Tuki hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmille

Tälle sivulle kootaan tietoja hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioille tarkoitetusta tuesta uudella tukikaudella (CAP 2023-2027). Uusi tukikausi alkaa vuoden 2023 alusta. Tukea koskevia tietoja lisätään sitä mukaan, kun tiedot ja säännöt varmistuvat. Tämän tietosivun tilalla julkaistaan kattava tuen hakuopas heti, kun kaikki tarvittava tieto on käytettävissämme.

Tuki hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmille sisältyy uudella tukikaudella Suomen kansalliseen strategiasuunnitelmaan, joka on hyväksytty. Strategiasuunnitelma on käytettävissä maa- ja metsätalousministeriön sivuilla (tuottajaorganisaatioiden tuki käsitellään sivuilla 359-394): https://mmm.fi/cap27/cap-suunnitelma 

Tällä tietosivulla kerrotut tiedot perustuvat pääosin jo vahvistettuun EU-lainsäädäntöön ja strategiasuunnitelmaan. Suomessa kansallisesti ratkaistavat asiat varmistuvat vuoden 2022 aikana.

1. Toimintaohjelman toteuttaminen

Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaationa voitte kehittää toimintaanne toteuttamalla toimintaohjelmaa ja hakea toimintaohjelman toteuttamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin tukea. Tukitaso on lähtökohtaisesti 50 prosenttia toimintaohjelman toteuttamisesta aiheutuneista kustannuksista. Loppuosa kustannuksista teidän on rahoitettava itse omarahoituksena. Teidän tulee perustaa toimintaohjelman toteuttamista varten toimintarahasto, jolla toimintaohjelma rahoitetaan. Toimintarahastosta on enemmän tietoa luvussa 2.

Toimintaohjelman on kestettävä vähintään kolme vuotta ja enintään seitsemän vuotta. Toimintaohjelmalla tulee olla määriteltyjä tavoitteita. Toimintaohjelman tulee sisältää ympäristö- ja ilmastotoimenpiteitä sekä tuotantomenetelmien tutkimukseen ja kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä.

Ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden osuus toimintaohjelman kokonaismenoista tulee olla vähintään 15 prosenttia. Toimintaohjelman tulee sisältää vähintään kolme erillistä ympäristö- ja ilmastotoimenpidettä. Toimintaohjelmaan sisältyvän ympäristötoimenpiteen voi korvata maatalouden ympäristösitoumuksella, jos vähintään 80 prosenttia tuottajaorganisaation jäsenistä on tehnyt tietyn maatalouden ympäristösitoumuksen tai luonnonmukaista maataloutta koskevan sitoumuksen. Yhdellä ympäristösitoumuksella voi korvata yhden ympäristötoimenpiteen vaaditusta kolmesta. Ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden osuus toimintaohjelman kokonaismenoista tulee silti olla vähintään 15 prosenttia. 

Vähintään kaksi prosenttia toimintaohjelman menoista on kohdistuttava kestävien tuotantomenetelmien tutkimukseen ja kehittämiseen, mukaan lukien tuhoojankestävyys, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä taloudellista kilpailukykyä sekä markkinoiden kehitystä tukeviin innovatiivisiin käytäntöihin ja tuotantotekniikoihin.

Toimintaohjelman kustannuksiin voi sisältyä tuottajaorganisaatiolle tai sen vähintään 90 prosenttisesti omistaman tytäryritykselle syntyneitä omia henkilöstökustannuksia tietyn toimenpiteen toteuttamisesta tosiasiallisesti aiheutuneiden henkilöstökustannusten perusteella.

Toimintaohjelmaan voi sisällyttää hallintokustannusten vakiomääräisen kertakorvauksen hallintokustannuksille, jotka liittyvät toimintarahaston hallinnointiin tai toimintaohjelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan. Tämä kertakorvaus voi olla enintään 2 prosenttia hyväksytystä toimintarahastosta ja -ohjelmasta. Jos toimintaohjelmaan sisällytetään tällainen vuosittainen hallintokustannusten kertakorvaus, kyseisentyyppisiä kustannuseriä ei tule hakea perustuen tosiasiallisiin aiheutuneisiin kustannuksiin.
(Säädösperusta: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115 Art. 50, komission delegoitu asetus (EU) 2022/126 Art. 23)

Toimintaohjelman sisällön suunnitteleminen

Teidän tulee laatia kirjallinen kuvaus toimintaohjelmasta ja siinä toteutettavista toimenpiteistä. Toimintaohjelman  hyväksyntää hakiessanne teidän tulee kertoa toimintaohjelmassa toteutettavista toimenpiteistä koko toimintaohjelman keston ajalta.

Toimintaohjelma koostuu toimenpiteistä, jotka ryhmitellään toimenpidetyyppeihin. Toimintaohjelmassa on mahdollista toteuttaa alla omassa luvussaan kerrottuja toimenpidetyyppejä. Muuntyyppisiä toimenpiteitä ei ole mahdollista toteuttaa toimintaohjelmassa. Toimenpiteitä suunnitellessanne teidän on syytä myös tarkistaa, että toimenpide ja kustannukset ovat tukikelpoisia luvun 3. Tukikelpoisia toimenpiteitä ja kustannuksia mukaisesti. Luvussa 4. kerrotaan, millaiset kustannukset eivät ole tukikelpoisia.

Toimintaohjelmassa on esitettävä kirjallisesti:

  • alkutilanteen kuvaus tuottajaorganisaatiossa ennen toimintaohjelman toteuttamista
  • toimintaohjelman tavoitteet ja tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa käytettävät kriteerit
  • toimintaohjelman kesto 
  • yksityiskohtainen kuvaus toteutettavista toimenpiteistä, niiden toteuttamisen kustannuksista sekä rahoittamisesta
  • talousarvio jokaiselta toimintaohjelmavuodelta - talousarvio kannattaa esittää erillisenä taulukkona
  • selvitys toimintarahaston perustamisesta, toimintarahaston määrä ja sen kartuttamismenettely: tuottajajäsenten mahdolliset maksuosuudet, eritasoisten maksuosuuksien perustelu.

Alkutilanteen kuvauksessa tulee käsitellä tilannetta tuottajaorganisaationne tuotannon, markkinoinnin, toimitilojen ja laitteiden osalta lähtötilanteessa ennen toimintaohjelman aloittamista. Kuvauksen tulee kattaa tilanne erityisesti niiden toimintojen osalta, joita toimintaohjelman avulla pyritään kehittämään. Alkutilannekuvauksessa te perustelette, miksi toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpiteet ovat tuottajaorganisaationne toiminnalle välttämättömiä.
(Säädösperusta: Markkinajärjestelylaki 999/2012 § 19)

Toimintaohjelman sisältö lyhyesti

Toimintaohjelman sisältö (ks. tukitoimityypit seuraavassa luvussa) Toimenpiteiden osuus toimintaohjelman kokonaiskustannuksista Esimerkki: 1 miljoonan euron kolmivuotinen toimintaohjelma
Ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet tukitoimityypeittäin 1, 4 ja 9 ryhmiteltynä Vähintään 15 %  Vähintään 150 000 euroa (toimintaohjelman keston ajalla)
Kestävien tuotantomenetelmien tutkimus ja kehittäminen, sisältyy tukitoimityyppiin 1 Vähintään 2 % Vähintään 20 000 euroa
Muut toimenpiteet tukitoimityypeittäin 1-3, 5-8 ja 10-11 ryhmiteltynä Enintään 83 % esittävistä toimintaohjelman kustannuksista Enintään 830 000 euroa
Toimintaohjelman hallintokustannusten vakiomääräinen kertakorvaus (vapaaehtoinen) Enintään 2 % vakiomääräinen kertakorvaus Enintään 20 000 euroa
Kokonaisbudjetti 100 % 1 000 000 euroa


Toimintaohjelman tavoitteet

Esittämänne toimintaohjelman tulee sisältää tavoitteita. Tavoitteiden tulee olla mitattavissa, niin että niiden toteutumista on mahdollista seurata. Toimintaohjelmaa sisältyvät toimenpiteet toteuttamalla on tarkoitus päästä näihin tavoitteisiin.

Toimintaohjelmassanne on pyrittävä vähintään seuraaviin neljään tavoitteeseen:

1) tuotteiden tarjonnan keskittäminen ja markkinoille saattaminen, myös suoramarkkinoinnin avulla

2) seuraavien edistäminen, kehittäminen ja käyttöönotto (ympäristötoimenpiteiden avulla):

i) ympäristöä kunnioittavat tuotantomenetelmät ja -tekniikat

ii) tuhoojan- ja taudinkestävät tuotantokäytännöt

iv) jätteen vähentäminen ja sivutuotteiden ympäristöä säästävä käyttö ja hoito, mukaan lukien niiden uudelleenkäyttö ja hyödyntäminen

v) luonnon monimuotoisuuden suojelu ja parantaminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö, erityisesti vesiensuojelu, maaperän suojelu ja ilmansuojelu.

3) Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen

4) kestävien tuotantomenetelmien tutkimus ja kehittäminen, mukaan lukien tuhoojankestävyys, eläintautien vastustus, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä taloudellista kilpailukykyä ja markkinoiden kehitystä tukevat innovatiiviset käytännöt ja tuotantotekniikat.

Muita tavoitteita voivat olla riippuen toimintaohjelmaesitykseen sisältyvistä toimenpiteistä:

- tuotannon suunnittelu ja organisointi, tuotannon mukauttaminen kysyntään erityisesti laadun ja määrän osalta, tuotantokustannusten ja investointien tuoton optimointi sekä tuottajahintojen vakauttaminen

- keskipitkän ja pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantaminen, erityisesti uudenaikaistamisen avulla

- tuotteiden kaupallisen arvon ja laadun parantaminen, mukaan lukien tuotteiden laadun parantaminen ja sellaisten tuotteiden kehittäminen, joilla on suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä tai jotka kuuluvat jäsenvaltioiden hyväksymiin unionin tai kansallisiin laatujärjestelmiin

- tuotteiden menekinedistäminen ja pitäminen kaupan

- hedelmä- ja vihannesalan tuoreiden ja jalostettujen tuotteiden kulutuksen lisääminen

- kriisinehkäisy ja riskinhallinta, joiden tarkoituksena on asianomaisen alan markkinahäiriöiden välttäminen ja ratkaiseminen.

(Säädösperusta: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115 Art. 46 ja 49-50)

Toimenpidetyypit toimintaohjelmassa

Toimenpidetyyppien tarkemmat sisältömahdollisuudet määritellään Suomen strategiasuunnitelmassa, joka on käytettävissä maa- ja metsätalousministeriön sivuilla (tuottajaorganisaatioiden tuki käsitellään sivuilla 359-394): https://mmm.fi/cap27/cap-suunnitelma 

Toimintaohjelmassa on mahdollista toteuttaa seuraavanlaisia toimenpidetyyppejä:

1) Investoinnit aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen, tutkimus ja koetuotanto sekä innovatiiviset tuotantomenetelmät seuraavilla aloilla:

a) Maaperän suojelu, mukaan luettuna maaperän hiilensitomiskyvyn ja maaperän laadun parantaminen sekä haitallisten aineiden vähentäminen

Tukea voidaan maksaa esimerkiksi hiiliviljelyä, maaperän kestävää käyttöä, oikeaoppista muokkaamista, pellon pinnan muotoilua, salaojituksia sekä biopetien perustamista edistäviin ja muihin haitallisten aineiden vähentämistä koskeviin toimiin. Toimenpiteitä voivat olla otsikossa mainittujen toiminen lisäksi esimerkiksi sopimusneuvottelut, analyysit, suunnitelmat, kasvukunnon havainnointi ja seuranta tai biopetien perustaminen eli ruiskun täyttö- ja pesupaikalla ruiskun pesussa ja täytössä maahan roiskuvien kasvinsuojeluaineiden keräämiseen, varastoimiseen ja hajottamiseen tarkoitettujen biopetien perustaminen.

b) Vesivarojen käytön ja asianmukaisen hoidon parantaminen, mukaan lukien veden säästö, vesien suojelu ja ojitus

Tukea voidaan maksaa esimerkiksi tarkennettua vedenkäyttöä sekä ravinteiden kierrätystä ja talteenottoa koskeviin toimiin. Kasteluun tehtäviin investointeihin myönnettävän tuen edellytys on, että tosiasiallisen veden kulutuksen on vähennyttävä vähintään 5 prosenttia, sekä potentiaalisesti että myös tehokkaasti. Osana investointia on otettava käyttöön vesimittarijärjestelmä, jonka avulla veden käyttöä voidaan mitata tilan tai asianomaisen tuotantoyksikön tasolla.

Tuki investointeihin, jotka tehdään olemassa olevan kastelujärjestelmän tai kasteluinfrastruktuurin osan parantamiseksi, voidaan sisällyttää seuraavin edellytyksin:
- tuensaajan investoinnista tekemässä ennakkoarvioinnissa oletetaan sen johtavan mahdolliseen vedensäästöön mitattuna olemassa olevien järjestelmien tai infrastruktuurin teknisillä parametreilla
- investointi vaikuttaa pohja- tai pintavesistöihin, joiden tila ei veden määrään liittyvistä syistä saavuta luokittelua ”hyvä” vesienhoitosuunnitelmassa, ja vedenkäyttö vähenee tosiasiallisesti niin, että kyseisten vesistöjen osalta saavutetaan hyvä tila.
Näitä edellytyksiä ei sovelleta investointeihin, jotka tehdään olemassa olevan kastelujärjestelmän tai kasteluinfrastruktuurin osan parantamiseksi ja jotka liittyvät vesisäiliön rakentamiseen tai uusioveden käyttöön mutteivät vaikuta pinta- ja pohjavesistöön.

Tuki, joka johtaa tiettyyn pohja- tai pintavesistöön vaikuttavan kastellun alueen nettolaajentumiseen, voidaan sisällyttää seuraavin edellytyksin:
- vesistön tila on veden määrään liittyvistä syistä saavuttanut luokittelun ”hyvä” asiaankuuluvassa vesipiirin hoitosuunnitelmassa
- ympäristövaikutusanalyysistä käy ilmi, ettei investoinnilla ole merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia; ympäristövaikutusanalyysin on oltava toimivaltaisen viranomaisen tekemä tai hyväksymä.

Tuki investointeihin, jotka koskevat uusioveden käyttöä vaihtoehtoisena veden lähteenä, voidaan sisällyttää, jos tällaisen veden tarjonnassa ja käytössä noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2020/741 (9).

Tuki kasteluun käytettävän vesisäiliön rakentamista tai laajentamista varten tehtävään investointiin voidaan sisällyttää, jos siitä ei aiheudu merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia.

c) Epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien vahinkojen ehkäiseminen ja muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin sopeutuneiden lajikkeiden sekä kyseisiin olosuhteisiin sopeutettujen hoitokäytäntöjen kehittämisen ja käytön edistäminen

d) Energian säästämisen, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisääminen.

Toimintaohjelmaan voi sisällyttää aineelliseen omaisuuteen tehtäviä investointeja, jotka koostuvat energiaa tuottavista järjestelmistä, jos tuotetun energian määrä ei ylitä energiamäärää, joka voidaan käyttää vuosittain tuensaajan tavanomaisiin toimiin.

e) Ekologinen pakkaaminen (ainoastaan tutkimuksen ja koetuotannon alalla)

f) Bioturvallisuus

Tukea voidaan maksaa bioturvallisuutta parantaville toimenpiteille. Bioturvallisuutta voidaan parantaa esimerkiksi laatimalla bioturvallisuusohjelma ja sen täytäntöönpanolla. Edelleen toimenpiteitä voivat olla infektoiden ehkäisymenetelmät, hygienian parantaminen, sekä tuottajien ja tuottajaorganisaatioiden henkilökunnan koulutus ja neuvonta.

g) Päästöjen ja jätteen vähentäminen, sivutuotteiden käytön parantaminen, mukaan lukien niiden uudelleenkäyttö ja hyödyntäminen, ja jätehuollon parantaminen

Tukea voidaan maksaa esimerkiksi jätteiden käsittelyn ja jätteiden uusiokäytön edistämiseen, jätteiden lajitteluun, jätejakeiden laadun parantamiseen tai uusiokäyttöön liittyviin toimenpiteisiin, jotka vähentävät sekajätteen määrää tai jätevesiverkostoon menevän orgaanisen aineksen tai ravinnekuormituksen määrää. Tukea olisi mahdollista maksaa myös mm. biokaasulaitosinvestointeihin.

h) Tuhoojankestävyyden parantaminen ja torjunta-aineiden käytön riskien ja vaikutusten vähentäminen, mukaan lukien integroidun torjunnan tekniikoiden täytäntöönpano

Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi kasvilajikohtaisen integroidun torjunnan yleisiä periaatteita laajemmat toimenpiteet avomaaviljelyssä sekä biologisen torjunnan viljelykasvikohtainen käyttö kasvihuoneissa konventionaalisten torjuntamenetelmien vaihtoehtona. Näille toimenpiteille määritellään korvaustasot. Toimenpiteenä voivat olla myös esimerkiksi otsonointilaitteistojen tai vastaavien laitteiden hankinta.

i) Tuotteiden laadun parantaminen

Toimenpiteillä voidaan edistää tuotteiden laadun parantamista. Tarkoituksena on edistää erityisesti seuraavanlaisia asioita: hyvästä mausta huolehtiminen, tuoteturvallinen (sisäinen laatu, jäljitettävyys, tuotantohygienia), tuotteella tarkoituksenmukainen laatu (laatu on käyttötarkoituksen mukainen, laatu täyttää asetetut vaatimukset), tuotteella tarkoituksenmukainen kestävyys (viljely- ja korjuutekniikka, lajikevalinnat, käsittely läpi ketjun, varastointi, kauppakunnostus ja pakkaukset, kylmäketjuhallinta, ketjuyhteistyö), tuote täyttää asiakkaan tarpeet, tuote erottuu edukseen, tuote on kannattava. Tuotteiden laadun parantamiseksi tarkoitetut investoinnit.

Toimenpiteitä: tuote- ja pakkauskehityshankkeet, analyysit, makutestit, säilyvyystestit, asiakaspalautejärjestelmät, lajikekartoitukset, koe-erien markkinointi, asiakastilaisuudet, tuote-esittelyt, promootiomateriaali ja promootiotilaisuudet, tuote-esittelyn paikkavuokrat ja rekvisiitta, kampanjamaksut, myyntineuvottelut, markkinatutkimukset, tuotteen oikeaoppista käsittelyä ja käyttöä edistävän, materiaalin tuottaminen ja levittäminen, tietohallinta ja jäljitettävyysjärjestelmät, laadun hallintajärjestelmät, tuotantohygieniaan panostaminen, kone-, laite ja rakennusinvestoinnit (mukaan lukien kylmälaitteet, lajittelijat, varastot, kosteuttajat, termostaatit sekä muut tuotteen käsittelylaitteet ja tilat jne), bench marking, teknologian hyödyntäminen ja älylaitteet.

Investointeja koskevia ehtoja:

Tuensaajan on käytettävä hankittua aineellista tai aineetonta omaisuutta sen luonteen, tavoitteiden ja käyttötarkoituksen mukaisesti, sellaisina kuin ne kuvataan hyväksytyssä toimintaohjelmassa. Hankitun aineellisen tai aineettoman omaisuuden on säilyttävä tuensaajan omistuksessa ja hallinnassa verotuksellisen poistoajan loppuun saakka tai vähintään viiden vuoden ajanjakson, joka vahvistetaan omaisuuden luonne huomioon ottaen. Jokaisen kyseisistä ajanjaksoista lasketaan alkavan omaisuuden hankintapäivänä tai päivänä, jona tuensaaja saa investoinnin käyttönsä.

Aineelliseen omaisuuteen tehtävät investoinnit on toteutettava tuottajaorganisaation tai sen tuottajajäsenten toimitiloissa tai sen 90 prosentin omistusvaatimuksen täyttävien tytäryritysten toimitiloissa.

Investointeihin myönnettävä tuki voidaan rahoittaa yhtenä summana investoinnin kustannusten toteuduttua tai erinä jaettuna usealle toimintaohjelmavuodelle. Teidän tulee esittää toimintaohjelmaesityksessä investoinneittain etukäteen, haluatteko hakea kyseisen investoinnin kustannusten perusteella tukea yhtenä eränä vai jakaa investoinnin kustannukset useaan erään eri toimintaohjelmavuosille. Investoinnin toteutuneet tosiasialliset kustannukset tarkastetaan kustannusten toteuduttua ja ensimmäistä kertaa investoinnin perusteella tukea haettaessa. Jos tietyn investoinnin verotuksellinen poistoaika ylittää toimintaohjelman keston, on investoinnin kustannuseriä mahdollista esittää siirrettäväksi jatkumaan myös seuraavaan toimintaohjelmaan.

Kun omaisuutta, jolle on saatu tukea investointiin, korvataan uudella, investointien jäännösarvo
- lisätään tuottajaorganisaation toimintarahastoon, tai
- vähennetään korvauskustannuksista.

2) Neuvontapalvelut ja tekninen apu, jotka koskevat erityisesti kestäviä tuhoojien ja tautien torjuntamenetelmiä, kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä, työehtoja, työnantajan velvoitteita ja työterveyttä ja -turvallisuutta

3) Koulutus, mukaan lukien valmennus ja parhaiden käytäntöjen vaihto, jotka koskevat erityisesti kestäviä tuhoojien ja tautien torjuntamenetelmiä, kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä sekä organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien ja käteistavarapörssien sekä futuurimarkkinoiden käyttöä

4) Luonnonmukainen tai integroitu tuotanto

5) Toimet, joilla parannetaan kuljetusten ja tuotteiden varastoinnin kestävyyttä ja tehokkuutta

6) Menekinedistäminen, tiedotus ja kaupan pitäminen, mukaan lukien toimet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on erityisesti lisätä kuluttajien tietoisuutta unionin laatujärjestelmistä ja terveellisen ruokavalion merkityksestä sekä monipuolistaa ja vakiinnuttaa markkinoita

Yleisluonteisiin menekinedistämistoimiin ja laatumerkkien edistämistoimiin liittyvään menekinedistämisaineistoon on lisättävä Euroopan unionin tunnus ja maininta: ”Euroopan unionin rahoittama”.

7) Unionin ja kansallisten laatujärjestelmien täytäntöönpano;

8) Jäljitettävyys- ja sertifiointijärjestelmien täytäntöönpano, erityisesti loppukuluttajille myytyjen tuotteiden laadun seuranta

9) Toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi

10) Aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtävät investoinnit, joiden avulla voidaan tehostaa markkinoille saatettavien määrien hallintaa, yhteinen varastointi mukaan lukien

11) Sato- ja tuotantovakuutus, jolla autetaan suojaamaan tuottajien tuloja silloin kun luonnonkatastrofit, epäsuotuisat sääolot, taudit tai tuhoojavahingot aiheuttavat menetyksiä, varmistaen samalla, että tuensaajat toteuttavat tarvittavat riskienehkäisytoimenpiteet

Ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden erityisvaatimuksia

Teidän tulee esittää toimintaohjelmaesityksessä tai sen muutosesityksessä todisteet yhden tai useamman ympäristötavoitteen saavuttamista tukevista vaikutuksista. Toimenpiteet on toteutettava tuottajaorganisaation, sen vähintään 90 prosenttisesti omistaman tytäryhtiön toimitiloissa tai tuottajajäsenen tilalla.

Ympäristö- ja ilmastotoimiin liittyvistä toimenpiteistä odotettu hyöty ja lisävaikutus on osoitettava etukäteen hanke-eritelmillä tai muilla teknisillä asiakirjoilla, jotka teidän on esitettävä samalla, kun esitätte toimintaohjelmaa tai sen muutosta. Samalla tulee esittää tulokset, jotka toimenpiteellä voidaan saavuttaa.

Ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin liittyvistä toimenpiteissä tukikelpoisia ovat aiheutuneet lisäkustannukset ja tulonmenetykset. Investoinneissa kustannukset ovat tukikelpoisia kokonaan.

Ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin liittyviä toimenpiteitä toteuttaessanne teillä tulee olla käytettävissänne tarvittavat tietämys ja tiedot tällaisten tukitoimien toteuttamiseksi. Niille tuottajaorganisaation tuottajajäsenille ja työntekijöille, jotka tarvitsevat koulutusta ja asiantuntemusta, tulee näitä tarjota toimenpiteen toteuttamisen yhteydessä.

Ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin liittyvien tukitoimien puitteissa toteutettavien toimenpiteiden osalta on toimintaohjelmaan sisällytettävä tarkistuslauseke, jotta varmistetaan toimenpiteiden mukauttaminen muutettaessa asiaankuuluvia pakollisia vaatimuksia tai velvollisuuksia.

(Säädösperusta: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115 Art. 47,
komission delegoitu asetus (EU) 2022/126 Art. 11, 12 ja 14)

2. Toimintarahasto

Toimintaohjelmaa valmistellessanne teidän on tehtävä päätös toimintarahaston perustamisesta. Toimintarahasto tarkoittaa käytännössä toimintaohjelmaan vuosittain tarvittavan rahoituksen järjestämistä.

Toimintarahaston tulot muodostuvat puoliksi tuottajaorganisaation omasta rahoitusosuudesta: jäseniltä kerätyistä maksuista tai organisaation toimintaohjelmaa varten osoittamista omista varoista. Toinen puoli toimintarahaston rahoituksesta EU:n rahoitusosuudesta. Käytännössä teillä täytyy olla käytettävissänne rahoitus toimintaohjelman budjetoituihin menoihin kokonaisuudessaan, sillä tuen voi hakea vasta jälkikäteen. Toimintarahaston menot muodostuvat toimintaohjelman aiheuttamista kustannuksista. Tuottajaorganisaation on säännöissään ratkaistava miten nämä varat kerätään.

Toimintarahaston kirjanpito on järjestettävä niin, että ulkoiset tilintarkastajat voivat vuosittain tunnistaa, tarkastaa ja varmentaa toimintarahastoon liittyvät menot. Teidän on siis esimerkiksi kustannuspaikan avulla pystyttävä erottamaan organisaationne kirjanpidosta toimintaohjelmaan liittyvät menot ja tulot. Toimintarastoa varten on myös mahdollista ylläpitää omaa pankkitiliä. Toimintaan liittyvät kuitit ja muut maksutositteet sekä kirjanpito tulee säilyttää valvontaa varten.

Toimintarahastoa hallinnoidaan vuosittaisella periaatteella. Osa toimintarahastoon jäseniltä kerätyistä maksuista voidaan haluttaessa siirtää seuraavalle vuodelle, jos niitä ei ole tarvittu kuluvan vuoden toiminnan rahoittamiseen.

Tuottajaorganisaation rahoitusosuus toimintarahastosta

Teillä on kaksi vaihtoehtoista toimintarahaston kartuttamistapaa: toimintarahaston maksuosuudet kerätään jäseniltä tai käytetään toimintarahaston kartuttamiseen tuottajaorganisaation omia varoja. Kartuttamismenettelystä päättää tuottajaorganisaation toimivaltainen elin. Toimintaohjelmahakemukseen liitetään pöytäkirjanote siitä kokouksesta, jossa menettelystä on päätetty.

Jos organisaatio kerää jäseniltään maksuosuuksia rahastoon, sen on päätettävä maksujen keräämistavasta ja keräysperusteita. Keräämistapana voi olla tietyn osuuden pidättäminen myytyjen tuotteiden arvosta tai maksujen kerääminen ennakkoon arvioperusteisesti ja niiden oikaiseminen myöhemmin. Keräysperusteena voi olla joko kaupan pidetyn tuotannon määrä ja/tai arvo. Tuottajaorganisaatio voi myös vahvistaa tuottajajäsenten jäsenkohtaiset maksut erisuuruisiksi. Näin tuottajat voivat osallistua vain niiden toimenpiteiden rahoittamiseen, joihin he voivat osallistua (esimerkiksi tuoteryhmittäiset toimenpiteet).

Toimintarahasto lyhyesti

  • Vastaa määrältään toimintaohjelman kustannuksia.
  • Tuen kokonaismäärä voi olla enintään 4,1 % tuottajaorganisaation kaupan pitämän tuotannon arvosta viitekaudella tai 50 prosenttia toteutuneista ja hyväksytyistä kustannuksista riippuen siitä kumpi näistä rajoittavista tekijöistä on alempi. Tuen määrä toimintarahastossa on yhtä suuri kuin tuottajaorganisaation oma rahoitusosuus, joten toimintarahaston määrä on enintään 8,2 % organisaation kaupan pidetyn tuotannon arvosta viitekaudella. Kaupan pidetyn tuotannon arvon viitekaudesta enemmän hakuoppaan luvussa 4.
  • Muodostuu tuesta ja organisaation omasta rahoitusosuudesta (tuki ja omarahoitus ovat määrältään samansuuruiset). Organisaation oma rahoitusosuus voidaan kerätä erillisinä maksuina jäseniltä tai rahoitusosuus voi koostua organisaation omista varoista.

Esimerkki toimintarahaston ja tuen määrästä

Kuvitellaan, että tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvo viitekaudella on 10 000 000 euroa. Toimintaohjelman toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen saatavan tuen määrä voi maksimissaan olla 4,1 prosenttia kaupan pidetyn tuotannon arvosta eli 10 000 000 x 4,1 % = 410 000. Tuen määrä yhtä suuri kuin tuottajaorganisaation itsensä toimintarahastoon osoittama rahoitusosuus. Tällöin toimintarahasto voi olla maksimissaan 2 x 410 000 euroa eli 820 000 euroa (8,2 prosenttia kaupan pidetyn tuotannon arvosta eli 10 000 000 x 8,2 % = 820 000 euroa). Tuottajaorganisaation toimintaohjelman kokonaissumma voi siis maksimissaan olla 820 000 euroa. Toimintaohjelman toteutus siis koostuisi maksimissaan 410 000 euron osalta tuottajaorganisaation omista varoista ja 410 000 euron osalta EU:n rahastotuesta.

(NA 1308/2013 Art. 32 ja 34; DA 2017/891 Art. 25-26; MJL 999/2012 § 23)

Kaupan pidetyn tuotannon arvo

Kaupan pidetyn tuotannon arvo lasketaan tuottajaorganisaationne tuottajajäsenten tuotannon perusteella, siis jäsenten tuottamien tuotteiden arvonlisäverottoman myyntihinnan perusteella. Arvo voi sisältää vain niiden tuotteiden tuotannon, joiden perusteella tuottajaorganisaatio hakee hyväksymistä. Arvoon luetaan kuuluvaksi ainoastaan tuottajaorganisaationne ja/tai sen tuottajajäsenten tuotanto, jonka tuottajaorganisaationne pitää kaupan.

Arvo lasketaan jäsenten tuottamien tuotteiden arvonlisäverottoman myyntihinnan perusteella. Jos myytte tuotteitanne pakattuna ja kauppakunnostettuna, tuotteen arvo on pakatun tai käsitellyn tuotteen arvonlisäveroton myyntihinta.

Kaupan pidetyn tuotannon arvon on perustuttava tuottajaorganisaation kirjanpitotietoihin. Käytännössä yhden vuoden kaupan pidetyn tuotannon arvo lasketaan yhden tilikauden myynnin perusteella. Jos tuottajaorganisaatiollanne ei ole käytettävissä kirjanpitotietoja aikaisemmilta vuosilta, tuotteiden arvon ja määrän on perustuttava tuottajaorganisaation jäsenten kirjanpitotietoihin tai niihin verrattaviin tietoihin, jotka ovat vaikeudetta tarkastettavissa.

Tuotannon arvoon ei milloinkaan lasketa tuotteiden kuljetuskustannuksia tuottajaorganisaatiosta ostajalle eli tuotteiden arvo lasketaan noudettuna tuottajaorganisaatiosta (tuottajaorganisaatiosta-vaihe). Mikäli tuotteita myydään kuljetettuna ostajalle, tulee kuljetuskustannukset vähentää myyntihinnasta, kun myynti lasketaan kaupan pidetyn tuotannon arvoon.

Jos hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiollanne on tytäryritys, joka vastaa organisaation tuotteiden pakkaamisesta ja myynnistä, voitte laskea kaupan pidetyn tuotannon arvon tytäryrityksen tuotteille asettaman myyntihinnan perusteella edellyttäen, että tuottajaorganisaatio omistaa vähintään 90 prosenttia tytäryrityksen pääomasta.

Kaupan pidetyn tuotannon arvoa myöhemmin vuosittain laskettaessa mukaan laskettava tuotanto sisältää myös tuottajaorganisaatiostanne lähtevien ja siihen liittyvien jäsenten tuotannon.

Tuottajaorganisaationne pääasiallisen toiminnan on koskettava niiden hyväksyttyjen tuotteiden kaupan pitämistä, jotka ovat organisaationne jäsenten tuottamia. Tuottajaorganisaationne kaupan pidetyn tuotannon arvo ei siis voi olla pienempi kuin muun toiminnan arvo.

Kaupan pidetyn tuotannon arvon laskutapa lyhyesti

Organisaation kautta myytyjen tuotteiden arvonlisäveroton myyntihinta
- ei-jäsenten tuotteiden myyntihinta
- ei-hyväksyttävien tuotteiden myynti
- ulkoiset kuljetuskustannukset (myyntirahdit)
- jalostus- ja toimituskustannukset
+ uusien jäsenten tuotannon myynnin arvo
________________________________
= Kaupan pidetyn tuotannon arvo

Kaupan pidetyn tuotannon arvon viitekausi

Toimintaohjelmaa valmistellessanne teidän tulee esittää tuottajaorganisaationne jonkin aiemman kaupan pidetyn tuotannon arvon viitekausi, jonka perusteella lasketaan toimintaohjelmalle maksettava vuotuisen tuen enimmäismäärä. Käytännössä viitekausi on jokin aiempi tilikausi.

Viitekausi voi olla tilikausi, joka on alkanut aikaisintaan 1. tammikuuta kolmea vuotta toimintaohjelman toteutusvuotta aiemmin. Viitekauden tulee olla päättynyt toimintaohjelman toteutusvuotta edeltäneenä vuonna 31. joulukuuta mennessä. Viitekaudeksi voi siis esittää jotain 12 kuukauden pituista tilikautta tältä aikaväliltä. Toimintaohjelman toisena ja sitä seuraavina toteutusvuosina sovellettava viitekausi on aina yhtä tilikautta myöhempi kuin edellisenä vuonna sovellettu.

Viitekauden vahvistamismenetelmä ei voi vaihdella toimintaohjelman aikana kuin perustellusta syystä: kun olette esittäneet jonkin tilikauden toimintaohjelman ensimmäisen toteutusvuoden viitekaudeksi, seuraavina toteutusvuosina viitekautena on aina yhtä tilikautta uudempi tilikausi.

3. Tukikelpoisia toimenpiteitä ja kustannuksia

Tukikelpoisia toimenpiteitä ja menolajeja voivat toimintaohjelmassa olla:

1. Erityiskustannukset, jotka johtuvat seuraavista:

— toimenpiteet laadun parantamiseksi

— luonnonmukainen kasvinsuojeluaineisto (kuten feromonit ja saalistajat) riippumatta siitä, käytetäänkö sitä luonnonmukaisessa, integroidussa vai tavanomaisessa tuotannossa

— maatalouden ympäristö- ja ilmastotukitoimet

— luonnonmukainen, integroitu tai kokeellinen tuotanto, mukaan lukien luonnonmukaisiin siemeniin ja taimiin liittyvät erityiskustannukset

— kasvien terveyttä koskevien sääntöjen ja jäämien enimmäistasojen noudattamisen varmistaminen

Erityiskustannuksilla tarkoitetaan lisäkustannuksia, jotka lasketaan perinteisten kustannusten ja tosiasiallisesti aiheutuneiden tuotantokustannusten välisenä erotuksena, ja tulonmenetyksiä, jotka aiheutuvat jostakin toimesta, lukuun ottamatta lisätuloja ja kustannussäästöjä.

2. Toimintaohjelmien tai asiaankuuluvien tukitoimien täytäntöönpanoon liittyvät hallinto- ja henkilöstökustannukset, mukaan lukien raportit, tutkimukset, kirjanpitoon ja tilienhoitoon liittyvät kustannukset sekä palkkoihin liittyvät pakolliset maksut, jos niistä vastaa suoraan tuensaaja, sen tytäryritys tai tytäryhtiöketjun yksikkö tai, jäsenvaltion suostumuksella, tuottajaorganisaation jäsenenä oleva osuuskunta.

Henkilökustannuksiin kuuluvat muun muassa tuensaajan palkkaaman henkilöstön kustannukset sekä pysyvän henkilöstön toimenpiteen toteuttamiseen käyttämien työtuntien osuutta vastaavat kustannukset. Henkilöstökustannusten perusteeksi tulee toimittaa asiakirjatodisteet, joissa esitetään yksityiskohtaiset tiedot tietyn toimenpiteen osalta tosiasiallisesti toteutetusta työstä, ja että vastaavien henkilökustannusten arvo voidaan arvioida ja varmentaa riippumattomalla tavalla. Tiettyyn tukitoimeen liittyvien henkilökustannusten arvo ei saa ylittää samantyyppisistä palveluista kyseisillä markkinoilla yleisesti hyväksyttyjä kustannuksia. Menekinedistämiseen, tiedotukseen ja kaupan pitämiseen liittyvät hallinto- ja henkilöstökustannukset eivät saa ylittää 50:tä prosenttia toimenpiteen kokonaiskustannuksista.

Toimintaohjelmaan voi sisällyttää hallintokustannusten vakiomääräisen kertakorvauksen hallintokustannuksille, jotka liittyvät toimintarahaston hallinnointiin tai toimintaohjelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan. Kertakorvaus voi olla enintään 2 prosenttia hyväksytystä toimintarahastosta ja -ohjelmasta. Jos toimintaohjelmaan sisällytetään tällainen vuosittainen hallintokustannusten kertakorvaus, kyseisentyyppisiä kustannuseriä ei tule hakea tosiasiallisiin kustannuksiin perustuen. Jos toimintaohjelmaan ei sisällytetä hallintokustannusten kertakorvausta, voidaan toimintaohjelmaan sisällyttää vastaavia toimintarahaston ja -ohjelman hallinnointiin liittyviä tosiasiallisia asiakirjatodistein esitettäviä kustannuksia enintään neljä prosenttia tietyn tukitoimen toteutukseen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

3. Rakentamattoman maan hankinta, jos hankinta on tarpeen toimintaohjelmaan kuuluvan investoinnin suorittamiseksi, edellyttäen että se maksaa vähemmän kuin 10 prosenttia kyseisen toimenpiteen tukikelpoisista kokonaismenoista. Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan vahvistaa korkeampi määrä ympäristön suojelua koskeviin toimenpiteisiin.

4. Aineellisen omaisuuden hankinta tai leasing-vuokraus sen nettomarkkina-arvon rajoissa, mukaan lukien käytetty aineellinen omaisuus, jos sitä ei ole hankittu unionin tai kansallisella tuella hankintaan tai leasing-vuokrausta edeltäneiden viiden vuoden aikana.

5. Aineellisen omaisuuden vuokraus hankinnan vaihtoehtona taloudellisesti perustelluissa tapauksissa, jos jäsenvaltio hyväksyy vuokrauksen.

6. Investoinnit kuljetusajoneuvoihin, jos tuottajaorganisaatio perustelee jäsenvaltiolle asianmukaisesti, että asianomaista kuljetusajoneuvoa käytetään sisäiseen kuljetukseen tuottajaorganisaation tiloissa. Kylmäkuljetus- tai säätöilmakuljetuslaitteeseen liittyviin ajoneuvojen lisälaitteisiin tehtävät investoinnit.

7. Sijoitukset yritysten osakkuuksiin tai pääomaan, jos sijoituksella edistetään suoraan toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamista.

(Säädösperusta: komission delegoitu asetus (EU) 2022/126 Art. 23 ja liite III)

4. Tukikelvottomat kustannukset

Tämä on luettelo toimenpiteistä ja kustannuksista, jotka eivät ole tukikelpoisia toimintaohjelmassa. Luetteloa on muokattu sen selventämiseksi:

1. Yleiset tuotantokustannukset ja erityisesti sienirihmastojen, siementen ja ei-monivuotisten kasvien (ei edes varmennettujen) kustannukset, kasvinsuojelutuotteet (mukaan lukien integroituun torjuntaan käytettävä materiaali), lannoitteet ja muut tuotantopanokset, keräys- ja kuljetuskustannukset (sisäiset ja ulkoiset), varastointikustannukset, pakkaamiskustannukset (mukaan lukien pakkausten käyttö ja käsittely), myös osana uusia prosesseja ja toimintakustannukset (erityisesti sähkö, polttoaine ja huolto).

2. Toimenpidettä varten otettujen lainojen takaisinmaksu.

3. Rakentamattoman maan hankinta siltä osin kuin se ylittää 10 prosenttia kyseisen toimenpiteen tukikelpoisista kokonaismenoista.

4. Investoinnit kuljetusvälineisiin, joita tuottajaorganisaatio käyttää kaupan pitämiseen tai jakeluun.

5. Vuokrattujen hyödykkeiden käyttökustannukset.

6. Leasing-sopimuksiin liittyvät menot (verot, korko, vakuutusmaksut jne.) ja käyttökustannukset.

7. Tässä luettelossa tukeen kelpaamattomiksi mainittuihin toimenpiteisiin tai menoihin liittyvät alihankinta- tai ulkoistamissopimukset.

8. Kansalliset tai alueelliset verot tai veronluonteiset maksut.

9. Lainojen korot, paitsi jos suoritus tapahtuu muuna kuin takaisinmaksettavana suorana tukena.

10. Sijoitukset yritysten osakkuuksiin tai pääomaan, jos sijoitus on taloudellinen sijoitus.

11. Muiden osapuolten kuin tuensaajan, tuottajaorganisaation tai sen jäsenen, tytäryhtiön tai tytäryhtiöketjun yksikön tai, jäsenvaltion suostumuksella, tuottajaorganisaation jäsenenä olevan osuuskunnan kustannukset.

12. Toimenpiteet, jotka toteutetaan muualla kuin tuottajaorganisaation tai niiden tuottajajäsenten, tytäryhtiön tai tytäryhtiöketjun yksikön tai, jäsenvaltion suostumuksella, tuottajaorganisaation jäsenenä olevan osuuskunnan tiloilla ja/tai toimitiloissa.

13. Investoinnit, jotka tuensaaja tai tuottajaorganisaatio on ulkoistanut unionin ulkopuolelle tai toteuttaa unionin ulkopuolella.

(Säädösperusta: komission delegoitu asetus (EU) 2022/126 liite II)

5. Hyväksytyt tuotteet

Hyväksytyt hedelmä- ja vihannesalan tuotteet, joita koskien voi toteuttaa toimenpiteitä toimintaohjelmassa ja joiden myynnin voi laskea mukaan kaupan pidetyn tuotannon arvoon.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 on listattu hyväksytyt hedelmä- ja vihannesalan tuotteet CN-koodien perusteella seuraavasti:

0702 00 00 Tuoreet tai jäähdytetyt tomaatit

0703 Tuoreet tai jäähdytetyt kepa-, salotti-, valko- ja purjosipulit sekä muut Allium-sukuiset kasvikset

0704 Tuore tai jäähdytetty keräkaali, kukkakaali, kyssäkaali ja lehtikaali sekä niiden kaltainen Brassica-sukuinen syötävä kaali (parsakaali, ruusukaali, valko- ja punakaali)

0705 Tuoreet tai jäähdytetyt salaatit (Lactuca sativa), keräsalaatti sekä sikurit ja endiivit (Cichorium spp.), salaattisikuri eli suppusikuri (Cichorium intybus var. foliosum)

0706 Tuoreet tai jäähdytetyt porkkanat, nauriit, punajuuret, kaurajuuret, mukulasellerit, retiisit ja retikat sekä niiden kaltaiset syötävät juuret (käsittää lantut)

0707 00 Tuoreet tai jäähdytetyt kurkut ja pikkukurkut

0708 Tuoreet tai jäähdytetyt palkokasvit, myös silvityt (herneet, pavut)

ex 07 09 Muut tuoreet tai jäähdytetyt kasvikset
0709 20 00 Parsa
0709 30 00 Munakoiso
0709 40 00 Ruoti- eli lehtiselleri ja yrttiselleri eli leikkoselleri
0709 51 00 Agaricus-sukuiset sienet
0709 59 Muut sienet ja multasienet (tryffelit)
0709 60 10 Paprikat
0709 70 00 Pinaatti
0709 91 00 Latva-artisokat
0709 93 10 Kesäkurpitsat
0709 99 10 Salaattikasvit, muut kuin salaatit (Lactuca sativa) sekä sikurit ja endiivit (Cichorium spp.)
0709 99 20 Lehtijuurikkaat (mangoldit) ja kardonit
0709 99 40 Kaprikset
0709 99 60 Sokerimaissi
0709 99 90 Muut (mm. raparperi, tilli, sokerijuuri, persiljat ja kirvelit, rakuuna ja kyntelit, maustemeirami)
ei kuitenkaan alanimikkeiden 0709 60 91 , 0709 60 95, 0709 92 10 ja 0709 92 90 kasvikset ja ex 0709 60 99 Pimenta-sukuiset hedelmät

0714 20 Bataatit

ex 0714 90 90 maa-artisokat

ex 08 02 Muut tuoreet tai kuivatut pähkinät, myös kuorettomat, ei kuitenkaan alanimikkeen 0802 70 00 , 0802 80 00 areca- eli betelpähkinät ja koolapähkinät (colapähkinät)

0803 10 10 Tuoreet jauhobanaanit

0803 10 90 Kuivatut jauhobanaanit

0804 20 10 Tuoreet viikunat

0804 30 00 Ananakset

0804 40 00 Avokadot

0804 50 00 Guavat, mangot ja mangostanit

0805 Tuoreet tai kuivatut sitrushedelmät

0806 10 10 Tuoreet, syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet

0807 Tuoreet melonit (myös vesimelonit) ja papaijat

0808 Tuoreet omenat, päärynät ja kvittenit

0809 Tuoreet aprikoosit, kirsikat, persikat (myös nektariinit), luumut ja oratuomenmarjat

0810 Muut tuoreet hedelmät (marjat)
0810 20 10 Vadelmat
0810 30 10 Mustaherukat
0810 30 30 Punaherukat
0810 40 10 Puolukat (Vaccinium vitis-idaea -lajin hedelmät)
0810 40 30 Mustikat (Vaccinium myrtillus -lajin hedelmät)
0810 90 75 Muut (mm. tyrnimarjat)

0813 50 31, 0813 50 39 Sekoitukset, jotka sisältävät yksinomaan nimikkeiden 0801 ja 0802 pähkinöitä

0910 20 Sahrami

ex 0910 99 Tuore tai jäähdytetty timjami

ex 1211 90 86 Tuore tai jäähdytetty basilika, sitruunamelissa, minttu, mäkimeirami (Origanum vulgare), rosmariini, salvia

1212 92 00 Johanneksenleipä

6. Yhteystiedot

Ruokavirasto
Markkinaosasto
PL 100,
00027 Ruokavirasto

Käyntiosoite: Alvar Aallon katu 5, Seinäjoki

Puhelin: 0295 30 0400 (vaihde)
Sähköposti: kirjaamo@ruokavirasto.fi

Tiedotus ja lomakkeet: www.ruokavirasto.fi

Yhteyshenkilöt löytyvät Ruokaviraston internetsivuilta kohdasta Tuottaja- ja toimialaorganisaatiot