Rekisteröitävää elintarviketoimintaa vai ei?

Tulosta
Julkaisupäivä: 5. toukokuuta 2022

Ohje/versio 836/04.02.00.01/2022/3, voimaantulopäivä 5.5.2022

Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet eivät ole oikeudelliselta luonteeltaan muita viranomaisia tai toimijoita sitovia. Lainsäädännön soveltamista koskevat kysymykset ratkaisee viime kädessä tuomioistuin.

Ruokaviraston ohjeissa on sekä suoria lainauksia lainsäädännöstä että tulkintoja lainsäädännön soveltamisesta. Tässä ohjeessa suora lainaus lainsäädännöstä on kirjoitettu kursiivilla. Ohjeessa esitetyt tulkinnat ovat Ruokaviraston näkemyksiä siitä, miten lainsäädäntöä tulisi soveltaa.

1 Määritelmiä

Tässä ohjeessa tarkoitetaan

  • Elintarviketoiminnalla elintarvikkeen tuotanto-, jalostus- ja jakelutoimintaa, jota elintarvikealan toimija harjoittaa (ETL, 5 § kohta 9))
  • Elintarvikealan toimijalla luonnollista tai oikeushenkilöä tai -henkilöitä, jotka ovat vastuussa elintarvikelainsäädännön vaatimusten noudattamisen varmistamisesta valvonnassaan olevassa elintarvikeyrityksessä ((EY) N:o 178/2002 art. 3 kohta 3))
  • Alkutuotannon toimijalla elintarvikkeiden alkutuotantoa ja siihen liittyviä toimintoja harjoittavaa elintarvikealan toimijaa (ETL 297/2021 5 § kohta 6)
  • Alkutuotantopaikalla maatilaa, puutarhaa ja muuta paikkaa, jossa harjoitetaan elintarvikkeiden alkutuotantoa (ETL 5 § kohta 5)
  • Etämyynnillä myyntiä etäviestintävälineellä, jolla tarkoitetaan välinettä, jota voidaan käyttää elinkeinoharjoittajan ja kuluttajan välisen sopimuksen tekemiseen ilman, että nämä kaksi osapuolta ovat samaan aikaan paikalla ((EU) N:o 1169/2011, art. 2, kohta 2.u))
  • Helposti pilaantuvalla elintarvikkeella elintarviketta, joka ominaisuuksiensa vuoksi tarjoaa mikrobeille hyvät lisääntymismahdollisuudet ja joka on siksi säilytettävä huoneenlämmöstä poikkeavassa lämpötilassa (ETL 5 § kohta 29))
  • Hyväksytyllä elintarvikehuoneistolla elintarvikehuoneistoa, joka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 4 artiklan 2 kohdan edellyttämällä tavalla (ETL 5 § 12)) (laitosta).
  • Jalostamisella toimintaa, jonka avulla alkuperäistä tuotetta muutetaan merkittävästi, esimerkiksi kuumentamalla, savustamalla, suolaamalla, kypsyttämällä, kuivaamalla, marinoimalla, uuttamalla, puristamalla tai pursottamalla tai mainittujen käsittelyjen yhdistelmällä ((EY) N:o 852/2004, art. 2)
  • Liikevaihdolla samaa mitä kirjanpitolain 1997/1336 4 luvun 1 §:ssä.
  • Rekisteröidyllä elintarviketoiminnalla elintarviketoimintaa, josta on tehty elintarviketoiminnan rekisteröinti-ilmoitus ETL 10 § mukaisesti.
  • Riskillä vaaran aiheuttaman terveydellisen haittavaikutuksen todennäköisyyttä ja voimakkuutta (EU:n yleinen elintarvikeasetus 178/2002/EY, 3 artikla, kohta 9).
  • Suurkeittiöllä elintarvikehuoneistoa, jossa valmistetaan suuria määriä ruokaa toimitettavaksi tarjoilu-/jakelukeittiöihin tarjoiltavaksi. Suurkeittiöstä voidaan käyttää myös nimityksiä keskuskeittiö, laitoskeittiö, ravintokeskus, tuotantokeittiö tai aluekeittiö.
  • Tilikaudella Ruokaviraston tulkinnan mukaan elintarviketoiminnan rekisteröintivelvollisuutta arvioitaessa tilikauden pituus on vuosi (12 kk). Tilikauden pituutta on määritelty myös kirjanpitolain 1997/1336 4 §:ssä.
  • Vaaralla elintarvikkeessa olevaa biologista, kemiallista tai fysikaalista tekijää tai tilaa, joka saattaa vaarantaa elintarvikkeen turvallisuuden (EU:n yleinen elintarvikeasetus, 3 artikla, kohta 14). Elintarviketurvallisuusvaaraa voivat aiheuttaa myös elintarvikkeista annettavat puutteelliset tai kuluttajaa harhaanjohtavat tiedot.
  • Yhdistelmäelintarvikkeella elintarvikkeita, jotka sisältävät sekä kasviperäisiä tuotteita että jalostettuja (kypsennettyjä) eläinperäisiä tuotteita (EY) N:o 853/2004 art. 1 kohta 2.)

2 Johdanto

Elintarvikelainsäädännön soveltamisalan piiriin kuuluu kaikki muu elintarviketoiminta, paitsi yksityistalouden omaan käyttöön tähtäävä toiminta (Elintarvikelaki 297/2021, myöhemmin ETL 2 §, (EY) N:o 178/2002 luku 1 art. 1 kohta 3). Soveltamisalan piiriin kuuluvasta elintarviketoiminnasta suuri osa on ammattimaista elinkeinotoimintaa, joka ei ole vähäistä eikä vähäisen riskin toimintaa, minkä vuoksi toiminta on rekisteröitävä elintarvikevalvontaviranomaisen tietojärjestelmään. Sen sijaan vähäisen ja vähäisen riskin, ei-ammattimaisen toiminnan rekisteröintiä elintarvikelaki ei edellytä (ETL 10 §).

Tämä ohje sisältää Ruokaviraston tulkintaa siitä, milloin elintarviketoiminta ja siihen liittyvät riskit ovat niin vähäiset, että toimintaa ei tarvitse rekisteröidä. Ohjeessa keskitytään vähäisen ja vähäisen riskin toiminnan rajatapauksiin rekisteröintivelvollisuuden näkökulmasta (kuva 1, viivoitettu alue).

Tässä ohjeessa ei käsitellä elintarviketoimintaa, joka selkeästi vaatii rekisteröitymisen (esim. säännöllisesti toimiva ravintola) tai joka selkeästi ei vaadi rekisteröitymistä (esim. omaan käyttöön tarkoitettujen elintarvikkeiden valmistus yksityistaloudessa). Ohjeessa ei käsitellä valvontaviranomaisen hyväksyntää vaativia elintarviketoimintoja hyväksyttyä itujen tuotantoa lukuun ottamatta (ks. luku 6.9).

 

Kaksi ympyrää, jotka menevät osittain päällekkäin. Toinen ympyrä kuvaa rekisteröimätöntä elintarviketoimintaa ja toinen rekisteröitävää. Päällekkäin menevällä osalla kuvataan rekisteröimättömyyden ja rekisteröinnin rajapintaa, jota ohje käsittelee.

 

Kuva 1. Rajapinta

3 Elintarviketoiminnan rekisteröinti ja elintarvikevalvonta

Kaikki rekisteröity elintarviketoiminta on elintarvikevalvontaviranomaisen suunnitelmallisen valvonnan piirissä. Suunnitelmallisen valvonnan piirissä olevalle valvontakohteelle joko tehdään säännöllistä valvontaa riskiluokituksen mukaisella tarkastustiheydellä (riskiluokan 1–n kohde) tai ei tehdä säännöllistä valvontaa ollenkaan (0-riskiluokan kohde). Riskiluokan 1–n kohteet ovat suunnitelmallisen ja säännöllisen valvonnan piirissä. 0-riskiluokan kohteet ovat suunnitelmallisen, mutta eivät säännöllisen valvonnan piirissä. 0-riskiluokan kohde voidaan kuitenkin ottaa säännöllisen valvonnan piiriin, jos toiminnassa havaitaan epäkohtia esim. tulleiden valitusten perusteella.

Sen sijaan ei-rekisteröity kohde ei ole suunnitelmallisen eikä säännöllisen valvonnan piirissä. Ei-rekisteröityyn kohteeseen voidaan tarvittaessa kuitenkin kohdistaa valvontaa ja hallinnollisia toimenpiteitä. Ei-rekisteröity kohde voidaan lisäksi tarvittaessa ottaa suunnitelmallisen ja säännöllisen valvonnan piiriin, jos toiminnassa havaitaan epäkohtia, jotka edellyttävät viranomaisen toimia.

4 Rekisteröintivelvollisuuden lakiperusta (ETL 10 §)

ETL 10 §:ssä kerrotaan elintarviketoiminnan rekisteröintivelvollisuudesta. Samassa pykälässä kerrotaan myös, milloin toimintaa ei tarvitse rekisteröidä.

10 § Rekisteröity elintarviketoiminta

Elintarvikealan toimijan on tehtävä ilmoitus elintarviketoiminnasta toiminnan rekisteröintiä varten toimivaltaisen valvontaviranomaisen tarjoamaan sähköiseen palveluun tai toimitettava tiedot muulla tavoin toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista. Lisäksi toiminnan keskeyttämisestä ja lopettamisesta on viivytyksettä tehtävä ilmoitus toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusta ei tarvitse kuitenkaan tehdä, jos toiminta ja siihen liittyvät riskit ovat vähäisiä ja:

1) elintarviketoiminta tapahtuu samassa huoneistossa kuin toimijan harjoittama muu elinkeinotoiminta;

2) kyseessä on yksityinen henkilö; tai

3) toimintaa ei voi pitää elinkeinon harjoittamisena.

5 Elintarvikelain 10 §:n tulkinnasta

Pykälän sanamuodot ”toiminta ja siihen liittyvät riskit ovat vähäisiä” jättävät varaa tulkinnalle. Lisäksi ETL:n perustelumuistion (HE 3/2021) mukaan joissain tilanteissa on huomioitava arvonlisäverolaissa (1501/1993) mainittu 15 000 €:n vuosittainen liikevaihtoraja (HE 3/2021, taulukko 1.).

Tilanteissa, joissa elintarviketoiminnan rekisteröintivelvollisuus riippuu liikevaihdon määrästä, toimijalla on velvollisuus viranomaisen sitä pyytäessä osoittaa valvontaviranomaiselle, että 15 000 euron vuosittainen liikevaihtoraja ei ylity (ETL 43 §, EU:n valvonta-asetus 15 artikla).

Ruokavirasto on jäljempänä olevissa tulkinnoissaan elintarviketoiminnan vähäisyydestä ja vähäriskisyydestä pyrkinyt ottamaan huomioon elintarviketurvallisuuden lisäksi elintarvikealan toimijoiden tasapuolisen kohtelun ja yhtäläisen kilpailuasetelman. Tulkinnanvaraisissa asioissa paikalliset elintarvikevalvontayksiköt voivat tehdä valvonta-alueellaan Ruokaviraston tulkinnoista eriäviä tulkintoja perustellusti ja tarvittaessa.

Ruokaviraston tulkinnan mukaan elintarviketoiminnan kausiluonteisuus itsessään ei vaikuta rekisteröitymisvelvollisuuteen. Kausiluontoisen toiminnan vähäriskisyyttä arvioidaan samojen periaatteiden mukaan, kuin ei-kausiluontoisen toiminnan.

5.1 Yleisiä periaatteita vähäriskisyyden arviointiin

Elintarviketoimintaan liittyvät riskit voidaan jakaa elintarvikkeen kemiallisiin, fysikaalisiin ja mikrobiologisiin ominaisuuksiin sekä kuluttajalle annettaviin tietoihin liittyviksi. Perusperiaate on, että mitä vähemmän toiminnassa on esimerkiksi seuraavia toimintoja, sitä vähemmän toiminta yleensä sisältää riskejä:

  • helposti pilaantuvan elintarvikkeen käsittelyä
  • elintarvikehygieenistä osaamista vaativia työvaiheita
  • pitkiä toimitusketjuja useiden eri toimijoiden välillä
  • pitkiä helposti pilaantuvan raaka-aineen/elintarvikkeen säilytysaikoja
  • elintarvikkeesta annettavien tietojen, kuten pakkausmerkintöjen laatimista ja markkinointia
  • elintarvikkeiden jalostusta ja sellaisten elintarvikkeiden valmistusta, joiden koostumus ja pakkausmerkintöjen hallinta vaatii erityisosaamista, esim.
  • lisäaineiden valmistus
  • elintarvikeparanteiden käyttö
  • savustaminen
  • vitamiineilla tai kivennäisaineilla täydentäminen
  • ravintolisien ja erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden valmistus ym.)
  • haavoittuville kuluttajaryhmille (mm. päiväkoti-ikäiset lapset, ikääntyneet, vakavasti sairaat ym.) suunnattujen aterioiden tarjoilua
  • seuraavien asioiden hallintaa:
    • kuumennus
    • jäähdytys
    • säilytyslämpötila
    • allergeenit.

Mikrobiologiselta kannalta selkeästi vähäisen riskin toimintaa ovat esim.

  • huoneenlämmössä säilyvien tuotteiden (kuten irtokarkkien, leivän ja muiden huoneenlämmössä säilyvien leipomotuotteiden) valmistus sekä
  • kahvin/teen tarjoilu

5.2 Elintarviketoiminta, jota ei tarvitse rekisteröidä

Elintarviketoimintaa ei tarvitse rekisteröidä seuraavissa tilanteissa:

  1. Toimintaa ei tarvitse rekisteröidä, jos toiminta on vähäisen riskin toimintaa, se täyttää jonkin ETL 10.2 §:n kohdista 1–3 eikä siihen sovelleta 15 000 euron liikevaihtorajaa tai jos sitä sovelletaan, elintarviketoiminnan liikevaihto on alle sen (ETL 10 § ja HE 3/2021).:
    1. Toimija myy tai tarjoilee tietyn tyyppisiä elintarvikkeita muun elinkeinotoiminnan yhteydessä ja elintarviketoiminnan liikevaihto on korkeintaan 15 000 € vuodessa (ks. luku 5.2.1)
    2. Yksityinen henkilö valmistaa ja myy tietyn tyyppisiä elintarvikkeita ja elintarviketoiminnan liikevaihto on korkeintaan 15 000 € vuodessa (ks. luku 5.2.2)
    3. Yhdistys harjoittaa varainkeruuta valmistamalla ja/tai myymällä tietyn tyyppisiä elintarvikkeita (ks. luku 5.2.3)
    4. Alkutuottaja tekee alkutuotannon yhteydessä vähäisen riskin elintarviketoimintaa ja elintarviketoiminnan liikevaihto on korkeintaan 15 000 € vuodessa (ks. luku 5.2.4)
  2. Ruokaviraston tulkinnan mukaan toimintaa ei tarvitse rekisteröidä myöskään seuraavissa erikseen sovituissa tilanteissa, vaikka toiminnassa olisikin kyse muusta, kuin vähäisen riskin toiminnoista. Tällöin toimintaa on rajattu muilla tavoin. Osassa kyseisiä tilanteita sovelletaan 15 000 euron liikevaihtorajaa/vuosi ja osassa ei. Kyseisiä tilanteita ovat:
    1. Pop-up -ravintolatoiminta korkeintaan 12 x/vuosi (ks. luku 5.2.5),
    2. Alkutuottajan korkean sokeripitoisuuden tai happamien kasvistuotteiden koemarkkinointi korkeintaan yhden vuoden ajan (ks. luku 5.2.6),
    3. Elintarvikkeiden valmistaminen ja tarjoilu rajatulle piirille (ks. luku 5.2.7),
    4. Kodinomaisen keittiön toiminta (ks. luku 5.2.8)

5.2.1 Elintarviketoiminta tapahtuu samassa huoneistossa kuin toimijan harjoittama muu elinkeinotoiminta (ETL 10.2 § kohta 1)

Elinkeinonharjoittaja saa harjoittaa elintarviketoimintaa ilman toiminnan rekisteröintiä, kun kaikki alla olevat ehdot täyttyvät:

  • toiminta tapahtuu muun elinkeinotoiminnan yhteydessä (ETL 10.2 § kohta 1)
  • toimintaan liittyvät riskit ovat vähäisiä (ETL 10.2 §)
    • Ruokaviraston tulkinnan mukaan tämä tarkoittaa, että toiminta
      • voi sisältää huoneenlämmössä säilyvien yhdistelmäelintarvikkeiden ja ei-eläinperäisten elintarvikkeiden myyntiä
      • voi sisältää huoneenlämmössä säilyvien eläinperäisten elintarvikkeiden myyntiä, jos ne on valmistettu hyväksytyssä elintarvikehuoneistossa.
      • voi sisältää valmiiksi pakattujen ja pakastettujen yhdistelmäelintarvikkeiden ja ei-eläinperäisten elintarvikkeiden, kuten pakatun jäätelön, myyntiä ja tarjoilua
      • voi sisältää hunajan myyntiä.
    • elintarviketoiminnan liikevaihto on korkeintaan 15 000 €/vuosi (Ruokaviraston tulkinta HE 3/2021:sta)
    • toiminta ei sisällä luvussa 6 mainittuja toimintoja, joista seuraa aina elintarviketoiminnan rekisteröintivelvoite

Elintarvikkeiden vähäinen myynti tai tarjoilu muun elinkeinotoiminnan yhteydessä, esimerkiksi kahvitarjoilu kampaamossa tai autokorjaamossa, ei edellytä elintarviketoiminnan rekisteröintiä (HE 3/2021).

Ruokaviraston tulkinnan mukaan karkkien tai pakatun jäätelön myynti esim. rautakaupoissa, kirjakaupoissa ja vastaavissa ei yllä mainituin ehdoin edellytä rekisteröintiä.

5.2.1.1 Elintarviketoiminta kerhotiloissa, toimintakeskuksissa ja iltapäiväkerhoissa

Ruokaviraston tulkinnan mukaan otsikon mukaisissa paikoissa voi harjoittaa välipalan valmistamista ja tarjoilua iäkkäille henkilöille, lapsille ja kuntoutusta tarvitseville ilman toiminnan rekisteröimistä, kun elintarviketoiminta ei ole elinkeinotoimintaa. Toiminta ei saa sisältää luvussa 6 olevia toimintoja.

5.2.2 Kyseessä on yksityinen henkilö (ETL 10.2 § kohta 2)

Yksityishenkilö saa harjoittaa elintarviketoimintaa ilman toiminnan rekisteröintiä, kun kaikki alla olevat ehdot täyttyvät: 

  • toimintaan liittyvät riskit ovat vähäisiä (ETL 10.2 §)
    • Ruokaviraston tulkinnan mukaan tämä tarkoittaa, että toiminta
      • voi sisältää huoneenlämmössä säilyvien ei-eläinperäisten elintarvikkeiden valmistusta ja myyntiä
      • voi sisältää täytekakkujen valmistusta ja myyntiä korkeintaan 12 päivänä vuodessa
    • elintarviketoiminnan liikevaihto on korkeintaan 15 000 €/vuosi (Ruokaviraston tulkinta HE 3/2021:sta)
    • toiminta ei sisällä luvussa 6 mainittuja toimintoja, joista seuraa aina elintarviketoiminnan rekisteröintivelvoite

Katso myös pop-up -ravintolatoiminta luku 5.2.5.

5.2.3 Toimintaa ei voi pitää elinkeinon harjoittamisena (ETL 10.2 § kohta 3)

5.2.3.1 Yhdistysten ja vastaavien toiminta

Ruokaviraston tulkinnan mukaan ETL 10.2 §:n kohta 3 tarkoittaa yhdistysten (myös muiden kuin yleishyödyllisten yhdistysten), urheiluseurojen, koululuokkien ja vastaavien ei-ammattimaisen elintarviketoiminnan varainkeruuta. Edellä mainitut saavat harjoittaa elintarviketoimintaa varainkeruuna (ei elinkeinotoimintana) ilman toiminnan rekisteröintiä, kun kaikki alla olevat ehdot täyttyvät:

  • toimintaan liittyvät riskit ovat vähäisiä (ETL 10.2 §)
    • Ruokaviraston tulkinnan mukaan tämä tarkoittaa, että toiminta
      • voi sisältää huoneenlämmössä säilyvien tuotteiden valmistusta ja myyntiä
      • voi sisältää valmiiksi pakattujen ja pakastettujen yhdistelmäelintarvikkeiden ja ei-eläinperäisten elintarvikkeiden, kuten pakatun jäätelön, myyntiä ja tarjoilua
      • voi sisältää grillimakkaroiden paistamista, voileipien koostamista ja lättyjen valmistusta ja tarjoilua
      • voi sisältää helposti pilaantuvien elintarvikkeiden valmistusta ja tarjoilua korkeintaan 1 x/viikko
      • voi sisältää itse valmistettujen gluteenittomien ja allergiaruokavalioon soveltuvien tuotteiden myyntiä korkeintaan 12 x/vuosi
    • toiminta ei sisällä luvussa 6 mainittuja toimintoja, joista seuraa aina elintarviketoiminnan rekisteröintivelvoite

Ruokaviraston tulkinnan mukaan varainkeruussa liikevaihdon suuruudella/vuosi ei ole vaikutusta rekisteröintivelvollisuuteen.

5.2.3.2 Yritystoiminnan harjoittelu

Ruokaviraston tulkinnan mukaan ETL 10.2 §:n kohtaa 3 voi soveltaa myös oppilaitosten yrittämiseen liittyviin kursseihin sekä esimerkiksi 4H-kerhojen puitteissa tehtävään yritystoimintaan. Ruokaviraston tulkinnan mukaan yritystoiminnan harjoittelussa elintarviketoiminnan liikevaihto saa olla korkeintaan 15 000 €/vuosi.

Edellä mainitut saavat harjoittaa elintarviketoimintaa varainkeruuna (ei elinkeinotoimintana) ilman toiminnan rekisteröintiä, kun kaikki alla olevat ehdot täyttyvät:

  • toimintaan liittyvät riskit ovat vähäisiä (ETL 10.2 §)
    • Ruokaviraston tulkinnan mukaan tämä tarkoittaa, että toiminta
      • voi sisältää huoneenlämmössä säilyvien ei-eläinperäisten elintarvikkeiden valmistusta ja myyntiä
      • voi sisältää grillimakkaroiden paistamista, voileipien koostamista ja lättyjen valmistusta ja tarjoilua
      • voi sisältää valmiiksi pakattujen ja pakastettujen yhdistelmäelintarvikkeiden ja ei-eläinperäisten elintarvikkeiden kuten pakatun jäätelön, myyntiä ja tarjoilua
      • voi sisältää helposti pilaantuvien elintarvikkeiden valmistusta ja tarjoilua korkeintaan 1x/viikko
      • voi sisältää itse valmistettujen gluteenittomien ja allergiaruokavalioon soveltuvien tuotteiden myyntiä korkeintaan 12 x/vuosi
    • toiminta ei sisällä luvussa 6 mainittuja toimintoja, joista seuraa aina elintarviketoiminnan rekisteröintivelvoite

5.2.4 Alkutuotannon yhteydessä tapahtuva vähäisen riskin elintarviketoiminta (ETL 10.2 § kohta 1)

Ruokaviraston tulkinnan mukaan ETL 10.2 §:n kohtaa 1) ”toimijan harjoittama muu elinkeinotoiminta” voidaan soveltaa myös alkutuotantoon. Silloin ”toimijalla” tarkoitetaan alkutuottajaa ja ”muulla elinkeinotoiminnalla” alkutuotantoa. Alkutuotannon toimija saa tulkinnan mukaan siis harjoittaa vähäisen riskin elintarviketoimintaa alkutuotannon yhteydessä ilman elintarviketoiminnan rekisteröintivelvollisuutta. Alkutuotannon rekisteröinti pääsääntöisesti vaaditaan. Toiminta ei saa sisältää luvussa 6 mainittuja toimintoja, joista seuraa aina elintarviketoiminnan rekisteröintivelvoite.

Tässä luvussa käsitellään kasvisten, sienten ja hunajan alkutuotannon yhteydessä tapahtuvaa elintarvikkeiden käsittelyä ja myyntiä. Jos kyseessä on maidon, lihan ja munien alkutuotanto, metsästys tai kalastus ja kalanviljely, katso muu Ruokaviraston ohjeistus.

Alkutuotannon yhteydessä tapahtuvaa vähäisen riskin elintarviketoimintaa, josta ei tarvitse tehdä elintarviketoiminnan rekisteröinti-ilmoitusta, ovat esim.:

  • Yksityisen henkilön oman sadon ylijäämän satunnainen myynti (ei vaadi myöskään alkutuotannon rekisteröinti-ilmoitusta)
  • Oman sadon tuotteiden vähäriskinen käsittely (esim. yrttien kuivaus), kun myynnin liikevaihto on korkeintaan 15 000 €/vuosi
  • Alkutuotannon tuotteiden vähäriskinen käsittely tuottajan toimesta, kun myynnin liikevaihto on korkeintaan 15 000 €/vuosi
  • Luonnon marjojen, sienten ja yrttien kerääminen ja myynti sekä näiden jalostus kerääjän toimesta (esim. kuivaus, jäädyttäminen, keittäminen) - ml. korvasienten keittäminen, jos sienet myydään teollisuuteen
  • Alkutuotannon tuotteiden myynti suoraan kuluttajalle alle kilomäärärajojen (kilomäärärajat löydät MMMa 318/2021 pykälistä 8 § kasvikset ja sienet ja 16 § hunaja) tai toimittaminen vähittäismyyntiin/tukkuihin/jatkojalostukseen à alkutuotannon rekisteröinti-ilmoitus riittää (poikkeuksena idut, katso kohta 6.9).
  • Tuottajan omien alkutuotannon tuotteiden ohessa muilta ostettujen alkutuotannon tuotteiden myynti, kun myynnin liikevaihto korkeintaan 15 000 €/vuosi
  • Kuluttajan omistamien kasvisten/marjojen/hedelmien puristaminen mehuksi, kun mehu tulee kuluttajan omaan käyttöön ja myynnin liikevaihto on korkeintaan 15 000 €/vuosi
  • Hunajavalmisteiden valmistus, kun ei käytetä elintarvikeparanteita
  • myös taulukko 2.

5.2.5 Pop-up -ravintolatoiminta korkeintaan 12 x/vuosi

Ruoan valmistus ei lähtökohtaisesti ole vähäisen riskin elintarvikealan toimintaa, koska ruoan jäähdyttämiseen ja säilyttämiseen liittyy aina riskejä, jos lämpötilojen hallinta ei toimi. Yksityisen henkilön tai yksityisen elinkeinoharjoittajan (toiminimiyrittäjän) on kuitenkin tietyillä ehdoilla mahdollista harjoittaa pop-up -ravintolatoimintaa ilman rekisteröintiä (kaikkien alla olevien ehtojen on täytyttävä):

  • pop-up -ravintolaa pidetään korkeintaan 12 päivänä vuoden aikana
  • elintarviketoiminnan liikevaihto on korkeintaan 15 000 €/vuosi
  • toiminta ei sisällä seuraavia tuotteita:
    • tartarpihvit
    • medium-kypsennetyt jauhelihapihvit
    • graavikala
    • mäti tai sushiannokset
  • toiminta ei sisällä luvussa 6 mainittuja toimintoja, joista seuraa aina elintarviketoiminnan rekisteröintivelvoite

Lisätietoa pop-up ohjeistuksesta Ruokaviraston nettisivuilla (ks. luku 8).

5.2.6 Alkutuottajan korkean sokeripitoisuuden tai happamien kasvistuotteiden koemarkkinointi korkeintaan yhden vuoden ajan

Alkutuotannon toimija voi valmistaa ja myydä valmistamiaan kasvis-, hedelmä- ja marjajalosteita, kuten mehuja, hilloja ja muita kasvisjalosteita, jotka ovat happamia tai joissa on korkea sokeripitoisuus, koemarkkinointi-tarkoituksessa ilman toiminnan rekisteröimistä yhden vuoden ajan. Happamissa tai korkean sokeripitoisuuden tuotteissa joko happamuus tai matala vesiaktiivisuus (aw eli vapaan veden määrä) estävät mikrobien kasvua.

Koemarkkinoinnissa alkutuottaja voi valmistaa yllä mainittuja tuotteita yhden satokauden raaka-aineista ja myydä niitä korkeintaan yhden vuoden ajan. Raaka-aineet voivat olla itseviljeltyjä tai luonnonkasveja (marjoja, sieniä, kasveja tai niiden osia). Koemarkkinoinnissa liikevaihto saa olla korkeintaan 15 000 € /vuosi (Ruokaviraston tulkinta HE 3/2021:sta). Koemarkkinointimahdollisuus on rajattu vain yllä luetelluille tuotteille ja vain alkutuottajille. Koemarkkinointitoiminta ei saa sisältää luvussa 6 mainittuja toimintoja, joista seuraa aina elintarviketoiminnan rekisteröintivelvoite.

Koemarkkinointi on Ruokaviraston tulkinta alkutuotannon yhteydessä tapahtuvasta vähäisen riskin toiminnasta.

5.2.7 Elintarvikkeiden valmistaminen ja tarjoilu yksityiselle rajatulle piirille

Ruokaviraston tulkinnan mukaan rekisteröintivelvoitteesta on vapautettu myös elintarviketoiminta, jossa tapahtuman järjestäjä valmistaa ja tarjoilee elintarvikkeita pienimuotoisesti yksityiselle rajatulle piirille, jonka osallistujiin on mahdollista ottaa myöhemmin (esim. ruokamyrkytysepäilytapauksissa) yhteyttä. Elintarvikkeiden valmistaminen ja tarjoilu yksityiselle rajatulle piirille tarkoittaa yksittäiselle ryhmälle ei-jatkuvaa, kertaluontoista toimintaa.

Esim.

  • yksityinen juhla
  • tilaisuus tai ruoanlaittokurssi, joka järjestetään asiakasryhmälle tilauksesta, kuten
    • ruokien tilaaminen pitopalvelusta/pitokokilta rajattua kokoontumista varten
    • eräoppaan tai muun elämysmatkailun järjestäjän ruoanlaitto
  • kurssi tai leiri, jossa ruoanlaitto/elintarvikkeiden tarjoilu ei ole ensisijainen tarkoitus, kuten
    • partioleirit, joissa partio-ohjaajat ja partiolaiset tekevät ruoan leiriläisille itse muun leiritoiminnan ohessa
    • erämaakurssit, joihin kuuluu elintarvikkeiden valmistusta kurssilaisille ja kurssilaisten ruokailua osana kurssia.

Sen sijaan, jos tilaisuuden ruokatarjoilun tai ruokahuollon järjestää ulkopuolinen palveluntarjoaja, jolle ruokatarjoilun tai ruokahuollon järjestäminen on elinkeinon harjoittamista, kyseinen elintarvikealan toiminta on silloin rekisteröitävä. Esim.

  • pitopalveluyritykset, jotka valmistavat ruokaa elinkeinonharjoittajana
  • leirikeskukset, joista palveluntarjoajalta saa ostettua ruoat leiriläisille.

Lisäksi elintarvikelainsäädännön mukainen rekisteröinti toiminnasta on oltava tehtynä, kun kyse on suurista tapahtumista, joissa volyymit ovat suuret eikä kyseessä voida katsoa enää olevan yksityinen rajattu piiri. Tällöin ruokahuollosta vastaavat henkilöt ovat eri henkilöt kuin he, jotka vetävät toimintaa muutoin. Esim. suuret tapahtumat, kuten partiolaisten suurjamboreet, joissa leirin järjestäjät eivät kykene järjestämään ruokahuoltoa muun leiritoiminnan ohessa, vaan ruokahuollosta vastaavat pääasiassa eri henkilöt kuin muusta leiritoiminnasta.

Se, että yllä mainituissa tilanteissa elintarviketoiminta on oltava rekisteröitynä ei kuitenkaan estä leiriläisten osallistumista ruokahuoltoon vaan myös leiriläiset voivat osallistua keittiötoimintaan, kuten ruoan valmistamiseen, esille laittoon, tiskaamiseen, tarjoiluun jne.

5.2.8 Kodinomaisen keittiön toiminta

Kodinomaisella keittiöllä ei tässä tarkoiteta kodissa olevaa rekisteröityä elintarvikehuoneistoa.

Ruokaviraston tulkinnan mukaan elintarviketoimintaa saa harjoittaa ilman toiminnan rekisteröintiä, kun kyseessä on kodinomaisen keittiön toiminta. Kodinomaisen keittiön toimintaa ovat esim:

  • sosiaali- ja terveydenhuollon tuetun asumisen piirissä olevien omatoiminen ruoan valmistus (valmistavat ruokaa itse)
  • ryhmäperhepäivähoidon (useamman perhepäivähoitajan muodostama) keittiö
  • perhepäivähoitajan kotikeittiö

Sosiaali- ja terveydenhuollon tuetun asumisen kodinomaisessa keittiössä asukkaat itse osallistuvat ruoan valmistukseen omatoimisesti ja keittiö sijaitsee tai on osa asukkaidensa kotia tai hoitopaikkaa. Jos sosiaali- ja terveydenhuollon tuetun asumisen piirissä on haavoittuvia kuluttajaryhmiä, on elintarviketoiminta kuitenkin rekisteröitävä (ks. luku 6.5). Sosiaali- ja terveydenhuollon tuetussa asumisessa asukkaiden lukumäärällä ei ole merkitystä rekisteröintivelvollisuuden piiriin kuulumisessa.

Jos asukas ei voi itse omatoimisesti valmistaa ruokaa tai osallistua ruoan valmistukseen, kyseessä ei ole kodinomainen keittiö ja silloin elintarviketoiminta täytyy rekisteröidä. Tuetun asumisen asukkaiden virkistystoiminta, kuten leipominen, ei ole ruoan valmistusta.

Ruokaviraston tulkinnan mukaan kodinomaisessa toiminnassa liikevaihdon suuruudella/vuosi ei ole vaikutusta rekisteröintivelvollisuuteen.

5.3 Milloin elintarvikkeiden kuljetustoiminta on rekisteröitävä ja milloin ei?

Elintarvikkeiden kuljettaminen on elintarvikealan toimintaa ((EY) N:o 178/2002 art 3 kohdat 2) ja 16)). Elintarvikealan toiminta on lähtökohtaisesti rekisteröitävä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta (ETL 10 §): Ruokaviraston tulkinnan mukaan kuljetusalan rekisteröintiä ei tarvitse tehdä, jos kuljetustoiminta täyttää kohdan 1., 2., 3., 4., 5. tai 6. vaatimukset:

  1. Elintarvikkeiden kuljetustoiminta tapahtuu muun elinkeinotoiminnan yhteydessä, elintarviketoiminnan liikevaihto on korkeintaan 15 000 €/vuosi (EL 10.2 § kohta 1. ja HE 3/2021) ja toiminta sisältää vain huoneenlämmössä säilyvien elintarvikkeiden kuljetusta.
  1. Elintarvikkeiden kuljetustoimintaa harjoittaa yksityinen henkilö, elintarviketoiminnan liikevaihto on korkeintaan 15 000 €/vuosi (EL 10.2 § kohta 2. ja HE 3/2021) ja toiminta sisältää vain huoneenlämmössä säilyvien elintarvikkeiden kuljetusta.
  1. Elintarvikkeiden kuljetustoimintaa ei voi pitää elinkeinon harjoittamisena (EL 10.2 § kohta 3. ja HE 3/2021). Tällaisesta kuljetustoiminnasta on kyse yhdistysten (myös muiden kuin yleishyödyllisten yhdistysten), urheiluseurojen, koululuokkien ja vastaavien ei-ammattimaisen elintarviketoiminnan omaan varainkeruuseen liittyvässä kuljetustoiminnassa tai yritystoiminnan harjoittelussa.

  2. Keskuskeittiöstä lähtevien aterioiden kuljetus ajoneuvolla, jonka omavalvonta kuuluu keskuskeittiön omavalvontaan ja kun kuljetusyrityksen päätoimiala on muu kuin elintarvikkeiden kuljetus. Elintarvikkeiden kuljetuksen liikevaihdon suuruudella ei ole merkitystä. Esim.
    1. keskuskeittiöltä lähteviä ruokia kuljettavat taksit, joiden päätoimiala on henkilöiden kuljetus ja postiautot, joiden päätoimiala on postin kuljetus.
  1. Maitoautot, joiden valvonta sisältyy maitoalan hyväksytyn elintarvikehuoneiston hyväksyntään tai maitoalan toiminnan rekisteröintiin
  1. Alkutuotannon tuotteiden kuljetus on osa alkutuotantoa, jos alkutuottaja
    1. kuljettaa itse tuotettuja alkutuotannon tuotteita pois alkutuotantopaikalta tai
    2. kuljettaa muiden tuottamia alkutuotannon tuotteita alkutuotantopaikalta toiseen alkutuotantopaikkaan, ensimmäiseen elintarvikehuoneistoon tai kuluttajalle.

Lisätietoja alkutuotannon tuotteiden kuljettamisesta Ruokaviraston internetsivuilta (ks. 8 Muu ohjeistus).

Muissa tilanteissa elintarvikkeiden kuljetustoiminta on lähtökohtaisesti rekisteröitävä.

Elintarvikealan toimijan kotikunta käsittelee elintarviketoimintaa koskevan ilmoituksen, jos toimintaa harjoitetaan elintarvikehuoneistossa, jossa pelkästään kuljetetaan tai säilytetään elintarvikkeita yhdessä tai useammassa kuljetusajoneuvossa tai kontissa. Jos toimijalla ei ole kotipaikkaa Suomessa, elintarviketoimintaa koskevan ilmoituksen käsittelee se kunta, jonka alueella elintarviketoiminta aloitetaan. (ETL 10 §)

Elintarvikkeita kuljettava elintarvikealan toimija vastaa kuljettamiensa elintarvikkeiden turvallisuudesta kuljetuksen aikana. Kyseisellä toimijalla on vastuu siitä, että kuljetusvälineiden rakenteet ja varustelu sekä kuljetusolosuhteet ja toiminta vastaavat lainsäädännön vaatimuksia. Lisäksi toimija vastaa siitä, että henkilöstö on saanut riittävän koulutuksen ja ohjeistuksen tehtäviinsä. Lisätietoja esim. Ruokaviraston rekisteröityjen elintarvikehuoneistojen hygienia-ohjeesta.

5.4 Vaatimukset rekisteröinnin ulkopuolella olevalle elintarvikealan toiminnalle

Rekisteröinnin ulkopuolella olevaan elintarvikealan toimintaan sovelletaan elintarvikelain 2 luvun 6 §:n 1–3 momenttia (toimintaa koskevat yleiset vaatimukset), 14 (Jäljitettävyys), 15 (Omavalvonta) ja 17 (Toimijan tiedonantovelvollisuus) §:n vaatimuksia (ETL 2.3 §).

Elintarvikelain 6 §:n 1–3 mom. mukaan toiminnan tulee olla turvallista eikä se saa johtaa kuluttajaa harhaan. Tältä pohjalta voidaan arvioida, mitä asioita on otettava huomioon toiminnassa ja mitä tietoja pitäisi antaa pakatusta/pakkaamattomasta elintarvikkeesta.

Ruokaviraston internetsivuilta löytyy lisää tietoa vaatimuksista elintarvikealan yritystoiminnalle. Niitä voi soveltuvin osin ottaa huomioon myös rekisteröinnin ulkopuolella olevassa toiminnassa (ks. luku 8)        

6 Toiminnot, joista seuraa aina rekisteröitymisvelvoite

Ruokaviraston tulkinnan mukaan seuraaviin toimintoihin liittyvät riskit eivät ole vähäisiä. Toimintoja, joiden harjoittamisen on oltava rekisteröityä, ovat:

  • Maahantuonti tai vienti (ks. luku 6.1),
  • Ravintolisät, painonhallintaan tarkoitetut aterian- ja ruokavalionkorvikkeet ja kliiniset ravintovalmisteet (ks. luku 6.2),
  • Verkkokauppa (ks. luku 6.3),
  • Muu etämyynti yli 12 x/vuosi (ks. luku 6.4),
  • Pääasiallisesti haavoittuville kuluttajaryhmille suunnattujen tuotteiden valmistus tai tarjoilu (ks. luku 6.5)
  • Sellaisten elintarvikkeiden valmistus, joiden markkinoidaan soveltuvan gluteenittomaan tai allergiaruokavalioon (pl. pop-up-ravintolatoiminta, yhdistys-/seuratoiminta ja yritystoiminnan harjoittelu, joissa itse valmistettuja gluteenittomia tuotteita saa valmistaa korkeintaan 12 x/vuosi ilman toiminnan rekisteröintiä) (ks. luku 6.6)
  • Vitamiinien ja kivennäisaineiden lisääminen elintarvikkeeseen valmistuksen yhteydessä tai tarjoiltaviin tuotteisiin (ks. luku 6.7)
  • Elintarvikeparanteiden eli lisäaineiden, aromien ja entsyymien valmistaminen tai lisääminen elintarvikkeeseen valmistuksen yhteydessä (ks. luku 6.8).
  • Alkutuotannon yhteydessä tapahtuva ei-vähäriskinen elintarviketoiminta (ks. luku 6.9)
  • Tietyt elintarvikkeet, joiden valmistus, tarjoilu tai myynti eivät ole Ruokaviraston tulkinnan mukaan koskaan vähäisen riskin toimintaa, jolloin toiminta on vähintään rekisteröitävä, kuten
    • täyssäilykkeiden, savukalan, palvilihan valmistus,
    • tartarpihvien, medium-kypsennettyjen jauhelihapihvien, graavikalan, mädin tai sushiannosten valmistus ja myynti

6.1 Maahantuonti ja -vienti

Elintarvikkeiden tuonti sisämarkkinoilta tai EU:n ulkopuolelta tai vienti sisämarkkinoille tai EU:n ulkopuolelle edellyttää aina toiminnan rekisteröintiä. 

6.2 Ravintolisät, painonhallintaan tarkoitetut aterian- ja ruokavalionkorvikkeet ja kliiniset ravintovalmisteet

Ravintolisien, painonhallintaan tarkoitettujen aterian- ja ruokavalionkorvikkeiden sekä kliinisten ravintovalmisteiden valmistus, valmistuttaminen, tuonti ja/tai vienti (EU ja kolmasmaat) edellyttää aina toiminnan rekisteröintiä, sillä niihin liittyvät riskit eivät ole vähäisiä. Tällainen toiminta kuuluu suunnitelmallisen valvonnan sekä valvonnan perusmaksun piiriin ja sitä valvotaan säännöllisesti.

Samoin edellä mainittujen tuotteiden myynti, markkinointi tai muu välittäminen edellyttää aina toiminnan rekisteröintiä, mutta se ei välttämättä kuulu säännöllisen valvonnan piiriin:

  • Hyvin pienimuotoinen (1–2 tuotteen) myynti, jonka liikevaihto korkeintaan 15.000 euroa
    • Toiminta tulee rekisteröidä ja se kuuluu suunnitelmallisen valvonnan piiriin.
    • Toiminnasta ei peritä valvonnan perusmaksua.
    • Toimintaa ei valvota säännöllisesti, mutta se voidaan ottaa säännöllisen valvonnan piiriin, jos siinä havaitaan määräystenvastaisuutta.
    • Jos liikevaihto ylittää 15.000 euroa, toiminta siirtyy suunnitelmallisen ja säännöllisen valvonnan piiriin.
  • Pienimuotoinen (≥  3 tuotteen) myynti, jonka liikevaihto korkeintaan 15.000 euroa
    • Toiminta tulee rekisteröidä ja se kuuluu suunnitelmallisen valvonnan piiriin.
    • Toiminnasta peritään valvonnan perusmaksu.
    • Toimintaa ei valvota säännöllisesti, mutta se voidaan ottaa säännöllisen valvonnan piiriin, jos siinä havaitaan määräystenvastaisuutta.
    • Jos liikevaihto ylittää 15.000 euroa, toiminta siirtyy säännöllisen valvonnan piiriin.
  • Ei-pienimuotoinen (≥ 1 tuotteen) myynti, jonka liikevaihto yli 15.000 euroa
    • Toiminta tulee rekisteröidä ja se kuuluu suunnitelmallisen valvonnan piiriin.
    • Toiminnasta peritään valvonnan perusmaksu.
    • Toimintaa valvotaan säännöllisesti.

Jos ravintolisiä myyvä toimija harjoittaa myös muuta elintarvikealan toimintaa, otetaan liikevaihdossa huomioon koko elintarviketoiminnan liikevaihto.

6.3 Verkkokauppa

Elintarvikkeiden verkkokauppatoimintaa voi harjoittaa

  • rekisteröidyssä elintarvikealan toiminnassa,
  • hyväksytyssä elintarvikealan toiminnassa ja
  • rekisteröidyssä alkutuotannossa.

Elintarvikkeiden myynti verkkokaupan kautta edellyttää etämyyntitoiminnasta sekä sen valvonnan alaisista paikoista ilmoittamista toimivaltaiselle viranomaiselle ((EU) N:o 2017/625, art. 15, kohta 5.b)). Ilmoituksen verkkokauppatoiminnasta tekee se yritys, joka omistaa verkkokaupan verkkotunnuksen (esim. www.esimerkki.fi) eli on rekisteröitynyt verkkotunnuksen käyttäjäksi (ks. Luku 8. Muu ohjeistus – Traficomin ohjeistus verkkotunnuksen hakijalle ja käyttäjälle). Verkkotunnuksen omistava yritys on vastuussa verkkokaupassa myytävistä tuotteista ja niistä annettavista tiedoista.

Ilmoittaminen verkkokauppatoiminnasta voi tapahtua vapaamuotoisesti esim. puhelimitse tai sähköpostitse. Paikallinen valvontaviranomainen voi edellyttää tarvittaessa myös olennaisen muutosilmoituksen tekemistä, jos muutos aikaisempaan toimintaan nähden on merkittävä.

6.3.1 Verkkokauppatoiminnan aloittaminen jo rekisteröidyssä tai hyväksytyssä elintarvikealan toiminnassa

Verkkokauppatoiminnan aloittaminen jo rekisteröidyn tai hyväksytyn elintarvikealan toiminnan ohella ei edellytä elintarvikealan toiminnan uudelleen rekisteröintiä. Toimijan on kuitenkin ilmoitettava verkkokauppatoiminnastaan elintarvikevalvontaviranomaiselle, joka merkitsee tiedon verkkokauppatoiminnasta ja sen valvonnan alaisista paikoista (esim. verkkokaupan osoite) VATI-järjestelmään.

6.3.2 Verkkokauppatoiminnan aloittaminen, jos elintarvikealan toimintaa ei ole rekisteröity tai hyväksytty

Jos yritys ei ole aikaisemmin rekisteröinyt tai hakenut elintarvikealan toiminnalle hyväksyntää, tulee yrityksen tämä tehdä, kun yritys aloittaa elintarvikkeiden verkkokauppatoiminnan. Samalla kun yritys rekisteröi tai hakee hyväksyntää elintarvikealan toiminnalle, yritys ilmoittaa elintarvikevalvontaviranomaiselle myös verkkokauppatoiminnasta.

Verkkokauppatoiminnan aloittaminen voi siis laukaista elintarvikealan toiminnan rekisteröinnin velvoitteen. Esimerkiksi sisustustavarakaupalla, joka myy myymälässä huoneenlämmössä säilyviä pakattuja elintarvikkeita pieniä määriä (elintarvikkeiden myynnin liikevaihto korkeintaan 15000 euroa vuodessa), ei ole velvollisuutta rekisteröidä elintarvikealan toimintaa. Jos sisustustavarakauppa laajentaa elintarvikkeiden myyntiä verkkokauppaan, tulee sisustustavarakaupan nyt tehdä elintarvikealan toiminnasta rekisteröinti-ilmoitus ja ilmoittaa samalla myös verkkokauppatoiminnasta.

6.3.3 Verkkokauppatoiminnan aloittaminen alkutuotannossa

Rekisteröidyssä alkutuotannossa verkkokauppatoiminnan aloittaminen edellyttää verkkokauppatoiminnasta ilmoittamista toimivaltaiselle viranomaiselle. Verkkokauppatoimintaa voi harjoittaa ilman elintarvikealan toiminnan rekisteröintiä tai hyväksynnän hakemista, jos toiminta ei muusta syystä edellytä rekisteröintiä tai hyväksynnän hakemista. Jos suoraan kuluttajalle myytävien alkutuotannon tuotteiden kilomäärärajat ylittyvät (kilomäärärajat löydät MMMa 318/2021 pykälistä 8 § kasvikset ja sienet ja 16 § hunaja) tai toiminta ei muutoin ole luonteeltaan alkutuotantoa, alkutuotannon toimijan tulee tehdä ilmoitus elintarvikealan toiminnan rekisteröintiä varten tai hakea hyväksyntää. Rekisteröimättömässä alkutuotannon toiminnassa ei verkkokauppatoimintaa saa harjoittaa lainkaan.

6.4 Muu satunnainen etämyynti mm. sosiaalisessa mediassa yli 12 x/vuosi

Muuta etämyyntitoimintaa paitsi verkkokauppaa (ks. kappale 6.3) saa harjoittaa satunnaisesti ja vähäriskisesti ilman toiminnan rekisteröintiä esim. Facebookin ryhmien tai muun sosiaalisen median tilien kautta. Etämyynnissä satunnaisuudella tarkoitetaan korkeintaan 12 yksittäistä myyntikertaa vuodessa ja vähäriskisyyteen pätevät samat yleisperiaatteet kuin kappaleessa 5.1 on mainittu. Jos etämyynti ylittää jommankumman edellä mainitun rajan (ei ole satunnaista tai ei ole vähäriskistä), toiminta on rekisteröitävä.

6.5 Pääasiallisesti haavoittuville kuluttajaryhmille suunnattujen tuotteiden valmistus

Haavoittuville kuluttajaryhmille eli ns. riskiryhmille (päiväkoti-ikäiset lapset, vanhukset, vakavasti sairaat ym.) ruokaa valmistavien tulee rekisteröidä toiminta pois lukien

  • ryhmäperhepäivähoidon (useamman perhepäivähoitajan muodostama) keittiö, jota ei tarvitse rekisteröidä (ks. luku 5.2.8)
  • perhepäivähoitajan kotikeittiö
  • välipalatarjoilu kerhotiloissa, toimintakeskuksissa ja iltapäiväkerhoissa

Lisäksi erityisille ryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden (lastenruoat, äidinmaidonkorvikkeet, vieroitusvalmisteet, ruokavalionkorvikkeet painonhallintaan, kliiniset ravintovalmisteet) valmistus, valmistuttaminen, tuonti tai vienti on aina sellaista toimintaa, joka tulee rekisteröidä.

6.6 Sellaisten elintarvikkeiden valmistus, joiden markkinoidaan soveltuvan gluteenittomaan tai allergiaruokavalioon

Kun elintarvikkeita, joiden kerrotaan olevan gluteenittomia tai soveltuvan allergiaruokavalioon, valmistetaan ja/tai tarjoillaan, tulee toiminta rekisteröidä, pl. pop-up -ravintolatoiminta, seuratoiminta ja yritystoiminnan harjoittelu, joissa itse valmistettuja gluteenittomia tuotteita saa valmistaa korkeintaan 12 x/vuosi ilman toiminnan rekisteröintiä. Samoin pakkaamattomien elintarvikkeiden, joiden ilmoitetaan olevan gluteenittomia tai soveltuvan allergiaruokavalioon, myyntitoiminta tulee rekisteröidä.

6.7 Vitamiinien ja kivennäisaineiden lisääminen elintarvikkeeseen valmistuksen yhteydessä tai tarjoiltaviin annoksiin

Täydentäminen eli vitamiinien ja/tai kivennäisaineiden lisääminen elintarvikkeeseen valmistuksen yhteydessä tai tarjoiltaviin annoksiin on aina toimintaa, joka tulee rekisteröidä. Sen sijaan vitamiinilla ja/tai kivennäisaineilla täydennettyjen elintarvikkeiden käyttäminen (esim. D-vitamiinilla täydennetty maito) ei edellytä toiminnan rekisteröintiä, ellei toiminta muutoin edellytä rekisteröintiä.

6.8 Elintarvikeparanteiden eli lisäaineiden, aromien ja entsyymien valmistus ja lisääminen elintarvikkeeseen valmistuksen yhteydessä

Elintarvikeparanteiden valmistaminen (esim. aromien uuttaminen luonnonkasveista) on aina toimintaa, joka tulee rekisteröidä. Samoin elintarvikeparanteiden lisääminen elintarvikkeeseen valmistuksen yhteydessä (esim. hunajan maustaminen aromeilla hunajavalmistetta tehdessä) on pääsääntöisesti rekisteröitävää toimintaa, pois lukien vähittäismyynnissä kuluttajille suunnattujen paranteiden (kuten leivinjauheen tai hillosokerin) käyttö.

6.9 Alkutuotannon yhteydessä tapahtuva ei-vähäriskinen elintarviketoiminta

Tässä luvussa käsitellään kasvisten ja hunajan alkutuotannon yhteydessä tapahtuvaa elintarvikkeiden käsittelyä ja myyntiä. Jos kyseessä on maidon, lihan ja munien alkutuotanto, metsästys tai kalastus ja kalanviljely, ohjataan lukija katsomaan muu Ruokaviraston ohjeistus.

Alkutuotannon yhteydessä tapahtuvaa ei-vähäriskistä elintarviketoimintaa, josta seuraa aina rekisteröinti-ilmoitus, ovat:

  • Yksityishenkilön tekemä oman sadon tuotteiden käsittely, kun se ei ole vähäriskistä, koemarkkinointia tai myynnin liikevaihto on yli 15 000 €/vuosi
  • Alkutuotannon tuotteiden jalostaminen tuottajan toimesta, kun se ei ole vähäriskistä, koemarkkinointia tai myynnin liikevaihto on yli 15 000 €/vuosi
  • Tuottajan omien alkutuotannon tuotteiden ohessa muilta ostettujen alkutuotannon tuotteiden myynti, kun myynnin liikevaihto yli 15 000 €/vuosi
  • Mehujen valmistaminen, kun se myydään ulkopuolisille tai rahtimehustuksen myynnin liikevaihto on yli 15 000 €/vuosi

Esimerkkejä jalostamisesta ja käsittelyistä, jotka eivät ole riskiltään vähäisiä:

  • Korvasienten käsittely (keittäminen) ja myynti suoraan kuluttajille
  • Mahlan pastörointi
  • Lisäaineiden ja/tai aromien lisääminen mahlaan
  • Aromien lisääminen hunajaan hunajavalmistetta tehdessä (lisäaineiden lisääminen hunajaan on kaikissa tilanteissa kiellettyä).

*Idut

Alkutuotannon hyväksyntää ei vaadita kun:

  • ituja myydään suoraan kuluttajalle korkeintaan 5000 kg/v.
  • ituja toimitetaan paikalliseen vähittäismyyntiin korkeintaan 5000 kg/v.

Alkutuotannon hyväksyntä vaaditaan kun:

  • ituja myydään suoraan kuluttajalle yli 5000 kg/v.
  • ituja toimitetaan paikalliseen vähittäismyyntiin yli 5000 kg/v.
  • ituja toimitetaan tukkuun tai jatkojalostukseen (ei määrärajaa)

Ks. myös taulukko 2.

7 Lainsäädäntö

Aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä:

  • Elintarvikelaki 297/2021 (ETL)
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002 elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004, elintarvikehygieniasta
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004 eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625 virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi (EU:n valvonta-asetus)
  • Maa- ja metsätalousministeriön asetus 318/2021 elintarvikehygieniasta

8 Muu aiheeseen liittyvä ohjeistus

Päätöksentekopuut ja liitteet