Valtion aluehallinto uudistuu vuodenvaihteessa 2025‒26. Eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä elintarvikkeita koskevat aluehallintovirastojen tehtävät siirtyvät 1.1.2026 alkaen Ruokavirastoon. Muutokseen liittyen sivustolla voi olla puutteita tammikuun ensipäivinä. Lisäksi maaseudun kehittämisen ja maa- ja elintarviketalouden tehtävät siirtyvät ELY-keskuksista elinvoimakeskuksiin, mikä aiheuttaa katkon maaseudun kehittämistukien asiointiin 1.‒7.1.2026.

Ruokamyrkytysepidemiat vuonna 2008

Vuonna 2008 kansalliseen ruokamyrkytysrekisteriin tehdyt 41 epidemiaselvitykset luokiteltiin 38 (93 %) elintarvike- ja 3 (7 %) vesivälitteiseksi epidemiaksi. Ruokamyrkytysepidemioiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 28 %. Epidemioissa ilmoitettiin sairastuneen yhteensä noin 1000 henkilöä.

Elintarvikevälitteisiä epidemioita aiheuttivat norovirus, salmonella, kampylobakteeri, Yersinia pseudotuberculosisBacillus cereusStaphylococcus aureus ja Cryptosporidium parvum -alkueläin. Yleisin ruokamyrkytysten aiheuttajamikrobi oli norovirus. Virus oli syynä 12 (32 %) elintarvikevälitteiseen epidemiaan. Viljatuotteet olivat yleisin raportoitu epidemioiden aiheuttaja (9 epidemiaa; 24 %) ja toiseksi yleisin oli tuoreet kasvikset (7 epidemiaa; 18 %). Tuoreet kasvikset aiheuttivat suurimmat epidemiat. Ulkomaista salaattia epäiltiin yhden Salmonella ja yhden Cryptosporidium parvum -alkueläin epidemian aiheuttajaksi. Yersinia pseudotuberculosis aiheutti heinäkuussa kaksi epidemiaa, toisen välittäjäksi varmistui kotimainen edellisen vuoden porkkana.

Saastuneen raaka-aineen käytöllä oli selvä yhteys kaikkiaan 14 % epidemioista. Raportoiduista puutteista ja virheistä 29 % liittyi lämpötiloihin. Infektoituneen keittiötyöntekijän osallistuminen ruuanvalmistukseen ja puutteellinen käsihygienia oli syynä 24 % elintarvikevälitteisistä epidemioista. Tämä oli merkittävin syy erityisesti norovirusepidemioissa, joissa infektoitunut työntekijä tai henkilö oli syynä lähes 80 % epidemioista.

Sivu on viimeksi päivitetty 27.9.2021