Lämpökestoiset kampylobakteerit (Campylobacter jejuni ja C. coli) ovat yleisiä tasalämpöisten eläinten ja lintujen suolistobakteereja. Kampylobakterioosi on ihmisillä esiintyvä Campylobacter-suvun bakteerien aiheuttama tartuntatauti, jonka hoitoon käytetään vakavammissa tapauksissa fluorokinoloni- ja makrolidiryhmien antibiootteja. Kampylobakteerilajeista yllä mainitut ovat Suomessa yleisimmät ihmisten taudinaiheuttajat. Tartunta saadaan useimmiten elintarvikkeen tai veden välityksellä, mutta se voi välittyä myös suorassa kosketuksessa kantajaeläimeen.
Kampylobakteerien resistenssi ihmisillä
Ihmisistä eristettyjen kampylobakteerien resistenssiä fluorokinoloni- ja makrolidiryhmien antibiooteille on seurattu ja tulokset julkaistu Finres-julkaisuissa vuodesta 2013 alkaen. Seurannan perusteella fluorokinoloniresistenssiä on esiintynyt yleisesti. Vaikka kaikkien kampylobakteeritartuntojen alkuperää ei tunneta, tiedetään, että ulkomaista alkuperää olevien kampylobakteerien fluorokinoloniresistenssi on hyvin yleistä, kun taas kotimaisista tartunnoista eristetyt kampylobakteerikannat ovat olleet antibiooteille herkkiä.
Resistenssi eläimistä eristetyillä kampylobakteereilla Suomessa
Kotimaisista broilereista, sioista ja naudoista eristettyjen kampylobakteerien antibioottiresistenssiä on seurattu 2000-luvun alkupuolelta asti. Vuoden 2014 alusta alkaen broilereista ja sioista eristettyjen kampylobakteerien seuranta on sisältynyt myös EU:n yhtenäiseen seurantaohjelmaan. Lisäksi Suomessa on seurattu vuodesta 2016 alkaen turkiseläinten tautitapauksista eristettyjen kampylobakteerien resistenssiä. Seurannan tuloksia julkaistaan säännöllisesti FINRES-Vet-raporteissa. Vuodesta 2022 alkaen seurattavat antibiootit muuttuivat siten, että kinoliniryhmän nalidiksiinihappo ja aminoglykosidiryhmän streptomysiini poistuivat seurantapaneelista ja tilalle tulivat karbapeneemeihin kuuluva ertapeneemi sekä fenikoliryhmään kuuluva kloramfenikoli.
Broilerit
Teurasbroilereilta eristettyjen Campylobacter jejuni -kantojen antibioottiresistenssiä on seurattu Suomessa systemaattisesti vuodesta 2004 alkaen. Fluorokinoloneille ja/tai tetrasykliinille resistenttien kantojen osuus on seurannan aikana vaihdellut huomattavasti. Monina vuosina resistenttien kantojen osuus on ollut alle 5 %, mutta vuosina 2014 ja 2018 noin neljännes tutkituista kannoista oli resistenttejä fluorokinoloniryhmän antibiooteille. Vuonna 2014 todettiin myös tähänastisen seuranta-ajan korkein tetrasykliinille resistenttien kantojen osuus, noin 17 %. 2020-luvun alussa fluorokinoloni- ja/tai tetrasykliiniresistenttejä kantoja todettiin vain vähän, mutta viime vuosina näiden kantojen osuus on ollut jälleen kasvussa. Syitä resistenttien bakteerien osuuden kasvulle joinain vuosina ei tunneta. Erytromysiinille ja gentamisiinille resistenttejä C. jejuni -kantoja ei ole havaittu broilereilla kertaakaan seurannan aikana. Seurantaan tulevat kampylobakteerikannat eristetään teurastettujen broilereiden umpisuolista osana teurastamojen omavalvontaa. Kantojen herkkyysmääritykset tehdään Ruokavirastossa. Tuotantopolven broilereita ei ole Suomessa vuoden 2009 jälkeen lääkitty antibiooteilla.
Naudat
Teurasnaudoista eristettyjen C. jejuni -bakteerien resistenssiä on seurattu vuodesta 2003 alkaen joka 3. tai 4. vuosi. Resistenssiä ei todettu vuosina 2003–2009 kuin yksittäisillä bakteerikannoilla, mutta 2010-luvulla resistenssi kinoloneille on lisääntynyt. Vuonna 2020 fluorokinoloniresistenssiä esiintyi lähes joka kolmannella kannalla, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin seurannan aikana.
Kuva. Naudoista eristettyjen Campylobacter jejuni -bakteerien antibioottiresistenssi vuodesta 2003 (pdf)
Siat
Teurassioista eristettyjen C. coli -bakteerien resistenssiä on seurattu Suomessa säännöllisesti vuodesta 2004 lähtien. Resistenssiä on todettu eniten kinoloneille ja vain vähäisessä määrin tai ei lainkaan muille tutkituille antibiooteille. Yleisintä fluorokinoloniresistenssi oli vuonna 2021, jolloin joka kolmas tutkituista kannoista oli resistentti. Vuonna 2025 fluorokinoloneille resistenttien kantojen osuus oli noin 26 %. Seurantaan tulevat kampylobakteerikannat eristetään teurastettujen sikojen umpisuolista.
Kuva. Sioista eristettyjen Campylobacter coli -bakteerien antibioottiresistenssi vuodesta 2013 (pdf)
Turkiseläimet
Turkiseläimiltä eristetään vuosittain joitain kymmeniä kampylobakteereita osana ripulitutkimuspakettia. Näistä tehdään herkkyystutkimukset ja tulokset on julkaistu vuodesta 2016 alkaen ajoittain myös FINRES-Vet-raporteissa. Jos herkkyystutkimuksiin tulleiden kantojen vuosittainen kantamäärä on vähäinen, vuosia on yhdistetty resistenssitulosten analysointia varten (ks. ao. kuva). Kuten muillakin eläinlajeilla, eniten resistenssiä on havaittu fluorokinoloneille ja tetrasykliinille. Fluorokinoloniresistenssi nousi vuosina 2022–2024 jo lähelle 60 prosenttia. Resistenssi johtunee ainakin osittain antibioottien käytöstä turkistuotannossa.
Kampylobakteerien resistenssin merkitys Suomessa
Suomalaisista tuotantoeläimistä eristettyjen kampylobakteerien antibioottiresistenssi on vähäisempää kuin useimmissa muissa maissa. Samankaltainen resistenssitilanne esimerkiksi broilereista eristettyjen kampylobakteerien osalta on Ruotsissa ja Norjassa, mutta useissa muissa Euroopan maissa resistenssi on selvästi yleisempää. Fluorokinoloniresistenssi on kuitenkin Suomessa 2010-luvulla yleistynyt niin sikojen, nautojen kuin broilereidenkin kampylobakteereilla. Jos tällaiset vastustuskykyiset bakteerit siirtyvät ihmisiin aiheuttaen antibioottihoitoa vaativan infektion, vaikuttaa se hoidossa käytettävän antibiootin valintaan. Moniresistenttien eli useammalle kuin kahdelle eri antibioottiryhmälle vastustuskykyisten kampylobakteerikantojen esiintyminen on Suomessa ollut onneksi erittäin harvinaista, ja resistenssiä tärkeälle kampylobakterioosin hoidossa käytettävälle antibioottiryhmälle, makrolideille, ei ole esiintynyt lainkaan (broilerit) tai vain vähäisessä määrin (naudat, siat).