neljää neliömetriä kohden; kuitenkin silloin, kun käytettävissä oleva ala on vähintään 10 neliömetriä kanaa kohden ja kun harjoitetaan laidunkiertoa ja kanat pääsevät liikkumaan vapaasti koko laidunalueella kanaparven koko elinkaaren ajan, jokaisella laidunlohkolla on aina oltava tilaa vähintään 2,5 neliömetriä kanaa kohden (munien kaupan pitämisen asetus, liite II).

Laidunalueen säde saa olla enintään 150 metriä rakennuksen lähimmästä ulosmenoaukosta. Säde voi kuitenkin olla enintään 350 metriä rakennuksen lähimmästä ulosmenoaukosta, jos laidunalueella on katoksia riittävästi ja tasaisesti sijoitettuina siten, että hehtaaria kohden on vähintään neljä katosta. Katosten tulee suojata kanoja huonoja sääolosuhteita ja petoeläimiä vastaan ja katoksiin on tarvittaessa sijoitettava asianmukaisia juomalaitteita.

Jos kanoilla on mahdollisuus päästä ulos, eläinsuojasta ulos johtavan kulkureitin on oltava kanoille turvallinen. Ulkotarhan aitojen on oltava kanoille sopivasta

materiaalista ja niille turvallisia. Aidat on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että estetään kanojen vahingoittuminen. Ulkotarhan on oltava riittävän tilava ottaen huomioon kanojen lukumäärä ja tarhan pohjan laatu. Tarhan pohjan on oltava sellainen, että se voidaan pitää kuivana. Ulkotarhassa ei saa olla rakenteita tai esineitä, jotka saattavat vahingoittaa lintuja. Kanoilla on tarvittaessa oltava ulkona sopivia sääsuojia (Vna 673/2010 6 §).

Jos muniville kanoille on järjestetty mahdollisuus päästä ulos, useiden ulosmenoaukkojen on johdettava suoraan ulkotilaan ja niiden on oltava vähintään 35 senttimetriä korkeat ja 40 senttimetriä leveät ja ne on sijoitettava rakennuksen koko pituudelle. Kutakin 1000 kanan ryhmää kohden on oltava joka tapauksessa käytössä 2 metriä leveä aukkotila. Ulkotilojen on oltava saastumisen ehkäisemiseksi pinta-alaltaan riittävät suhteessa kanojen määrään ja pohjan laatuun sekä varustettu suojilla huonoja sääolosuhteita ja petoeläimiä vastaan ja tarvittaessa asianmukaisilla juomalaitteilla (direktiivi 1999/74/EY artikla 4).

Siipikarjan rehun ja juomaveden saanti on järjestettävä sisätiloissa tai sellaisessa muussa paikassa, johon luonnonvaraiset linnut eivät pääse (lintuinfluenssavarotoimenpideasetus 3 §). On siis varmistettava, että kanojen saatavilla on oltava jatkuvasti juomavettä.

 2.4.4 Luomukanala

Luomukanala on lattiakanala eli avokanala, jossa on ikkunat, orret, munintapesät ja ulkotarha, johon kanat pääsevät normaalioloissa sään salliessa ulkoilemaan toukokuusta lokakuuhun. Munivien kanojen enimmäismäärä kanalassa on 3000 kanaa. Kanat ruokitaan luomurehulla. Luomukananmunien tuotantoa säätelee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/848 luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä. Luomumunantuotannon aloittaminen edellyttää toimijan hakeutumista luomuvalvontaan, mikä tapahtuu ELY-keskuksessa. Kaikilla luomutiloilla tehdään kerran vuodessa tuotantotarkastus. Tarkastuksista vastaavat Ruokaviraston valtuuttamat tarkastajat ja päätöksistä ELY-keskukset. Tarkempia ohjeita luomutuotannosta löytyy Ruokaviraston ohjeesta 819/04.02.00.01/2022 Luonnonmukaisen tuotannon ehdot.

2.4.5 Siipikarjan ulkonapitämisen rajoitukset

Siipikarjan ulkonapitämistä on rajoitettu keväisin lintuinfluessavarotoimenpide-asetuksen mukaisesti.  Rajoituksen ajankohta tulee varmistaa Ruokaviraston sivuilta (www.ruokavirasto.fi) Tänä aikana siipikarja on suojattava kontakteilta luonnonvaraisiin vesi- ja petolintuihin. Siipikarja on pidettävä joko sisällä tai sellaisessa ulkotarhassa, joka on kauttaaltaan aidattu ja katettu riittävän tiheällä verkolla tai muulla vastaavalla tavalla siten, että luonnonvaraiset vesi- ja petolinnut eivät pääse kosketuksiin siipikarjan kanssa.

Kunnaneläinlääkärille on tehtävä ennakolta kirjallinen ilmoitus, jos siipikarjaa pidetään ulkona ulkonapitämisen rajoituksen aikana. Ilmoituksesta on käytävä ilmi seuraavat seikat: mitä lintulajeja ulkonapito koskee, lintujen lukumäärä sekä selvitys siitä, miten lintujen suojaaminen luonnonvaraisilta vesi- ja petolinnuilta toteutetaan. Ilmoitusta ei tarvitse uusia vuosittain, jos edellä luetelluissa seikoissa ei tapahdu muutoksia.

2.5 Munantuotantotilojen valvonta

Munien alkutuotanto kuuluu kunnan elintarvikevalvonnan piiriin. Virallista valvontaa on harjoitettava rehujen ja elintarvikkeiden sekä eläinten ja eläintuotteiden kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa. Virallisia valvontatoimia tulee toteuttaa säännöllisesti, riskien mukaan ja sopivin väliajoin toiminnan riskiin nähden (virallista valvontaa koskeva asetus).

Munien tuotantoon liittyviä elintarvikevalvonnan tehtäviä hoitavalla henkilöllä on oltava tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto (elintarvikelaki 32 §). Munantuotantotilojen alkutuotannon elintarvikevalvontaa voidaan tehdä esimerkiksi salmonellavalvonnan tarkastuskäynnin yhteydessä.

Ruokavirastossa on laadittu ohje 3497/04.02.00.01/2022 Alkutuotannon elintarvikevalvonta ja riskinarviointi. Mainitussa ohjeessa kuvataan riskinarvioinnin periaatteita alkutuotannossa sekä annetaan suositellut tarkastustiheydet alkutuotannon eri toiminnoille.

Ruokavirastossa on laadittu myös ohjeet alkutuotantopaikkojen elintarvikevalvontaa varten. Ohjekokonaisuus sisältää yhteisiä, kaikille alkutuotantopaikoille ja kaikille eläintuotantotiloille liittyviä ohjeita sekä eri tuotantosuunnille tarkoitetut ohjeet. Arviointiohjeet löytyvät Ruokaviraston internetsivuilta (www.ruokavirasto.fi).

2.6 Salmonellavalvonta

2.6.1 Kananmunien tuotannon salmonellavalvonta

Suomen kansallisen salmonellavalvontaohjelman piiriin kuuluvat naudat, siat ja siipikarja sekä niistä saatava liha ja kananmunat. MMM:n zoonoosiasetuksessa säädetään salmonellavalvonnasta, siihen liittyvästä näytteenotosta ja tulosten perusteella tehtävistä toimenpiteistä. Kunnaneläinlääkärit valvovat salmonellavalvontaohjelman toteutumista eri tuotantosuuntien osalta.

Kunnaneläinlääkärit valvovat salmonellavalvontaohjelman toteutumista myös kananmunien tuotannon osalta. Kunnaneläinlääkäri on vastuussa tarkastuskäyntien toteuttamisesta. Tarkastuskäynnin yhteydessä kunnaneläinlääkäri ottaa kanalasta tossu-, uloste- ja /tai sivelyulostenäytteiden lisäksi myös pöly- tai sivelypölynäytteen.

Pitopaikan omistaja tai haltija eli kananmunien tuottaja on vastuussa salmonellavalvontaan sisältyvästä toimijan näytteenotosta ja näytteiden toimittamisesta laboratorioon.

Munantuotantokanaloista salmonellanäytteet otetaan häkkikanaloissa ulostenäytteinä tai sivelyulostenäytteinä ja muissa munantuotantokanaloissa tossunäytteinä. Kerroslattiakanaloissa voidaan ottaa myös sivelyulostenäytteitä. Tällöin kerroslattiakanaloista tulee ottaa myös tossunäytteet.  

MMM:n zoonoosiasetuksen mukaan munivien kanojen kanaparvista on toimijan otettava näytteet munintakaudella 15 viikon välein munintakauden loppuun asti. Ensimmäinen näyte otetaan kanojen ollessa 22-26 viikon ikäisiä. Kunnaneläinlääkärin on tehtävä tarkastuskäynti kanalassa kerran vuodessa, jolloin hän suorittaa myös näytteenoton. Edellä kuvattua ”täyttä salmonellavalvontaohjelmaa” noudatetaan myös kanaloissa, joista vain osa munista toimitetaan pakkaamoihin ja osa myydään suoraan kuluttajille sekä kanaloissa, jotka toimittavat tuottamiaan kananmunia poikkeusalueella vähittäiskauppaan.

MMM:n zoonoosiasetuksessa on säädetty pienimuotoista toimintaa koskevia helpotuksia.  Alle 1000 kanan kanaloiden, joiden tuottamia munia luovutetaan kuluttajille vain suoraan pitopaikasta taikka pitopaikasta vastuussa olevan toimijan harjoittamassa torikaupassa tai ovelta ovelle myynnissä ja joiden kanamäärä on vähintään 50, osalta riittää, että tuottaja ottaa salmonellanäytteet kaksi kertaa vuodessa ja kunnaneläinlääkäri tekee tarkastuksen kanalaan kahden vuoden välein ja ottaa näytteet. Jos pitopaikan lintumäärä on alle 50, pitopaikassa on suoritettava näytteenotto kerran vuodessa ja kunnaneläinlääkärin on tehtävä tarkastus joka kolmas vuosi. Näytteenoton on katettava kaikki pitopaikassa näytteenottohetkenä olevat linnut.   Ruokavirasto on laatinut ohjeen toimijoille siipikarjan salmonellavalvonnasta sekä erikseen ohjeen salmonellanäytteenotosta.

Alkutuotannon toimijan on pidettävä kirjaa salmonellavalvontaohjelman mukaisten tutkimusten ajankohdista ja tuloksista sekä kunnaneläinlääkärin tarkastuskäyntien ajankohdista ja tarkastustuloksista. Toimijan on toimitettava salmonellatutkimusten ja salmonellavalvontaan liittyvien kunnaneläinlääkärin tarkastuskäyntien tulokset ja ajankohdat siihen kananmunapakkaamoon, johon alkutuotantopaikalta lähetetään kananmunia (elintarvikehygienia-asetus 13 §) sekä kananmunien myynnin poikkeusalueella siihen vähittäiskauppaan, johon kananmunien tuottaja toimittaa tuottamiaan kananmunia poikkeusalueella (elintarvikehygienia-asetus 14 §).     

Kananmunapakkaamon tulee varmistaa, että vastaanotetut kananmunat ovat peräisin sellaisilta alkutuotantopaikoilta, joissa noudatetaan salmonellavalvonnan velvoitteita (elintarvikehygienia-asetus 42 §)

Kananmunien myynnin poikkeusalueella (munien kaupan pitämisen asetus artikla 34) sijaitsevan vähittäiskaupan tulee varmistaa, että sille elintarvikehygienia- asetuksen 14 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti toimitetut kananmunat ovat peräisin sellaisilta alkutuotantopaikoilta, joissa noudatetaan salmonellavalvonnan velvoitteita (elintarvikehygienia-asetus 30 §).

Salmonellavalvontaan sisältyvää näytteenottoa koskevien kirjausten on oltava parvikohtaista. Kunkin parven osalta on kirjauksista käytävä ilmi näytteenottopäivämäärät, näytteiden tutkimustulokset, salmonellavalvontaan liittyvistä tarkastuksista sekä tiedot parvesta. Toimijan on säilytettävä näytteiden tutkimustuloksia vähintään kolme vuotta (MMM:n zoonoosiasetus 24 §) ja kunnaneläinlääkäriltä saatuja tarkastuskertomuksia vähintään yhden vuoden ajan (elintarvikehygienia-asetus 6 §).

2.6.2 Muiden linnunmunien tuotannon salmonellavalvonta 

Muiden linnunmunien tuotanto ei kuulu kansallisen salmonellavalvontaohjelman piiriin. Ruokavirasto suosittelee kuitenkin, että niiltä tiloilta, jotka toimittavat tuottamiaan muiden lintujen munia suoraan kuluttajille tai vähittäismyyntiin, otetaan salmonellanäytteet vähintään kerran vuodessa.

2.6.3 Kananmunien tuontiin liittyvä salmonellavaatimus

Suomen liittyessä Euroopan unioniin Suomella myönnettiin salmonellaa koskevat erityistakuut.  Salmonellaa koskeva erityistakuu koskee mm. muista EU:n jäsenmaista Suomeen tuotavia kananmunia. Kanaparvet on tutkittava erityistakuuasetuksen mukaisesti salmonellan varalta ennen kuin niiden munimia kananmunia voidaan toimittaa Suomeen. Tutkimusta ei kuitenkaan vaadita, jos lähetyksen toimittaneessa jäsenvaltiossa tai munapakkaamossa toteutetaan komission hyväksymää Suomen salmonellavalvontaohjelmaa vastaavaa ohjelmaa. Suomen salmonellavalvontaa vastaavaa ohjelmaa munintakanojen osalta toteutetaan Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. Tutkimusta ei myöskään vaadita, jos Suomeen toimitettavat kananmunat on tarkoitettu käytettäväksi munatuotteiden valmistukseen, jossa käytettävä valmistusprosessi takaa salmonellan tuhoutumisen (eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen 8 artiklan kohta 2).

Kanaparvien, joiden kananmunia Suomeen voidaan tuoda, pitää olla vapaita salmonellatartunnoista koko elinkaarensa ajan ja tutkimustulosten pitää olla negatiivisia kaikkien salmonellaserotyyppien osalta.

2.7 Muita lainsäädännön vaatimuksia munien alkutuotannolle

Kananmunien ja muiden linnunmunien alkutuotantoon sovelletaan yleisen elintarvikehygienia-asetuksen 852/2004 liitettä I, eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen 853/2004 liitteen III jakson X alkutuotantoa koskevia vaatimuksia ja elintarvikelain 15 §:n sekä MMM:n elintarvikehygienia-asetuksen 2 § , 6 §, 12 §, 13 § ja 14 §:n vaatimuksia.

Yleisen elintarvikehygienia-asetuksen liitteessä I säädetään alkutuotantopaikkoja koskevista rakenteellisista ja toiminnallisista vaatimuksista.

Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen liitteen III jaksossa X säädetään munien säilytysolosuhteista (katso kohta 2.7.3).

Elintarvikelain (15 §) mukaan toimijalla on oltava järjestelmä, jonka avulla toimija tunnistaa ja hallitsee toimintaansa liittyvät vaarat ja varmistaa, että toiminta täyttää elintarvikesäännöksissä asetetut vaatimukset. Toimijan on kirjattava omavalvonnan tulokset riittävällä tarkkuudella.   Toimijan on kuvattava yleisen elintarvikehygienia-asetuksen liitteen I osan A kohdan II mukaisten hygieniavaatimusten toteuttaminen tilalla. Säännöllisesti tapahtuvaa tehtyjen toimenpiteiden kirjaamista ei edellytetä.

Omavalvonnan on oltava riittävää ja sen on vastattava toimintaa, mutta sen ei tarvitse olla HACCP-pohjainen. Omavalvonnalla toimija osoittaa, miten hän hallitsee toiminnan vaarat. Erillistä kirjallista omavalvonnan kuvausta ei välttämättä tarvitse olla, vaan toimija voi suullisestikin kertoa, miten hallitsee tuotantotilalla toimintansa. 

MMM:n elintarvikehygienia-asetus:

  • 2 §:ssä säädetään alkutuotantopaikan rekisteröinnistä (katso kohta 2.2).
  • Asetuksen 6 §:ssä säädetään alkutuotannon kirjausten säilytysajasta. Toimijan on säilytettävä alkutuotantoon liittyviä kirjauksia ja tallenteita vähintään yksi vuosi, jollei asiasta ole toisin säädetty. Toimijan on lisäksi säilytettävä tehtyjen tutkimusten viimeisimmät tulokset.Kirjauksia eläimille syötetyistä rehuista on säilytettävä viisi vuotta maa- ja metsätalousministeriön rehualan toiminnanharjoittamisesta antaman asetuksen (1266/2020) mukaan. Samoin kirjauksia tuotantoeläinten lääkityksestä on säilytettävä viisi vuotta maa- ja metsätalousministeriön tuotantoeläinten lääkityksestä pidettävästä kirjanpidosta annetun asetuksen (21/14) mukaan. MMM:n zoonoosiasetuksen mukaan salmonellanäytteiden tutkimustuloksia on säilytettävä kolme vuotta.
  • 12 § säädetään munien alkutuotannossa käytettävän veden laadusta (katso kohta 2.7.2)
  • 13 § säädetään salmonellavalvontatulosten toimittamisesta kananmunapakkaamoon (katso kohta 2.6.1)
  • 14 § säädetään kansallisista säännöistä munien alkutuotannossa (katso kohdat 3, 6 ja 7). Tässä asetuksen kohdassa säädetään lisäksi munille seuraavat vaatimukset: Munat eivät saa olla rikkinäisiä eikä niitä saa pestä.

2.7.1 Kananmunien pesu tuotantotiloilla

Jos kananmunat ovat niin likaisia, että niitä ei voi toimittaa pakkaamoon tai myyntiin sellaisenaan, ne voidaan pestä alkutuotantopaikalla. Pestyt munat saa toimittaa joko suoraan tai pakkaamon kautta munatuotelaitokseen, mutta niitä ei saa toimittaa vähittäismyyntiin eikä myydä suoraan kuluttajille. Pestyt kananmunat voidaan käyttää munamassan raaka-aineeksi. Asetuksissa ei määritellä, mikä on likainen kananmuna, mutta Ruokaviraston tulkinnan mukaan likaisena voidaan pitää kananmunaa, jossa likaa tai likatäpliä on kuoren pinnalla yhteensä enemmän kuin 1/16 munan pinta-alasta (noin 10 sentin kolikon verran). Likaiseksi määritellään myös kananmuna, jonka kuorella on verta tai likaa kokkareina. Ruokavirasto on laatinut ohjeen, johon on koottu laatuvaatimukset kananmunille, jotka voidaan käyttää munamassan valmistukseen (Ruokaviraston ohje 6478/04.02.00.01/2021 Munamassan raaka-aineen laatu).

 2.7.2 Munantuotantotilalla käytettävän veden laatu

Elintarvikehygienia-asetuksen 12 §:ssä säädetään veden laatuvaatimuksista munien alkutuotannossa. Alkutuotannon toimijalla on oltava tieto alkutuotantopaikalla käytettävän veden laadusta. Toimija vastaa siitä, että vedestä, jota käytetään munien puhdistamiseen, on tehty alkutuotannossa käytettävälle vedelle vaadittavat tutkimukset. Tutkimukset on tehtävä ennen veden käyttöönottoa näytteestä, joka edustaa munien puhdistamiseen käytettävää vettä. Munantuotantotilojen vesitutkimukset ovat lakisääteisiä omavalvontatutkimuksia ja tutkimukset on tehtävä elintarvikelain 35 §:n 2 momentin mukaisessa laboratoriossa eli vähintään nimetyssä omavalvontalaboratoriossa. Tutkimukset voi teettää myös virallisessa laboratoriossa tai kansallisessa vertailulaboratoriossa.  Toimija voi kuitenkin tehdä veden aistinvaraisen arvioinnin alkutuotantopaikalla. Käyttöönoton jälkeen veden laatu on tutkittava säännöllisesti, kolmen vuoden välein. Käyttöönottotodistusta ei tarvitse säilyttää pysyvästi.  Viimeisin tutkimustodistus tulee säilyttää siten, että se on pyydettäessä esitettävissä tai jälkikäteen toimitettavissa valvontaviranomaiselle (elintarvikehygienia-asetus 6 §).

Tutkimuksia veden laadusta ei vaadita, jos munien puhdistamiseen käytetään terveydensuojelulain (763/1994) 16 a §:ssä tarkoitetun talousvettä toimittavan laitoksen vettä, esimerkiksi kunnallisen vesilaitoksen tai vesiosuuskunnan vettä. Tuottajan on osoitettava olevansa liittynyt vesilaitoksen tai -osuuskunnan verkostoon esimerkiksi hankinnasta tehdyllä sopimuksella tai tuottajalle veden käytöstä osoitetulla laskulla.

Munatuotteiden raaka-aineeksi toimitettavien munien puhdistamiseen saa käyttää vain sellaista vettä, josta on tutkittu Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit sekä arvioitu väri ja haju. Jos on syytä epäillä vedessä esiintyvän muita tekijöitä, jotka voivat vaarantaa munamassan valmistukseen käytettävien munien elintarviketurvallisuuden, munien tuottajan on huolehdittava, että vedestä tehdään myös näitä tekijöitä koskevat tutkimukset. Tulosten arvioinnissa käytetään STM:n asetuksen 401/2001 laatuvaatimuksia ja -suosituksia sekä otetaan huomioon vaikutus elintarviketurvallisuuteen. Jos vesi ei täytä laatuvaatimuksia, alkutuotannon toimijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin veden laadun parantamiseksi.

2.7.3 Munien säilytysolosuhteet

Munat on tuottajan tilalla ja kuluttajalle myyntiin asti säilytettävä puhtaina, kuivina ja suojattuina hajuilta sekä suojattava tehokkaasti iskuilta ja suoralta auringonvalolta. Munat on varastoitava ja kuljetettava mieluiten tasaisessa lämpötilassa, jolla parhaiten varmistetaan niiden hygieenisten ominaisuuksien optimaalinen säilyminen. Munat on toimitettava kuluttajalle enintään 28 päivän kuluessa munimisesta (eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus liite III jakso X).

A-luokan kananmunia ei saa käsitellä säilytystä varten eikä jäähdyttää tiloissa tai laitoksissa, joissa lämpötila pidetään keinotekoisesti alle +5 °C:ssä. Munia, joita on kuljetuksen aikana pidetty alle + 5 °C:n lämpötilassa enintään 24 tuntia tai säilytetty vähittäismyyntitiloissa taikka niihin liittyvissä tiloissa enintään 72 tuntia, ei kuitenkaan pidetä jäähdytettyinä (munien kaupanpitämisen asetus).

Kananmunat säilyvät parhaiten tasaisessa lämpötilassa, tylppä pää ylöspäin ja kananmunakennoihin pakattuna. Etenkin lämpötilan muutokset vaikuttavat heikentävästi kananmunien säilyvyyteen. Suositus kananmunien säilytyslämpötilaksi on noin + 15 °C. Pakkaus vähentää munasta tapahtuvaa veden haihtumista ja suojaa munia vierailta hajuilta ja mauilta.

2.7.4 Tietojen kirjaaminen

Yleisen elintarvikehygienia-asetuksen liitteen I A osan kohdassa III on säädetty alkutuotannon tietojen kirjaamisesta mm. rehujen luonteesta ja alkuperästä,  eläinlääkkeiden käytöstä, annetuista hoidoista ja tautien esiintyvyydestä, otettujen analyysien tuloksista sekä selvitykset eläinten tai eläinperäisten tuotteiden tarkastuksista. 

Kananmunien kaupan pitämisen asetuksen mukaan (artikla 20)

  • Tuottajien on kirjattava tiedot tuotantotavoista ja täsmennettävä kunkin tuotantotavan osalta:
  • munivien kanojen hankintapäivä ja -ikä sekä lukumäärä
  • kanojen poistopäivät ja -määrät
  • päivittäinen munantuotanto
  • päivittäin myytyjen tai muulla tavoin päivittäin toimitettujen munien määrä ja/tai paino
  • ostajien nimet ja osoitteet (jos eivät kuluttajia)
  • Jos ruokintatapa ilmoitetaan munien kaupan pitämisen asetuksen 15 artiklan mukaisesti (katso kohta 12.1), tuottajan on kirjattava seuraavat tiedot ja täsmennettävä kunkin ruokintatavan osalta:
  • toimitetun tai paikalla sekoitetun rehun määrä ja tyyppi
  • rehun toimituspäivämäärä

Jos tuottaja harjoittaa yksittäisessä tuotantopaikassa eri tuotantotapoja, 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on eriteltävä kanaloittain.

Tuottaja voi myynti- ja toimitusrekisterien sijaan säilyttää laskut ja toimitusilmoitukset, joissa on 1 ja 2 kohdan mukaiset tiedot.

Sen lisäksi, mitä vaatimuksia on munien tuotantoa koskevista kirjauksista edellä kerrottu, tulee ulkokananmunien tuottajan pitää kirjaa siitä, milloin kanat eivät ole päässeet ulos. Kirjauksessa tulee ilmetä päivämäärät, jolloin kanat eivät ole päässeet ulos ja ulosmenoesteen syy. Näin voidaan seurata, että lain säätämää enintään 16 viikon yhtäjaksoista sisälläoloaikaa ei ylitetä markkinoitaessa kananmunia ulkokanojen munina.

3 Kananmunien myynti suoraan kuluttajalle

Kananmunien tuottaja saa myydä tai luovuttaa tuottamiaan kananmunia suoraan lopulliselle kuluttajalle näiden omaan käyttöön koko maassa. Myynti on sallittua alkutuotantopaikalta, paikallisessa torikaupassa tai ovelta ovelle -myyntinä. Kananmunien ei tarvitse tällöin olla laatu- eikä painoluokiteltuja eikä leimattuja. Torilla myytäviin kananmuniin on kuitenkin leimattava tuottajakoodi (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus). Tästä poikkeuksena, jos tuottajalla on enintään 50 munivaa kanaa, ei häneltä vaadita kananmunien leimausta tuottajakoodilla. Tuottajan tiedot (nimi ja osoite) on tällöin oltava myyntipaikalla näkyvillä. Torilla myytävien kananmunien leimausta ei vaadita myöskään poikkeusalueen tuottajilta (katso kohta 6), koska he saavat toimittaa tuottamiaan kananmunia myös vähittäiskauppaan ilman leimausta.

Torimyynniksi katsotaan myös kananmunien myynti kauppojen piha-alueilla tai kauppakeskuksien sisätiloissa, kunhan tuottaja myy siellä itse tuottamiaan kananmunia. Tällöinkin kananmuniin on leimattava tuottajakoodi, jollei tuottajan kanamäärä jää alle 50. Tuottajan lisäksi torimyyntiä voivat suorittaa tuottajan kanssa samaan perhekuntaan kuuluvat henkilöt.

Kauppahalleissa ja tuottajatoreilla tapahtuva kananmunien myynti katsotaan kuuluvaksi normaalin vähittäismyynnin piiriin, jolloin edellä mainituissa paikoissa saa myydä vain A-luokan kananmunia, paitsi poikkeusalueella (katso kohta 6).

Ruokapiireissä ja nettikaupassa tapahtuvaa kananmunien myyntiä voidaan pitää ovelta ovelle -myyntinä, jos kaupankäynti on suoraan kananmunien loppukuluttajan ja kananmunien tuottajan välistä kaupankäyntiä. Tilaukset voidaan tehdä keskitetysti tuottajalle ja tilaukset voidaan toimittaa johonkin tiettyyn paikkaan, josta tilaajat voivat noutaa tilaamansa kananmunat. Maksu kananmunista pitää toimittaa suoraan kananmunien tuottajalle, eikä loppukuluttajan ja tuottajan välissä saa toimia ylimääräistä henkilöä laskuttajana. Jos tilausten välissä toimii ns. kauppias, muuttuu kananmunien kaupankäynti vähittäismyyntitoiminnaksi, jolloin myynnissä saa olla vain A-luokan kananmunia.

Ovelta ovelle -myyntinä voidaan pitää myös tapahtumaa, jossa loppukuluttaja tilaa kananmunat tuottajalta esim. soittamalla tai sähköpostin välityksellä ja tuottaja toimittaa tilatut kananmunat tilaajalle kotiin, työpaikalle tai muuhun sovittuun paikkaan. Maksu kananmunista pitää tässäkin tapauksessa suorittaa suoraan tuottajalle.

Tuottaja saa myydä alkutuotantona suoraan kuluttajille kananmunia kuitenkin vain rajoitetun määrän. Alkutuotantopaikalta, paikallisessa torikaupassa tai ovelta ovelle myytävien kananmunien määrä saa olla enintään 20 000 kg vuodessa (elintarvikehygienia-asetus 14 §). Enimmäismäärän ylittyessä tuottajan on toimitettava enimmäismäärän ylittävä tuotanto kananmunapakkaamoon, joka on hyväksytty elintarvikehuoneisto. Tuottaja voi toimittaa kananmunapakkaamoon tuottamiaan kananmunia ilman määrärajoja.

Tuottaja voi myös perustaa suoraan kuluttajille myyntiä varten rekisteröidyn elintarvikehuoneiston tehtyään ensin elintarvikehygienia-asetuksen mukaisen elintarviketoiminnanrekisteröinti-ilmoituksen. Rekisteröidyssä elintarvikehuoneistossa myytävät kananmunat on kuitenkin ennen myyntiä paino- ja laatuluokiteltava sekä leimattava kananmunapakkaamossa, joka on hyväksytty elintarvikehuoneisto.  Rekisteröidyssä elintarvikehuoneistossa saa myydä vain A-luokan kananmunia (kananmunien markkinalainsäädäntö). Tästä vaatimuksesta voidaan poiketa kananmunien myynnin poikkeusalueella (katso kohta 6).

Kananmunien tuottaja voi perustaa kananmunapakkaamon, jonka yhteydessä on vähittäismyymälä kananmunien suoraan kuluttajalle myyntiä varten. Kananmunapakkaamon on hyväksytty elintarvikehuoneisto, joten silloin tuottajan on tehtävä kananmunapakkaamosta elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus (elintarvikehygienia-asetus 5 §). Kananmunapakkaamon yhteydessä sijaitsevasta vähittäismyymälästä saa myydä vain paino- ja laatuluokiteltuja sekä leimattuja kananmunia, A-luokan kananmunia.

Jos tuotettujen kananmunien enimmäismäärä ylittyy, enimmäismäärän ylittävien kananmunien osalta alkutuotantoon sovelletaan kaikkia munien tuotannolle asetettuja vaatimuksia, mukaan lukien elintarvikehygienia-asetuksen 12 §:n veden laatuvaatimuksia.

4 Kananmunien toimittaminen pakkaamosta kulutukseen

Kananmunapakkaamolle pitää hakea hyväksyntä ennen toiminnan aloittamista. Hyväksytty kananmunapakkaamo voi sijaita myös tuotantotilan yhteydessä.

Hyväksytyn kananmunapakkaamon tulee täyttää kansallisen lainsäädännön sekä EU:n hygienia- ja markkinalainsäädännön hyväksytyille elintarvikehuoneistoille ja munapakkaamoille asettamat vaatimukset. Markkinalainsäädännössä kananmunapakkaamolta vaaditaan mm. munien läpivalaisu, painoluokittelu ja leimaaminen. Pakkaamossa on oltava tarvittavat tekniset välineet sen varmistamiseksi, että munia käsitellään asianmukaisesti. Tähän olisi kuuluttava tapauksen mukaan seuraavat: a) sopiva, automaattinen tai keskeytymättömässä valvonnassa oleva läpivalaisulaite, joka mahdollistaa jokaisen munan laadun tarkastuksen erikseen, tai muut soveltuvat laitteet; b) laite, jolla mitataan munan ilmatilan korkeus (esimerkiksi pahvinen ilmatilamitta); c) laite, jolla munat luokitellaan painon mukaan; d) yksi tai useampi kalibroitu vaaka munien punnitukseen sekä e) laite munien merkitsemistä varten (munien kaupan pitämisen asetus artikla 5).

Kananmunapakkaamon perustaja hakee hyväksyntää kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselta.  Kananmunapakkaamon hyväksymisessä voi käyttää apuna Ruokaviraston ohjetta 4215/04.02.00.01/2021 Elintarvikehuoneiston hyväksyminen. Kunnan elintarvikeviranomainen hyväksyy kananmunapakkaamon hyväksytyksi elintarvikehuoneistoksi, vie kananmunapakkaamon tiedot Vati-järjestelmään ja ilmoittaa hyväksynnästä Ruokavirastoon. Kunnan ilmoituksen perusteella Ruokavirasto merkitsee kananmunapakkaamon elintarvikelain mukaisesti hyväksyttyjen muna-alanlaitosten rekisteriin ja antaa sille pakkaamotunnuksen, esimerkiksi FI123 (markkinajärjestelylaki).

Kunnan on järjestettävä kananmunapakkaamojen valvonta siten, että niiden valvonnasta vastaa virkaeläinlääkäri, jonka pätevyysvaatimuksena on oikeus toimia laillistettuna eläinlääkärinä (valtioneuvoston asetus 312/2021 5 §). Pakkaamon tarkastuksen voi suorittaa kuitenkin myös esimerkiksi kunnan terveystarkastaja.

Tarkastustiheys riippuu valvontakohteiden arvioidusta elintarviketurvallisuusriskistä sekä kaupan pitämisen vaatimusten noudattamisesta.  Tarkastustiheyteen vaikuttaa harjoitetun toiminnan luonne, laajuus ja valvontahistoria.

Kananmunapakkaamon tarkastustiheyttä arvioitaessa voidaan käyttää apuna Ruokaviraston ohjetta 1028/04.02.00.01/2022 Elintarvikehuoneiston ja kontaktimateriaalitoiminnan riskiluokitus ja elintarvikelainsäädännön mukaisen valvontatarpeen määrittäminen.

Hyväksytystä kananmunapakkaamosta saa toimittaa laatu- ja painoluokiteltuja sekä leimattuja A-luokan kananmunia koko Suomen alueelle kaikkiin rekisteröityihin ja hyväksyttyihin elintarvikehuoneistoihin.

Rekisteröidyissä elintarvikehuoneistoissa ja muissa hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa kuin munatuotelaitoksissa saa käyttää ja myydä ainoastaan A-luokan kananmunia eli hyväksytyssä kananmunapakkaamossa laatuluokkaan A luokiteltuja, painoluokiteltuja sekä leimattuja kananmunia. Painoluokittelusta voidaan poiketa: jos erikokoisia A-luokan munia pakataan samaan pakkaukseen, munien vähimmäisnettopaino on ilmoitettava grammoina ja pakkauksen ulkopinnalle on lisättävä merkintä ”Erikokoisia munia” tai vastaava merkintä (munien kaupan pitämisen asetus artikla 4, kohta 3).

Poikkeusalueella vähittäiskaupassa voidaan myydä tai käyttää myös suoraan tilalta toimitettuja kananmunia, joita ei ole paino- tai laatuluokiteltu eikä leimattu (katso kohta 6)

4.1 A-luokan kananmunat

A-luokan munilla on oltava seuraavat laatuominaisuudet (munien kaupan pitämisen asetus artikla 2):

  • kuori ja kutikula: tavanomainen muoto, puhdas ja vahingoittumaton
  • ilmatila: korkeus enintään 6 millimetriä, liikkumaton: ilmaisulla ”ekstra” varustetuissa munissa se saa kuitenkin olla enintään 4 millimetriä
  • munankeltuainen: näkyy läpivalaisussa ainoastaan varjona ilman erottuvia ääriviivoja, liikkuu hieman käännettäessä munaa ja palaa keskiasentoon
  • valkuainen: kirkkaan läpinäkyvä
  • alkio: ei havaittavaa kehitystä
  • vieraat aineet: eivät sallittuja
  • vieraat tuoksut: eivät sallittuja

 A-luokan munia ei saa pestä tai puhdistaa ennen luokittelua eikä sen jälkeen.

4.2 B-luokan kananmunat

B-luokan munat ovat munia, jotka eivät täytä edellä säädettyjä laatuominaisuuksia. A-luokan munat, joilla ei ole enää kyseisiä ominaisuuksia, voidaan luokitella B-luokkaan (munien kaupan pitämisen asetus artikla 2).

B-luokan munat voidaan toimittaa joko suoraan tilalta tai pakkaamon kautta hyväksyttyyn munatuotelaitokseen. Munatuotelaitoksessa niistä valmistetaan pastöroitua munamassaa.

5 Munantuotannon sivutuotteet

Munantuotannon sivutuotteita ovat elintarvikeketjusta poistetut kokonaiset, kuorelliset ja säröillä olevat munat, munankuoret, munien sisältö (nestemäiset munat) sekä munatuotteet ja munavalmisteet.

Eläimistä saatavat sivutuotteet luokitellaan kolmeen luokkaan niihin liittyvän riskin perusteella: luokan 1 aines (suuririskisin), luokan 2 aines ja luokan 3 aines (vähäriskisin). Munantuotannon sivutuotteet ja esimerkiksi kananmunien kuoret ovat luokan 3 ainesta, jos ne ovat peräisin sellaisista eläimistä, joissa ei ole ilmennyt merkkejä kyseisen aineksen välityksellä ihmisiin tai eläimiin tarttuvista taudeista. Munantuotannon sivutuotteet ovat luokan 2 sivutuotteita, jos ne ovat peräisin pitopaikasta, jossa on todettu tai, jossa epäillään olevan ihmisiin tai eläimiin tarttuvaa vastustettavaa eläintautia. 

Munantuotannon sivutuotteet ovat luokan 3 ainesta esimerkiksi silloin, jos ne eivät laatunsa puolesta kelpaa munatuotelaitoksen munamassan raaka-aineeksi. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi ne munat, jotka eivät täytä A- tai B-luokan vaatimuksia, eli rikkinäiset ja veriset kananmunat sekä kananmunat, jotka ovat niin likaisia, etteivät ne kelpaa edes B-luokan kananmuniksi.

Myös eläinperäiset elintarvikkeet tai eläinperäisiä tuotteita sisältävät elintarvikkeet, joita ei enää ole tarkoitettu ihmisravinnoksi kaupallisista syistä tai sellaisten valmistuksessa tai pakkauksessa esiintyneiden ongelmien tai muiden vikojen vuoksi, jotka eivät aiheuta riskiä ihmisten tai eläinten terveydelle (ns. entiset elintarvikkeet), ovat luokan 3 ainesta. Esimerkiksi sellaiset munavalmisteet, joiden orgaanisten happojen (maitohappo tai butyyrihappo) pitoisuudet ylittävät lainsäädännössä sallitun tason ovat luokan 3 ainesta.

Sivutuotteita voi hyödyntää esimerkiksi rehukäytössä, lannoitteena tai maanparannuskäytössä.

Luokan 2 ja 3 sivutuoteaines on toimitettava hyväksyttyyn, sivutuotteita käsittelevään laitokseen.  Ne voidaan myös toimittaa luokan 2 tai 3 käsittelylaitokseen tai hävittää jätteenpolttolaitoksessa polttamalla. Alle 100 linnun pitopaikoista muodostuneet munat ja munasivutuotteet voi haudata tai toimittaa kaatopaikalle koko maassa. Ympäristönsuojeluviranomaiset voivat kuitenkin kieltää hautaamisen tai kaatopaikalle toimittamisen ympäristölainsäädännön nojalla. Munajäte, joka on peräisin salmonellapositiivisesta parvesta tai sellaisista maahantuoduista munista, joilta ei edellytetä salmonellatodistusta, voidaan käyttää raaka-aineena sellaisissa lannoitevalmisteita valmistavissa, hyväksytyissä laitoksissa, joiden käyttämä käsittelymenetelmä tuhoaa salmonellabakteerin.

Luokkaan 3 kuuluvat munat ja munatuotteet voidaan kompostoida tai muuntaa biokaasuksi kansallisesti tai sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksytyssä laitoksessa. Ennen sivutuotteiden toimittamista biokaasu- tai kompostointilaitokselle tai kaatopaikalle on sivutuotteiden tuottajan varmistettava, onko niiden käsittely laitoksella mahdollista.

Tilalla toimiva kananmunapakkaamo voi levittää munankuoret (ei munien sisältöä) omaan peltoon, jos toimivaltainen viranomainen katsoo, ettei munankuorien peltokäyttöön sisälly ihmisille tai eläimille tautiriskejä eikä ympäristölupa- viranomainen kiellä peltolevitystä ympäristöhaittojen perusteella. 

Munatuotannon luokan 2 ja 3 sivutuotteita voi toimittaa rehuksi turkiseläinten ja tarhakoirien ruokintaan. Vastaanottajan tulee olla sivutuoteasetuksen mukaan rekisteröityjä tai hyväksyttyjä. Luokan 2 sivutuotteiden osalta on varmistettava kyseisten tuotteiden soveltuvuus rehukäyttöön. Luokan 3 munasivutuotteita voi toimittaa hyväksyttyyn lemmikkieläinten ruokia valmistavaan laitokseen. Rehukäyttöön sivutuotteita toimittavan muna-alan toimijan on rekisteröidyttävä rehualan toimijaksi (rehuaineen valmistaja) ja pidettävä kirjaa rehukäyttöön toimitetuista määristä. Tilan omille koirille voi antaa kananmunasivutuotteita rekisteröitymättä rehualan toimijaksi.

Sivutuotelainsäädännön mukaan laitoksista saa toimittaa entisiä eläinperäisiä elintarvikkeita kaatopaikalle korkeintaan 20 kg viikossa (tai 80 kg kuukaudessa). Jalostetut entiset eläinperäiset elintarvikkeet saa toimittaa hävitettäväksi kaatopaikalle ilman kilorajoitusta. Jos entisiä eläinperäisiä elintarvikkeita toimitetaan kaatopaikalle, niiden keräilyssä ja kuljetuksessa on edelleen noudatettava sivutuotelainsäädännön vaatimuksia (merkinnät, asiakirjat). Toimijan on myös pidettävä kirjaa kaatopaikalle toimitettujen sivutuotteiden määristä ja hävityspaikasta. Ennen sivutuotteiden toimittamista kaatopaikalle, tulee toimijan selvittää etukäteen, ottaako kaatopaikka sivutuotteita vastaan.

6 Kananmunien myynnin poikkeusalue

6.1 Poikkeusalue

Kananmunien myynnin poikkeusalueella Suomessa tuottaja saa myydä tuottamiaan kananmunia suoraan alueensa vähittäiskauppaan ilman, että kananmunia laatu- ja painoluokitellaan ja leimataan. Alueella tässä yhteydessä tarkoitetaan koko poikkeusaluetta Suomessa eli poikkeusalueen tuottaja voi myydä tuottamiaan kananmunia poikkeusalueen säännöillä kaikissa poikkeusalueisiin kuuluvissa kunnissa.

Suomi on saanut EU-jäsenyysneuvottelujen yhteydessä poikkeuksen kananmunien toimittamiseen tuotantotilalta vähittäiskauppaan poikkeusalueella harvasta asutuksesta ja pitkistä kuljetusetäisyyksistä koituvien vaikeuksien perusteella. Poikkeusalueella tarkoitetaan Pohjois-Suomea ja osaa Itä-Suomea sekä Ahvenanmaata. Alue on määritelty Itä-Suomen osalta kunnittain.

Suomen alueita koskevista poikkeuksista todetaan, että liitteessä III luetelluilla alueilla tuottajien suoraan vähittäiskauppoihin myymät munat vapautetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteen XIV ja tämän asetuksen vaatimuksista. Tuotantotapa on kuitenkin ilmoitettava asianmukaisesti tämän asetuksen 12 artiklan 2 kohdan ja 16 artiklan c alakohdan mukaisesti. Liitteessä III luetellut alueet: Lappi, Oulu, Itä-Suomen läänissä sijaitsevat Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat, Ahvenanmaa (munien kaupan pitämisen asetus artikla 34 ja liite III).

Poikkeusalue: Lapin ja Oulun alue (= nykyisin Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat) sekä Itä-Suomen alueella sijaitsevat Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat sekä Ahvenanmaa. Pohjois-Karjalan kuntia ovat Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Pohjois-Savon kuntia ovat Iisalmi, Joroinen, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto ja Vieremä.            

Poikkeusalueella on munien myynnin vaatimuksiin myönnetty poikkeuksia. Poikkeuksia on annettu kaupan pitämistä koskevista vaatimuksista, mutta ei elintarvikehygieniaan liittyvistä vaatimuksista.

Vähittäiskaupalla tarkoitetaan tässä suoraan kuluttajille kananmunia myyvien kauppojen lisäksi kuluttajille ruokaa valmistavia ja tarjoilevia toimijoita, kuten ravintoloita ja lounaspaikkoja.

6.2 Poikkeusalueen määrärajoitukset

Poikkeusalueelle on säädetty kananmunille vuotuinen enimmäismäärä, jonka alueen tuottaja voi toimittaa paikalliseen vähittäiskauppaan. Kananmunat, jos ne toimitetaan vähittäiskauppoihin neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä munien kaupan pitämisen vaatimusten osalta annetun komission asetuksen (EY) N:o 589/2008 34 artiklassa tarkoitetulla poikkeusalueella, määrä voi olla enintään 30 000 kiloa vuodessa (elintarvikehygienia-asetus 14 § kohta 2).

6.3 Kananmunien myynti poikkeusalueella

Tuottaja voi myydä tuottamansa kananmunat suoraan poikkeusalueen vähittäiskauppaan ilman laatu- ja painoluokittelua sekä leimaamista. Enimmäismyyntimäärä on 30 000 kg vuodessa. Esimerkiksi leipomoihin, hyväksyttyihin elintarvikehuoneistoihin, elintarviketeollisuuteen ja tukkuihin näitä kananmunia ei saa toimittaa, koska nämä toimialat saavat käyttää vain A-luokan kananmunia.

Poikkeusalueen tuottaja voi myydä edellä mainitun enimmäismäärän, 30 000 kg vuodessa, lisäksi tuottamiaan kananmunia suoraan kuluttajille tilaltaan, paikallisella torilla tai ovelta ovelle -myyntinä enintään 20 000 kg vuodessa. Tuottajan on otettava huomioon, mitä on säädetty kananmunien suoraan kuluttajalle myynnistä (katso kohta 3).

Poikkeusalueen kananmunien tuottajan vuosittaisien enimmäismäärien ylittyessä, enintään 30 000 kg poikkeusalueen vähittäiskauppoihin ja enintään 20 000 kg suoraan kuluttajille alkutuotantopaikalta, torilta, ovelta ovelle -myyntinä, voi tuottaja perustaa kananmunapakkaamon, joka on hyväksytty elintarvikehuoneisto. Tuottajan on tällöin tehtävä perustettavasta kananmunapakkaamosta elintarvikehygienia-asetuksen 5 §:n mukainen elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Tällöin poikkeusalueen kananmunien tuottaja voi toimittaa tuottamiaan kananmunia ilman määrä- ja kohderajoituksia. Kananmunat on tällöin laatu- ja painoluokiteltava sekä leimattava kananmunapakkaamossa. 

Poikkeusalueella on mahdollista myös hyväksyä kananmunapakkaamo tietyin joustoin, jolloin kananmunapakkaamolta ei vaadita laitteita munien laatu- ja painoluokitukseen eikä leimaukseen. Tällöin jousto ja siitä johtuvat toiminnan rajoitukset (munat voidaan myydä vain poikkeusalueen vähittäiskauppoihin) tulee kirjata elintarvikehuoneiston hyväksymispäätökseen.  Poikkeusalueen kananmunien tuottaja voi tässä tapauksessa myydä poikkeusalueella tuottamiaan kananmunia vain poikkeusalueella sijaiseviin vähittäiskauppoihin myös vuosittaisen enimmäismäärän 30 000 kg ylittävän osuuden.  Kananmunien ei tässäkään tapauksessa tarvitse olla laatu- ja painoluokiteltuja eikä leimattuja.

Jos poikkeusalueen kananmunien tuottaja haluaa toimittaa tuottamiaan kananmunia poikkeusalueella muualle kuin vähittäiskauppoihin, esimerkiksi hyväksyttyihin elintarvikehuoneistoihin, leipomoihin, suurtalouksiin, tukkuihin tai poikkeusalueen ulkopuolella sijaitseviin elintarvikehuoneistoihin, on kananmunien oltava A-luokan kananmunia eli hyväksytyssä kananmunapakkaamossa laatu- ja painoluokiteltuja sekä leimattuja kananmunia. 

Jos tuotettujen kananmunien enimmäismäärät ylittyvät, enimmäismäärän ylittävien kananmunien osalta alkutuotantoon sovelletaan kaikkia munien tuotannolle asetettuja vaatimuksia, mukaan lukien elintarvikehygienia-asetuksen 12 §:n veden laatuvaatimuksia.

7 Muiden linnunmunien myynti

Muiden linnunmunien myynnille ei ole EU:ssa vastaavia kaupanpitosääntöjä kuin kananmunille.

7.1 Muiden linnunmunien myynti suoraan kuluttajalle

Muita linnunmunia kuin kananmunia (esimerkiksi viiriäinen, hanhi, ankka, helmikana) tuottaja saa myydä tai luovuttaa suoraan kuluttajalle enintään 5 000 kg vuodessa (elintarvikehygienia-asetus 14 § kohta 3) alkutuotantona. Jos suoraan kuluttajille myytyjen muiden linnunmunien määrä ylittää 5 000 kg vuodessa, on myyntiä varten perustettava elintarvikehuoneisto.

7.2 Muiden linnunmunien toimittaminen paikalliseen vähittäismyyntiin

Muita linnunmunia voi toimittaa tilalta paikallisille vähittäisliikkeille, jotka toimittavat tuotteet suoraan kuluttajalle, enintään 5 000 kg vuodessa (elintarvikehygienia- asetus 14 § kohta 4).

Muiden linnunmunien tuottaja voi myydä tuottamiaan munia vuodessa yhteensä enintään 10 000 kg, josta enintään 5 000 kg vuodessa tuottaja voi myydä suoraan kuluttajalle alkutuotantona ja enintään 5 000 kg vuodessa paikalliseen vähittäismyyntiin.

Muiden linnunmunien kuin kananmunien tuottajalla on eri vaihtoehtoja toimittaa tuottamiaan muita linnunmunia myyntiin vuosittaisten enimmäismäärien ylittyessä. Tuottaja voi toimittaa tuottamiaan muiden linnunmunia rekisteröityyn elintarvikehuoneistoon, kuten vähittäiskauppaan, tai hyväksyttyyn elintarvikehuoneistoon ilman määrärajoituksia. Tuottaja voi myös perustaa suoraan kuluttajalle myyntiä varten rekisteröidyn elintarvikehuoneiston elintarvikehygienia-asetuksen 4 §: mukaisesti. Näissä tapauksissa munien alkutuotantoon sovelletaan kaikkia munien tuotannolle asetettuja vaatimuksia, mukaan lukien elintarvikehygienia-asetuksen 12 §:n veden laatuvaatimuksia.

8 Kananmunien leimaaminen

Rekisteröityessään eläintenpitäjärekisteriin munantuottajat saavat tuottajakoodin (kanalatunnus). Kaikkiin pakkaamossa luokiteltuihin A-luokan kananmuniin ja torilla myytäviin kananmuniin on leimattava tuottajakoodi. Munien leimaaminen mahdollistaa jäljitettävyyden. Jäljitettävyyttä tarvitaan esimerkiksi eläintautiepidemioita selvitettäessä ja leiman avulla kuluttaja saa halutessaan tietää munien alkuperän ja tuotantotavan.

Jos tuottajalla on enintään 50 munivaa kanaa, ei hänen tarvitse leimata tuottajakoodia torilla myytäviin kananmuniin. Tällöin on kuitenkin tuottajan nimi ja osoite ilmoitettava myyntipaikalla.

Pienten kananmunamäärien leimaamiseen tuottaja voi käyttää esim. käsileimasinta. Munien leimaamiseen käytetyn värin tulee olla elintarvikekäyttöön soveltuvaa väriä. Suomessa väri on ollut perinteisesti punainen.

Tuottajakoodin on koostuttava direktiivin 2002/4/EY liitteessä olevassa 2 kohdassa säädetyistä luvuista ja kirjaimista. Sen on oltava selvästi näkyvissä, täydellisesti luettavissa ja vähintään 2 millimetriä korkea (munien kaupan pitämisen asetus artikla 9 kohta 1).

Tuottajakoodin muodostaa numero-kirjain-numero-yhdistelmä, jossa ensimmäinen numero ilmaisee tuotantotavan. Tuotantotapoja on neljä: 0 = luonnonmukainen tuotanto, 1 = ulkokanala, 2 = lattiakanala ja 3 = häkkikanala. Seuraavana on jäsenmaan, Suomen, tunnus eli FI ja sen jälkeen kanalan yksilöivä tunnisteluku (esimerkiksi 2FI12345).

Munaan merkittävän tuottajakoodin voi jakaa useammalle riville, mutta merkkien välissä ei saa olla muita merkkejä, esimerkiksi pakkaamotunnusta. Munaan saa merkitä myös muita tietoja (esimerkiksi pakkaamon numero tai nimi, erätunnus), mutta ne eivät saa estää tuottajakoodin tunnistamista.

Munaerien ja pakkausten tarkastuksessa sallitaan enintään 20 % munia, joiden merkinnät ovat lukukelvottomia. Lukukelvottomiksi katsottaisiin esimerkiksi leimat, jotka puuttuvat osittain tai kokonaan, ovat epäselviä tai virheellisiä.

9 Kananmunien pakkausmerkinnät

Valmiiksi pakatulla elintarvikkeella tarkoitetaan elintarviketta, joka on ennen myyntiä valmiiksi suljettu pakkaukseen kokonaan tai osittain siten, että pakkauksen sisältöä ei voida muuttaa avaamatta tai rikkomatta pakkausta ja joka on sellaisenaan tarkoitettu myytäväksi loppukuluttajalle ja suurtalouksille (elintarviketietoasetus 2 art. kohta 2e). Valmiiksi pakatuksi katsotaan siten esimerkiksi vähittäismyyntiin tarkoitetut suljetut kananmunakotelot.

Kananmunia ei pidetä valmiiksi pakattuina, jos ne suljetaan vasta ostohetkellä pakkaukseen, pakataan välitöntä myyntiä varten tai pakataan ostajalle erikseen tämän tekemästä pyynnöstä tai tilauksesta (esimerkiksi kananmunien suoramyynti). Välittömällä myynnillä tarkoitetaan elintarvikkeen myyntinä, jossa tuote on pakattu valmiiksi elintarvikkeen luovutuspaikassa myynnin nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi.

Kananmunien pakkausmerkinnöissä ja irtomyynnissä annettavissa tiedoissa on soveltuvin osin noudatettava, mitä kansallisessa elintarviketietoasetuksessa tai EU:n elintarviketietoasetuksessa yleisesti säädetään, mm. elintarvikkeen nimen ja säilytysohjeen, alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittamisesta sekä millä kielellä tiedot tulee antaa.

Kananmunien erityislainsäädäntö sisältää eräitä poikkeuksia yleisten merkintämääräysten soveltamisalasta. Munien kaupanpitämisen asetuksella on säädetty pakattujen ja pakkaamattomien kananmunien merkitsemisestä, kun kyseessä on pakkaamossa luokitellut A-luokan kananmunat (artikla 12). Luokittelemattomista, pakatuista ja pakkaamattomista kananmunista annettavista tiedoista säädetään kansallisesti (asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista, 2§).

EU:n elintarviketietoasetuksen 14. artikla säätää etämyynnistä. Sen mukaan, jos esimerkiksi kananmunia ja muita linnunmunia tarjotaan pakattuna myytäväksi etäviestintävälineellä, on pakollisten elintarviketietojen, lukuun ottamatta muuttuvia tietoja, kuten vähimmäissäilyvyysaikaa, oltava saatavilla ennen kuin osto tehdään. Elintarviketiedot on esitettävä etämyyntiin liittyvässä aineistossa tai toimitettava muilla soveltuvilla keinoilla, jotka elintarvikealan toimijan on ilmoitettava selvästi. Kaikkien pakollisten tietojen on oltava saatavilla toimitushetkellä. Tätä kohtaa ei sovelleta elintarvikkeisiin, jotka tarjotaan myyntiin jakeluautomaattien avulla tai automatisoiduissa liiketiloissa.

Etämyynnissä, esimerkiksi internetin välityksellä tapahtuvassa munien elintarvikekaupassa, sovelletaan merkintämääräyksiä siten kuin muussakin myynnin yhteydessä tapahtuvassa tietojen antamisessa.

Pakolliset pakkausmerkinnät tulee ilmoittaa pakatuissa kananmunissa suomen ja ruotsin kielellä. Kuitenkin kananmunapakkauksiin, jotka myydään vain yksikielisissä kunnissa, riittää, kun pakolliset merkinnät on tehty ainakin kyseisen kunnan kielellä.

Kohdassa 10.3 on esimerkki kuluttajalle vähittäismyynnissä myytävien luokiteltujen ja luokittelemattomien kananmunien merkintävaatimuksista.

9.1 Luokitellut kananmunat

9.1.1 Luokitellut, pakatut kananmunat

Kananmunien vähittäispakkausten koot vaihtelevat neljän munan pakkauksista 30 munan pakkauksiin.

Kun laatu- ja painoluokitellut munat myydään vähittäispakkauksessa kuluttajille, pakkauksessa tulee olla vähintään seuraavat merkinnät:

  • elintarvikkeen nimi eli kananmunia tai munia (sanojen edessä voi olla erilaisia määreitä, mutta ne eivät saa olla kuluttajaa harhaanjohtavia)
  • munapakkaamon nimi, osoite ja pakkaamotunnus (hyväksytyn munapakkaamon tunnus on Suomessa FI ja kolminumeroinen luku, esimerkki FI123)
  • laatuluokka (A-luokka tai kirjain A, joko yksin tai yhdistettynä ilmaisuun tuore)
  • painoluokka (kirjaimilla, grammoina tai niiden yhdistelminä XL erittäin isot ≥ 73 g, L isot ≥ 63 g ja < 73 g, M keskikokoiset ≥ 53 g ja < 63 g ja S pienet < 53 g)
  • sisällön määrä. Pakkaukseen voidaan vapaaehtoisesti merkitä myös pakattujen munien lukumäärä. Sisällön määrä merkitään munien keskipainon mukaan. Jos kotelossa on erikokoisia munia, niin paino merkitään munien vähimmäisnettopainon mukaan. Pakkauksen ulkopinnalle on lisättävä merkintä ”Erikokoisia munia” tai vastaava merkintä.
  • vähimmäissäilyvyysaika eli parasta ennen -päiväys (28 päivää munintapäivästä tai munintajakson ensimmäisestä päivästä)
  • säilytysohje (säilytetään viileässä)
  • tuotantotapa (luomukanojen, ulkokanojen, lattiakanojen tai häkkikanojen munia)
  • munaan leimatun tuottajakoodin (=kanalatunnus) selitys (voi olla joko kannen ulko- tai sisäpuolella, 0 = luomu, 1 = ulkokanala, 2 = lattiakanala, 3 = häkkikanala, FI = Suomi, tuottajanumero)
  • voidaan käyttää ilmaisuja ”ekstra” tai ”ekstra tuore” A-luokan munien pakkauksissa täydentävänä laatumerkintänä muninnan jälkeiseen yhdeksänteen päivään asti. (Merkintöjä saa käyttää A-luokan kananmunista 7 päivää pakkaamisesta tai 9 päivää muninnasta. Päiväys merkitään kotelon vasempaan yläkulmaan: Ekstra tuoreena ... saakka ja oikeaan yläkulmaan merkintä ”parasta ennen” -päiväys).

9.1.2 Luokitellut, pakkaamattomat kananmunat

Laatuluokiteltujen munien irtomyynnin yhteydessä on annettava seuraavat tiedot siten, että ne ovat kuluttajalle selvästi näkyvissä ja täydellisesti luettavissa (munien kaupan pitämisen komission asetus N:o 589/2008 art. 16 ja kansallinen elintarviketietoasetus, 6- 8 §)

  • elintarvikkeen nimi
  • laatuluokitus (A-luokka)
  • painoluokitus
  • tuotantotapaa vastaava merkintä
  • tuottajakoodia koskeva selitys
  • vähimmäissäilyvyysaika
  • säilytysohje

9.2 Luokittelemattomat kananmunat

Kananmunien tuottaja saa toimittaa tuottamiaan kananmunia poikkeusalueella Suomessa suoraan alueensa vähittäiskauppaan ilman, että kananmunia on laatu- ja painoluokiteltu ja leimattu (lisää aiheesta kohdassa 7).

Kohdassa 10.3 on esimerkki loppukuluttajalle vähittäismyynnissä myytävien luokittelemattomien kananmunien merkintävaatimuksista.

 9.2.1 Luokittelemattomat, pakatut kananmunat

Luokittelemattomien kananmunien pakkauksessa on oltava seuraavat merkinnät: säilyvyysaika ja tuotantotapa komission asetuksen (EY) 589/2008 edellyttämällä tavalla sekä sana ”luokittelemattomia” (asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista, 2 §)

Muutoin luokittelemattomien munien pakkausmerkinnöissä on soveltuvin osin noudatettava, mitä yleisissä elintarviketietosäädöksissä edellytetään ilmoitettavan.

9.2.2 Luokittelemattomat, pakkaamattomat kananmunat 

Kun luokittelemattomia kananmunia myydään pakkaamattomina, myyntipaikan välittömässä läheisyydessä on oltava seuraavat tiedot: elintarvikkeen nimi, säilyvyysaika ja tuotantotapa komission asetuksen (EY) 589/2008 edellyttämällä tavalla sekä sana ”luokittelemattomia” (asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista, 2§).

Muutoin luokittelemattomien munien irtomyynnissä annettavissa tiedoissa on soveltuvin osin noudatettava, mitä yleisissä elintarviketietosäädöksissä edellytetään ilmoitettavan.

9.3 Yhteenveto kuluttajalle myytävien luokiteltujen ja luokittelemattomien kananmunien merkintävaatimuksista

Esimerkki. Kuluttajalle vähittäismyynnissä myytävien kananmunien merkinnät

Kuluttajalle vähittäismyynnissä myytävien kananmunien merkinnät

Merkintä

 

Luokitellut

Luokittelemattomat

Pakatut

Irto

Pakatut

Irto

A-luokka

A-luokka

 

 

Elintarvikkeen nimi

x

x

x

x

”Luokittelemattomia”

 

 

x

x

Laatuluokka

x

x

 

 

Painoluokka

x

x

 

 

Tuotantotapa

x

x

x

x

Tuottajakoodin (kanalatunnuksen) merkityksen selitys

x

x

 

 

Vähimmäissäilyvyysaika

”Parasta ennen”

x

x

x

x

Säilytysohje

x

x

x

x

 

Sisällön määrä (paino)

x

 

x

 

Pakkaamon tunnus

x

 

 

 

Pakkaamon nimi ja osoite

x

 

 

 

Tuottajan nimi ja osoite

 

 

 

x

 

Alkuperämaa tai lähtöpaikka (tarvittaessa)

 

x

x

x

x

Muuta: Tuottajakoodi; munaan leimattu tunnistenumero

 

x

x

 

 

 * Yksityiskohtaiset selitykset kohdassa 9.1.1

Suoramyynti:

Jos kananmunien tuottaja myy tai luovuttaa tuottamiaan kananmunia suoraan lopulliselle kuluttajalle alkutuotantopaikalta tai toimittaa niitä tilauksesta lopulliselle kuluttajalle, ei merkintöjä edellytetä pakkaukseen eikä kananmuniin.

Kananmunien tuottaja saa myydä tuottamiaan kananmunia myös paikallisella torilla. Torilla myytävissä kananmunissa on oltava tuottajakoodi. Poikkeusalueen tuottajat voivat kuitenkin myydä torilla kananmunat ilman tuottajakoodia. Tuottaja, joka myy tuottamiaan kananmunia loppukäyttäjälle paikallisessa torikaupassa, ja jolla on enintään 50 munivaa kanaa, vapautetaan myös munien merkinnästä edellyttäen, että tuottajan nimi ja osoite ilmoitetaan myyntipaikalla.

9.4 Ulkokananmunien myynti, jos 16 viikon sisälläoloaika ylittyy

Jos kanoja joudutaan pitämään sisätiloissa kauemmin kuin 16 yhtäjaksoisen viikon ajan, eivät tuotetut kananmunat täytä enää tuotanto-olosuhteita, jotka on säädetty munien kaupan pitämisen asetuksen liitteen II artiklassa 1 ulkokanojen munien tuottamiselle. Tällöin tuotettuja kananmunia ei voi enää myydä/markkinoida ulkokanojen munina, vaan munat on myytävä/markkinoitava lattiakananmunina.

Kananmuniin leimattavan tuottajakoodin tuotantotapaa ilmaiseva ensimmäinen numero tulee vaihtaa numerosta 1 (ulkokanojen munia) numeroon 2 (lattiakanojen munia). Myytäessä näitä kananmunia vähittäismyynnissä, suositellaan pakkaamaan kananmunat lattiakananmunien vähittäismyyntipakkauksiin. Vähittäismyyntiin tulevien munapakkausten merkinnät on tehtävä selkeästi ja yksiselitteisesti, eivätkä ne saa johtaa kuluttajaa harhaan.

10 Muiden linnunmunien pakkausmerkinnät

Muiden lintujen munille ei ole EU:ssa vastaavia kaupanpitosääntöjä kuin kananmunille. Muiden lintujen munia eivät koske siten seuraavat vaatimukset: laatu- ja painoluokittelu, munien leimaaminen, munien tuotantotavan ilmoittaminen eikä pakkausmerkinnät, jotka viittaavat edellä mainittuihin asioihin.

Yleisten elintarviketietosäädösten mukaan muiden linnunmunien kuin kananmunien pakkaukseen on tehtävä seuraavat merkinnät: elintarvikkeen nimi, sisällön määrä, toimijan nimi ja osoite (esim. pakkaajan tai myyjän), parasta ennen -päiväys, säilytysohje ja alkuperämaa tai lähtöpaikka (tarvittaessa), esimerkiksi, jos on kyse ulkomaisista munista.

Vähimmäissäilyvyysaika on merkittävä pakkaukseen sellaiseksi, johon asti munat asianmukaisesti säilytettyinä säilyttävät niille tyypilliset ominaisuutensa.

11 Luomumunien pakkausmerkinnät

Luomuelintarvikkeissa pitää olla luomumerkintöjen lisäksi kaikki elintarvikesäädösten vaatimat merkinnät.

Jalostamattomien maataloustuotteiden myyntinimityksessä saa käyttää luomuilmaisua ainoastaan, jos kaikki kyseisen tuotteen maatalousperäiset ainesosat on tuotettu luomusäännösten mukaisesti.

Ilmaisu luonnonmukainen tai sen johdokset sekä pakkausmerkinnöissä ilmoitettu valvontaviranomaisen tunnusnumero viittaavat valvottuun luomutuotantoon. Paikallisen ELY -keskuksen viranomainen valvoo noudattaako toimija tuotantosääntöjä ja merkitseekö toimija tuotteet luomulainsäädännön vaatimusten mukaisesti.

EU:n luomutunnuksen, Eurolehden, käyttö on pakollista kuluttajille ja suurtalouksille tarkoitetuissa valmiiksi pakatuissa luomuelintarvikkeissa. Eurolehden yhteydessä on oltava ilmoitettuna valvontaviranomaisen tunnusnumero ja tieto, missä tuotteen maatalousperäiset aineosat on tuotettu. Lisätietoa luomuun liittyvistä asioista saa

Ruokaviraston internetsivulta (www.ruokavirasto.fi).

12 Vapaaehtoiset pakkausmerkinnät

Pakkauksissa voi olla myös vapaaehtoisia merkintöjä mm. munivien kanojen ruokintatavasta ja munien ravintosisällöstä.

12.1 Kanojen ruokintatavan merkitseminen munapakkauksiin

Munivien kanojen ruokintatapaa koskevaa merkintää käytettäessä sovelletaan seuraavia vähimmäisvaatimuksia (munien kaupan pitämisen asetus artikla 15):

  1. vilja voidaan mainita rehun ainesosana, jos viljan osuus on vähintään 60 prosenttia rehuseoksen painosta ja tästä enintään 15 prosenttia voi olla viljan sivutuotteita
  2. rajoittamatta a alakohdassa tarkoitetun 60 prosentin vähimmäisvaatimuksen soveltamista, jos viitataan erityiseen viljalajiin, sen osuuden on oltava vähintään 30 prosenttia käytetystä rehuseoksesta. Jos viitataan useampaan kuin yhteen viljalajiin, niiden kunkin osuuden rehuseoksessa on oltava vähintään 5 prosenttia käytetystä rehuseoksesta.

12.2 Ravitsemus- ja terveysväitteet

Munien pakkausmerkinnöissä, esillepanossa tai mainonnassa on mahdollista käyttää väiteasetuksen määrittelemiä hyväksyttyjä ravitsemus- ja terveysväitteitä. Ravitsemusväitteellä tarkoitetaan elintarvikkeen hyödyllistä ravintosisältöä käsittelevää väitettä, esimerkiksi ”runsaasti proteiinia sisältävä” tai ”omega-3-rasvahappojen lähde”. Terveysväitteellä tarkoitetaan elintarvikkeen ja terveyden välistä yhteyttä käsittelevää väitettä, esimerkiksi ” Proteiini edistää lihasmassan kasvua”.

Lisätietoa elintarvikkeiden ravitsemus- ja terveysväitteistä löytyy Ruokaviraston nettisivuilta (www.ruokavirasto.fi).

12.3 Merkintä muuntogeenisistä aineista

Ruokaviraston ohjeen 2424/04.02.00.01/2020 (Vapaaehtoisen ”gmo-vapaa” -markkinointiväittämän käyttö elintarvikkeissa ja rehuissa) mukaan vapaaehtoista ”tuotettu ilman geenitekniikkaa”, gm-vapaa” tai vastaavaa -merkintää voi käyttää eläimistä saatavissa elintarvikkeissa kuten munissa vain silloin, kun eläintä ei ole missään vaiheessa sen elinkaarta ruokittu muuntogeenisellä rehulla.

Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vapaaehtoisella ”tuotettu ilman geenitekniikkaa” -tai vastaavalla merkinnällä tarkoitetaan sitä, että eläintä on ruokittu tavanomaisella rehulla. Tällaisessa rehussa voi olla muuntogeenisiä ainesosia 0,9 %:iin asti ja muuntogeenisten organismien tuottamia lisäaineita tai vitamiineja. Myös muuntogeenisten organismien tuottamien lääkkeiden käyttö on luvallista.

Lisäksi kuluttajille ei saa muodostua harhaanjohtavasti käsitystä, että sellaisten muiden vastaavien tuotteiden, joissa ei merkintää ole, valmistuksessa olisi automaattisesti käytetty muuntogeenisiä ainesosia. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan eläimistä saatavat elintarvikkeet, joissa tätä merkintää ei ole, on voitu tuottaa joko tavanomaisella tai muuntogeenisellä rehulla.

Mikäli toimija käyttää markkinointiväittämää ”eläintä on ruokittu gmo-vapaalla rehulla” tai vastaavaa, toimijan tulee varmistaa, ettei rehu sisällä lainkaan gm-ainesta (gm-ainesta 0 % = toteamisraja).

13 Lainsäädäntö

Kananmunien ja muiden linnunmunien tuotannosta ja myynnistä on säädetty pääosin seuraavissa elintarvike-, sivutuote-, markkinavalvonta- ja eläinsuojelusäädöksissä. Säädöksistä tulee huomioida myös mahdolliset muutokset.

Elintarvikkeiden ja sivutuotteiden valvontaa koskevia säädöksiä

  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002 elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (yleinen elintarvikeasetus);
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625, virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja asetusten (EY) N:o 99/2001, (EY) N:o 396/2005, teksti (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta (virallista valvontaa koskeva asetus);
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004 elintarvikehygieniasta (yleinen elintarvikehygienia-asetus);
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004 eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä (eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus);
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus);
  • Komission asetus (EU) N:o 142/2011 mm. sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1069/2009 täytäntöönpanosta (täytäntöönpanoasetus);
  • Komission asetus (EY) N:o 2073/2005 elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista (mikrobikriteeriasetus);
  • Komission asetus (EY) N:o 1688/2005 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 täytäntöön panemisesta Suomeen ja Ruotsiin tarkoitetuilta tietyn lihan ja munien lähetyksiltä vaadittavien salmonellaa koskevien erityistakuiden osalta (erityistakuuasetus);
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä (väiteasetus);
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 183/2005 annettu 12 päivänä tammikuuta 2005, rehuhygieniaa koskevista vaatimuksista (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti
  • Elintarvikelaki 297/2021;
  • Laki eläimistä saatavista sivutuotteista 517/2015 (sivutuotelaki);
  • Direktiivi 1999/74/EY munivien kanojen suojelun vähimmäisvaatimuksista;
  • Eläinsuojelulaki 247/1996;
  • Eläinsuojeluasetus 396/1996;
  • Valtioneuvoston asetus kanojen suojelusta 673/2010;
  • Valtioneuvoston asetus 312/2021 eläinperäisten elintarvikkeiden viranomasivalvontaa tekevien henkilöiden pätevyys- ja kielitaitovaatimuksista;
  • Maa- ja metsätalousministeriön asetus 315/2021 elintarvikevalvonnasta;
  • Maa- ja metsätalousministeriön asetus 316/2021 zoonooseista (MMM:n zoonoosiasetus);
  • Maa- ja metsätalousministeriön asetus 318/2021 elintarvikehygieniasta (elintarvikehygienia-asetus);
  • Eläinterveyssäännöstö (EU) 2016/429;
  • Laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä 1069/2021;
  • Maa- ja metsätalousministeriön asetus 67/2022 eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä (tunnistamisasetus);
  • Maa- aja metsätalousministeriön asetus 369/2021 varotoimenpiteistä lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten ja kotieläiminä pidettävien lintujen välillä (lintuinfluenssavarotoimenpide-asetus)
  • Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavista sivutuotteista 783/2015;
  • Maa- ja metsätalousministeriön asetus 1266/2020 rehualan toiminnanharjoittamisesta;
  • Maa- ja metsätalousministeriön asetus 21/14 tuotantoeläinten lääkityksestä pidettävästä kirjanpidosta;
  • Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 401/2001 pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (sosiaali- ja terveysministeriön asetus);
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä komission direktiivin 87/250/ETY, neuvoston direktiivin 90/496/ETY, komission direktiivin 1999/10/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY, komission direktiivien 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä komission asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta (elintarviketietoasetus);
  • Maa- ja metsätalousministeriön asetus 834/2014 elintarviketietojen antamisesta kuluttajille (kansallinen elintarviketietoasetus);
  • Maa- ja metsätalousministeriön asetus 264/2012 eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista (asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista).

Markkinavalvontasäädöksiä

  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013 maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus);
  • Komission asetus (EY) N:o 589/2008 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä munien kaupan pitämisen vaatimusten osalta (munien kaupan pitämisen asetus);
  • Komission direktiivi 2002/4/EY neuvoston direktiivin 1999/74/EY soveltamisalaan kuuluvien munivien kanojen tuotantolaitosten rekisteröinnistä;
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/848, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta;
  • Euroopan neuvoston ja parlamentin direktiivi 98/34/EY teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä;
  • Laki maataloustuotteiden markkinajärjestelystä 999/2012 (markkinajärjestelylaki);
  • Laki maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta 1194/2013;
  • Maa- ja metsätalousministeriön asetus 264/2012 eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista (asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista);

Ruokaviraston ohjeita

  • Ruokaviraston ohje 2424/04.02.00.01/2020 Vapaaehtoisen ”gmo-vapaa”-markkinointiväittämän käyttö elintarvikkeissa ja rehuissa
  • Ruokaviraston ohje 1028/04.02.00.01/2022 Elintarvikehuoneiston ja kontaktimateriaalitoiminnan riskiluokitus ja elintarvikelainsäädännön mukaisen valvontatarpeen määrittäminen
  • Ruokaviraston ohje 3497/04.02.00.01/2022 Alkutuotannon elintarvikevalvonta ja riskinarviointi
  • Ruokaviraston ohje 211/04.01.00.01/2022 Siipikarjan salmonellavalvonnasta
  • Ruokaviraston ohje 212/04.01.00.01/2022 Siipikarjan salmonellanäytteenotosta
  • Ruokaviraston ohje 1432/04.01.00.01/2020 Otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset ja täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointivalvonta
  • Ruokaviraston ohje 6478/04.02.00.01/2021 Munamassan raaka-aineen laatu
  • Ruokaviraston ohje 4215/04.02.00.01/2021 Elintarvikehuoneiston hyväksyminen
  • Eviran ohje 17068 Elintarviketieto-opas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille
  • Ruokaviraston ohje 819/04.02.00.01/2022 Luonnonmukaisen tuotannon ehdot
  • Ruokaviraston ohje 1746/04.02.00.01/2020 Eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittely ja valvonta elintarvikealan laitoksissa

14 Ohjeen päivitykset

Tätä ohjetta pyritään päivittämään lainsäädännön muuttuessa ja muulloinkin tarvittaessa. Päivitykset ja muutokset luetellaan tässä kohdassa.

Päivitys 1.9.2015

Ohjeeseen on lisätty uusi kohta 6 Munantuotannon sivutuotteet s. 15.

Kananmunien pakkausmerkinnät (kohta 10 s. 20) on päivitetty vastaamaan 13.12.2014 voimaan tullutta elintarviketietoasetusta.

Päivitetty muutokset lainsäädännön toimeenpanossa liittyen munien alkutuotantoon.

Päivitys 1.8.2016

Päivitetty muutokset lainsäädännön toimeenpanossa liittyen munien alkutuotantoon.

Tarkennettu kohdan 3 Munien alkutuotanto kappaletta 3

Päivitys 31.5.2018

Kohtaan 3.4 Ulkokanala kappaleeseen on päivitetty lainsäädännön muutos: kanat saavat olla yhtäjaksoisesti enintään 16 viikkoa suljettuina sisätiloissa tuotantokauden aikana.

Ohjeeseen on lisätty uutena kohta 3.5 Munantuotantotilojen valvonta

Kohtaan 3.6 Salmonellavalvonta on tullut muutos: toimijan ei enää tarvitse erikseen toimittaa salmonellanäytteiden tuloksia kunnaneläinlääkärille.

Päivitetty muutokset lainsäädännön toimeenpanossa liittyen munien alkutuotantoon

Kohtaan 7.1 Poikkeusalue on tarkennettu Lapin ja Oulun alueen määritelmää ja päivitetty poikkeusalueeseen kuuluvat kunnat.

Päivitys 22.6.2022 

Ohje 6476/04.02.00.01/2021/5 korvaa ohjeen numero 16034/4

Ohjeeseen päivitetty lainsäädännön muutokset

Eviran ohjeen 16038/2 Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa sisältö siirretty tähän ohjeeseen