Kampylobakterioosi on Campylobacter-suvun bakteerin aiheuttama suolistoinfektio. Kampylobakteereita esiintyy erittäin yleisesti sekä eläimillä että ihmisillä kaikkialla maailmassa. Kampylobakteerilajeja tunnetaan parikymmentä, mutta vain osa niistä aiheuttaa sairautta ihmisille. Ihmisille suolisto-oireita aiheuttavista kampylobakteereista tärkein on Campylobacter jejuni, mutta samankaltaisia oireita voivat aiheuttaa myös muun muassa C. coli, C. lari ja C. fetus.
Kampylobakteerit eivät lisäänny suoliston ulkopuolella ja ne tuhoutuvat helposti kuumennettaessa. Kampylobakteereita esiintyy usein järvi- ja jokivesissä sekä muissa pintavesissä. Kampylobakteerit voivat säilyä elossa viileissä vesissä useita viikkoja ja jopa kuukausia.
Kampylobakterioosi ihmisissä
Kampylobakteeri aiheuttaa ihmisille suolistotulehduksen. Ihminen saa tartunnan yleisimmin elintarvikkeen tai veden välityksellä, tai suoraan kosketuksesta eläimeen. Kampylobakteerit voivat tarttua myös ihmisestä toiseen, jos käsihygienia on puutteellinen.
Tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin vuosittain 3 000–5 000 kampylobakteeritapausta, aina vuoteen 2019 asti. Vuodesta 2020 lähtien ilmoitusten määrä on käsittänyt noin 2 000 tapausta vuodessa. Yleisimmät kampylobakterioosin aiheuttajat ihmisillä Suomessa ovat olleet C. jejuni (yli 90 % tapauksista) ja C. coli (5–10 %). Vuodesta 2004 lähtien tartuntatautirekisteriin ilmoitetuista kampylobakteeritartunnoista 30-40 % on ilmoitettu olleen kotoperäisiä. Yhteensä kotoperäisiä tartuntoja on todettu noin 500–1000 vuodessa.
Kotimaisilla tartunnoilla on selkeä vuodenaikaisvaihtelu, ja ilmaantuvuus on ollut suurinta heinä-elokuussa. Vuonna 2003 ihmisiltä eristettyjen C. jejuni -kantojen perusteella arvioitiin, että kotimaassa kesäaikana saaduista C. jejuni -tartunnoista lähes joka kolmas liittyisi broilereihin ja joka viides suoraan tai epäsuorasti nautoihin (Hakkinen 2010). Lisäksi on arvioitu, että noin 20 % kotimaisista tartunnoista liittyisi kotimaisiin broilereihin (Kovanen ym. 2016). 2010-luvulla tehdyn riskinarvioinnin perusteella, liha (etenkin broilerinliha) ja siitä saatavat elintarvikkeet ovat voineet johtaa vuosittain Suomessa yli 2000 ihmisen kampylobakteeritartuntaan (González ym. 2016).
Kuva: Ilmoitetut kampylobakterioositapaukset väestössä vuodesta 2000 (pdf)
Kampylobakteerit elintarvikkeissa
Kampylobakteerit voivat päätyä elintarvikkeisiin, niiden raaka-aineisiin tai talousveteen ulostesaastutuksen seurauksena. Maitoon kampylobakteeria voi joutua lypsyn yhteydessä, mutta pastörointi tuhoaa sen tehokkaasti. Siipikarjan teurasruhoissa kampylobakteereja todetaan yleisemmin, mutta lihassa niitä esiintyy yleensä vähän. Tuoreet vihannekset ja marjat voivat saastua luonnonvaraisten eläinten ulosteiden tai saastuneen kasteluveden välityksellä. Ruuanvalmistuksen yhteydessä kampylobakteeria voi päätyä esimerkiksi raa’asta broilerinlihasta muihin ruokiin tai ruoka-aineisiin, joita ei kuumenneta. Kampylobakteerien aiheuttamia ruokamyrkytysepidemioita todetaan Suomessa ajoittain, niiden välittäjäelintarvikkeina ovat olleet mm. siipikarjanliha ja pastöroimaton maito. Saastunut juomavesi on aiheuttanut useita laajoja epidemioita.
Elintarvikelaboratorioista kerättyjen tietojen perusteella, Suomessa on 2010-luvulta alkaen tutkittu kampylobakteeria lähinnä siipikarjanlihasta ja -valmisteista ja vähäisemmässä määrin muista lihoista ja lihavalmisteista, maidosta ja maitovalmisteista, hedelmistä ja vihanneksisista sekä valmisruoista. Elintarvikkeista kampylobakteeria on todettu pääasiassa siipikarjanlihassa. Muissa elintarvikkeista kampylobakteereita on todettu vähäisemmässä määrin. Ruokavirasto on tutkinut levänäytteitä, joista kampylobakteeria ei ole todettu. 2010-luvun alun tutkimuksessa kampylobakteereita ei pystytty osoittamaan lypsytilojen raakamaitonäytteissä.
Taulukko. Kampylobakteerin esiintyminen eräissä Suomessa tutkituissa elintarvikkeissa (pdf)
Vuonna 2008 kartoitettiin kampylobakteerien esiintymistä teurasbroileriruhoissa. Teurasruhoissa kampylobakteereita todettiin runsaimmin loppukesän ja alkusyksyn aikana. Kampylobakteerien määrä broilerinlihassa oli kuitenkin pieni.
Kuva: Kampylobakteerin esiintyvyyden selvitys suomalaisissa teurasbroileriruhoissa 2008 (pdf)
Vuodesta 2018 lähtien kampylobakteerin esiintymistä broilerinruhoissa on arvioitu laadullisesti (raja-arvona 1000 pmy/g) tukemaan teurastuksen prosessihygieniaa.
Kuva: Kampylobakteerin esiintyminen teurasbroilerinruhoissa vuodesta 2018 (pdf)
Vuosina 2012-2015 kaadettujen hirvien ja valkohäntäkauriiden ruhoista todettiin kampylobakteeria yksittäisistä hirven (6 %) ja kauriin (2 %) ruhoista. C. jejuni todettiin kahdesta hirvestä, C. colia ei todettu lainkaan (Sauvala ym. 2019).
Kampylobakteerit eläimissä
Kampylobakteerit ovat yleisiä lintujen ja nisäkkäiden suolistossa. Siipikarjalla ja naudoilla yleisimmin esiintyvä laji on C. jejuni ja sioilla yleisin on C. coli. Ihmisille tautia aiheuttavat kampylobakteerit eivät yleensä aiheuta sairautta eläimille.
Siipikarja
Siipikarjaa pidetään yleisesti ihmisille sairautta aiheuttavan C. jejunin tärkeimpänä varantona. Broilereiden suolistossa olosuhteet ovat optimaaliset lämpökestoisten kampylobakteerien lisääntymiselle, ja bakteeri pääsee leviämään suurissa broileriparvissa. Bakteeri kulkeutuu broilerihalliin ympäristöstä.
Kampylobakteerin esiintymistä suomalaisessa siipikarjalihan tuotannossa on seurattu järjestelmällisesti vuodesta 2004. Kampylobakteeria tutkittaan jokaisesta broileriteurastuserästä kesäkuun alusta lokakuun loppuun ja satunnaistettuna marraskuusta toukokuuhun. Otantana marras-toukokuussa tutkituista teuraseristä kampylobakteeria on todettu harvoin (keskimäärin yhdessä prosentissa tutkituista eristä vuosittain). 2000-luvun alussa kesä-lokakuun välisenä aikana teurastetuista broilerieristä kampylobakteeria todettiin noin 7 %:lla, minkä jälkeen esiintyvyys laski aina vuoteen 2019 ollen keskimäärin noin 3 %. 2020-luvulla esiintyvyys on jälleen noussut ylittäen joinain vuosina 7 %:n rajan. Korkeimmillaan esiintyvyys broileriteurastuserissä on ollut heinä-elokuussa, keskimäärin lähes 10 %.
Vaikuttaa siltä, että kampylobakteeritartunnat broilereilla ovat Suomessa pääasiassa olleet satunnaisia ja niilläkin tiloilla, jotka ovat tuottaneet useamman kuin yhden kampylobakteeripositiivisen teuraserän, kampylobakteeritartunnat eivät ole olleet pysyviä (Llarena ym. 2015).
Siipikarjasta on useimmiten eristetty C. jejuni ja vähemmässä määrin C. coli. Myös muita kampylobakteerilajeja on todettu satunnaisesti.
Kuva: Teurasbroilereiden kampylobakteerin esiintyvyyden seurannassa todetut kampylobakteerilajit vuodesta 2004 (pdf)
Muut tuotantoeläimet
Kampylobakteeria tutkitaan ajoittain naudoilta ja lampailta. Esimerkiksi vuosina 2011–2021 Ruokaviraston tutkimista nautakarjoista 85 prosentilla ja kahdella lammaskatraista todettiin C. jejuni. Nautakarjoista neljällä osoitettiin sairastuneilta henkilöiltä eristetyn kannan kanssa identtinen C. jejuni -kanta.
Erillinen patogeenikartoitus osoitti, että vuonna 2003 keskimäärin 31 % teurasnaudoista oli kampylobakteerin kantajia. Kantajista 20 %:lta eristettiin C. jejuni. Kampylobakteereiden esiintyvyyttä teurasnaudoilla selvitettiin myös vuosina 2012, 2016 ja 2020. C. jejuni -bakteereita todettiin vuosina 2012 ja 2016 yli 20 %:sta ja vuonna 2020 herkemmällä menetelmällä 33 % %:sta ulostenäytteitä. Lisäksi todettiin myös muita kampylobakteerilajeja.
Teurassioilla C. coli -bakteereita todettiin vuonna 2004 56 %:lla, vuonna 2013 42 %:lla ja vuonna 2017 73 %:lla. Vuonna 2021 herkemmällä menetelmällä tutkituista noin 300 teurassian umpisuolinäytteestä 97 %:ssa todettiin C. coli.
Muut eläimet
Turkistarhoilla C. jejuni todetaan usein nuorten eläinten ripulin syyn selvityksen yhteydessä. Myös koirilla ja kissoilla on todettu yksittäisiä kampylobakterioositapauksia ja -epidemioita. Kesällä 2008 tutkituista Korkeasaaren eläintarhan eläinten ulostenäytteistä 11 %:ssa todettiin kampylobakteeria; löydökset edustivat eri eläinlajeja, joista kymmenen oli lintuja, kuusi nisäkkäitä ja yksi matelija. Yleisin löydös Korkeasaaren eläimillä oli C. jejuni (Lehtinen 2011). Vuosina 2017 ja 2018 kerätyistä haittaeläinten näytteistä 41 ja 28 %:ssa todettiin kampylobakteeria (Olkkola ym. 2021). Haittaeläimiltä eristetyt kannat poikkesivat suurimmalta osaltaan ihmisiltä tai tuotantoeläimiltä eristetyistä kampylobakteerikannoista.
Kampylobakteerit rehuissa
Vuonna 2018 selvitettiin mahdollisten tautia aiheuttavien ja antibiooteille resistenttien mikrobien esiintymistä lemmikkien raakaruokatuotteissa. C. coli -bakteereita eristettiin näytteistä yhdessä (3 %).
Kampylobakteerioosin merkitys Suomessa
Kampylobakterioosin merkitys ihmisten terveyteen Suomessa on merkittävä. Kotoperäisiä kampylobakteeritartuntoja todetaan Suomessa yleisesti etenkin kesäkuukausina. Kampylobakteerin esiintyvyys kotimaisissa broilereissa ja tapaukset ihmisissä näyttävät noudattelevan samantyyppistä vuodenaikaisvaihtelua. Liha, pääasiassa broilerinliha, on merkittävä ihmisten tartunnanlähde Suomessa (González ym. 2016).
Lähteet:
Aalto T, Hakkinen M, Hallikainen A, Hatakka M, Johansson T, Kostamo P, Kuronen H, Lahti E, Lumme M, Nuppunen M, Pirhonen T, Törmä-Oksanen R. (2006). Mikrobiologisten tutkimusprojektien tuloksia 2003 ja 2004 (pdf). EVI-EELA -julkaisuja 1/2006. Elintarvikevirasto.
González M, Mikkelä A, Tuominen P, Ranta J, Hakkinen M, Hänninen ML, Llarena AK. (2016). Risk assessment of Campylobacter spp. in Finland. Evira Research Reports 2.
Hakkinen M. (2010). Finnish cattle as reservoir of Campylobacter spp. Artikkeliväitöskirja.
Kovanen S, Kivistö R, Llarena AK, Zhang J, Kärkkäinen UM, Tuuminen T, Uksila J, Hakkinen M, Rossi M, Hänninen ML. (2016). Tracing isolates from domestic human Campylobacter jejuni infections to chicken slaughter batches and swimming water using whole-genome multilocus sequence typing. Int J Food Microbiol, Jun 2;226:53-60. doi: 10.1016/j.ijfoodmicro.2016.03.009.
Lehtinen S. (2011). Kampylobakteerit Korkeasaaren eläintarhan eläimissä. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma.
Llarena AK, Huneau A, Hakkinen M, Hänninen ML. (2015). Predominant Campylobacter jejuni sequence types persist in Finnish chicken production. Plos One, 10(2): e0116585. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0116585.
Olkkola S, Rossi M, Jaakkonen A, Simola M, Tikkanen J, Hakkinen M, Tuominen P, Huitu O, Niemimaa J, Henttonen H, Kivistö R. (2021). Host-dependent clustering of Campylobacter strains from small mammals in Finland. Front Microbiol, Jan 13;11:621490. doi: 10.3389/fmicb.2020.621490.
Sauvala M, Laaksonen S, Laukkanen-Ninios R, Jalava K, Stephan R, Fredriksson-Ahomaa M. (2019). Microbial contamination of moose (Alces alces) and white-tailed deer (Odocoileus virginianus) carcasses harvested by hunters. Food Microbiology, 78, 82-88. https://doi.org/10.1016/j.fm.2018.09.011.