Elintarvikevälitteiset epidemiat
Kuva.*) Elintarvikevälitteiset Clostridium perfringens -epidemiat vuosina 2000-2020 (pdf)
2023
Clostridium perfringens oli vuonna 2023 aiheuttajana kahdessa keskisuuressa ruokamyrkytysepidemiassa. Joulukuun alussa Kauhavalla 43 henkilöä sairastui ravintolassa tarjotun lounasruokailun jälkeen ripulioirein. Välittäjäelintarviketta ei saatu kaikista tarjolla olleista ruoista varmistettua, mutta kahdesta sairastuneelta henkilöltä saadusta näytteestä todettiin Clostridium perfringens. Epidemian syntymiseen olivat vaikuttaneet ruoan valmistuksessa tapahtuneet käsittelyvirheet, kuten säilytysaika ja -lämpötilavirheet, virheellinen jäähdytys sekä riittämätön uudelleen kuumennus.
Toinen epidemia tapahtui myös joulukuussa, kun Espoossa 16 henkilöä sairastui syötyään ravintolan lounasbuffetissa. Oireina oli ripulia ja mahakipua. Yhdestä potilasnäytteestä todettiin Clostridium perfringes ja lisäksi se todettiin tarjolla olleesta riistakäristyksestä otetuista elintarvikenäytteistä. Tarkemmat tapahtuneeseen vaikuttaneet tekijät jäivät tuntemattomiksi, mutta esimerkiksi virheet säilytyslämpötiloissa tai riittämätön kuumennus mahdollistavat Clostridium perfringes -bakteerien lisääntymisen tuotteessa.
2022
Syyskuussa Clostridium perfringens aiheutti yhden pienen ruokamyrkytysepidemian Helsingissä, kun kahdeksan henkilöä oli sairastunut ruokailtuaan ravintolassa. Oireina oli ripulia, pahoinvointia ja mahakipua. Ravintolassa tarjoilluista ruoista otettiin elintarvikenäytteet, joiden tutkimuksissa selvisi sous vide-kypsennetyn saksanhirven sisältävän poikkeuksellisen runsaasti Clostridium perfringens -bakteereita. Lihan valmistuksessa tapahtuneet säilytysaika- ja lämpötilavirheet, riittämätön kuumennus sekä virheellinen jäähdytys olivat saaneet aikaan bakteerin lisääntymisen. Lisäksi sous vide -tekniikassa käytetty vakuumipakkaus oli osaltaan nopeuttanut anaerobisen Clostridium perfringens -bakteerin kasvua.
2021
Vuonna 2021 Clostridium perfringens oli aiheuttajana yhdessä keskisuuressa epidemiassa, jossa 12 henkilöä sairastui syötyään riistakeittoa. Säilytysaika- ja lämpötilavirheet sekä virheellinen jäähdytys vaikuttivat epidemian syntymiseen.
2020
Clostridium perfringens aiheutti yhden keskisuuren epidemian lokakuussa Mäntsälässä, kun 42 henkilöä sairastui syötyään hernekeittoa, jossa oli hirvenlihaa. Epidemian vaikuttavana tekijänä olivat ruoan säilytysaikaan ja -lämpötilaan liittyvät virheet.
2019
Vuonna 2019 Clostridium perfringens aiheutti yhden ruokamyrkytysepidemian Salossa, jossa kouluissa ja päiväkodeissa ruokailleista 7000 henkilöstä 94 sairastui. Välittäjäelintarvikkeeksi osoittautui savukala, mutta tarkemmat syyt epidemian syntymiselle jäivät tuntemattomiksi.
2018
Clostrium perfringens oli aiheuttajana yhdessä keskisuuressa epidemiassa Kuopiossa, jossa 36 henkilöä (36/92, 39%) sairastui juhlissa syötyään pitopalvelun tarjoilemaa porsaanfileetä. Epidemian syntymiseen vaikutti elintarvikkeen virheellinen säilytysaika-lämpötila yhdistelmä.
2017
Vuonna 2017 raportoitiin kolme pientä Clostridium perfringens -bakteerin aiheuttamaa epidemiaa. Kesäkuussa Hyvinkäällä sairastui 7 henkilöä ravintolaruokailun yhteydessä. Tämän epidemian aiheuttajiin kuului C. perfringensi -bakteerin lisäksi Staphylococcus aureus. Syyskuussa Kouvolassa 12 altistuneesta 7 henkilöä sairastui ravintolaruokailun ja marraskuussa Helsingissä 30 altistuneesta 5 henkilöä leirillä tapahtuneen ruokailun jälkeen. Kaikkiin tapauksiin liittyivät virheet ruuan säilytysajassa ja -lämpötiloissa. Kouvolan osalta vaikutusta oli myös ristikontaminaatiolla, ruuan riittämättömällä jäähdytyksellä sekä puutteellisella työhygienialla.
2014–2016
Clostridium perfringens -bakteerin aiheuttamia epidemioita raportoitiin yhteensä viisi vuosien 2014–2016 välisellä ajanjaksolla. Näistä yksi oli keskisuuri epidemia ja muut neljä pieniä. Yhteensä sairastuneita oli 87. Liha ja lihavalmisteet olivat välittäjänä kolmessa epidemiassa, joiden syyt liittyivät ruoan riittämättömään kuumennukseen, jäähdytykseen ja/tai virheelliseen säilytyslämpötilaan.
2011
Vuonna 2011 Clostridium perfringens aiheutti kolme ruokamyrkytysepidemiaa, joista yksi oli iso, lähes 300 henkilön sairastumiseen johtanut, epidemia. Syyskuussa Savonlinnassa, noin 9–18 tunnin kuluttua työpaikkaruokailusta, 64% (274/427) ruokailleista sairastui. Tyypilliset oireet olivat ripuli ja vatsakipu. Epidemiologisessa selvityksessä aterialla nautittu karitsapastramin todettiin liittyvän sairastumisiin. Karitsapastrami oli valmistuksen aikana puutteellisesti sulatettu, jäähdytetty ja säilytetty. Lisäksi mikrobiologisissa analyyseissä karitsan pastramista osoitettiin runsaasti Clostridium perfringens -bakteeria.
2010
Clostridium perfringens -bakteerin raportoitiin aiheuttaneen kaksi epidemiaa vuonna 2010. Isommassa epidemiassa, helmikuisissa metsästysseuran juhlissa Liedossa, sairastui noin puolet osallistujista, 60 henkilöä. Itämisaika oli 8–16 tuntia. Sairastuneiden oireet olivat ripuli, vatsakivut ja pahoinvointi. Potilasnäytteitä ei tutkittu. Hirvenpaistissa todettiin erittäin paljon C. perfringens -bakteereita. Eristetyn C. perfringens -kannan genomissa todettiin enterotoksiinigeeni (cpe).
Heinäkuussa Liedossa kahdeksan henkilöä sairastui syötyään laivaravintolassa possun rimssuluita. Sairastuneiden oireet alkoivat keskimäärin 14 tunnin kuluttua ruokailusta. Ravintolassa oli elintarvikkeiden säilytysaikojen ja -lämpötilojen suhteen sekä toimintatapojen (ristikontaminaation mahdollisuus) suhteen parantamisen varaa. Elintarvikenäytteitä ei otettu. Potilasnäytteistä todettiin C. perfringens -bakteeri.
2009
Clostridium perfringens -bakteerin raportoitiin aiheuttaneen neljä epidemiaa vuonna 2009. Epidemioista kolme oli keskisuuria.
Isoimmassa epidemiassa, helmikuisissa häissä Kivijärvellä, sairastui noin kolmannes häävieraista, 45 henkilöä. Häävieraista muutamat olivat alkaneet voida pahoin jo parin tunnin kuluttua ruokailusta. Potilasnäytteitä ei tutkittu. Satakunta häävierasta vastasi heille toimitettuun kyselylomakkeeseen ja sen perusteella hirven- ja sianlihasta valmistettu palapaisti osoittautui todennäköiseksi tartunnanlähteeksi.
Palapaistia oli alettu valmistaa lauantaisia häitä edeltävänä keskiviikkona. Parina hääjuhlaa edeltävänä päivänä palapaistia jäähdytettiin ja säilytettiin tonkissa vaihdellen kylmäeteisessä, verannalla ulkolämpötilassa sekä huoneenlämmössä, minkä takia haitallisilla mikrobeilla oli ollut suotuisat olosuhteet lisääntyä. Juhlapäivän aamuna palapaistin oli havaittu kuplivan, mutta vastoin havainnon tehneen neuvoa oli palapaisti päätetty tarjoilla juhlavieraille. Palapaistin lihapala todettiin tutkimuksissa pilaantuneeksi ja siinä todettiin erittäin runsas määrä C. perfringens -bakteeria sekä kohonnut Bacillus cereus -bakteereiden määrä.
Huhtikuussa iittiläisessä tilausravintolassa lounasta syöneistä noin 120 henkilöstä 25 sairastui ripuliin ja vatsakipuun. Ruokailijoille tehdyn kyselyn ja kanakastikkeen laboratoriotuloksen perusteella aiheuttajaksi paljastui C. perfringens -bakteeri.
Helsingin kaupungin ympäristökeskus sai samoin huhtikuussa ilmoituksen epäillystä ruokamyrkytysryppäästä lounasruokailuun liittyen. Ravintolassa oli lounastanut noin 100 henkilöä ja heistä viisi oli ilmoittanut toimijalle alkaneensa voida pahoin ja ripuloida noin 12 tuntia ruokailun jälkeen. Potilasnäytteitä ei tutkittu. Elintarvikehuoneistoon tehtiin tarkastus noin viikko tapahtuman jälkeen eikä esimerkiksi omavalvontakirjauksissa tai kylmälaitteiden lämpötiloissa todettu huomautettavaa. Toimijan pakastamista elintarvikenäytteistä jauhelihaburriton laatu oli huono korkean C. perfringens -bakteeripitoisuuden vuoksi.
Heinäkuussa savonlinnalaisissa häissä yli kolmannes vieraista (30/80) sairastui ripuliin ja vatsakipuun, heidän lisäkseen määrittelemätön joukko poti lievempiä oireita. Juhlaruokailuun osallistuneista haastateltiin 27, joista 16 oli sairastuneita. Kaikissa neljässä tutkitussa potilasnäytteessä todettiin runsaana C. perfringens. Kyselytutkimus ei antanut viitettä aiheuttajaelintarvikkeesta, mutta vahvin epäily kohdistui juhlaa edeltävänä päivänä kypsennettyyn porsaanfileeseen ja marsalakastikkeeseen, vaikkei erityisiä virheitä kyseisten ruokien valmistamisen, jäähdyttämisen tai tarjoilun suhteen voitu osoittaa.
2007
Clostridium perfringens aiheutti vuonna 2007 kaksi pientä epidemiaa.
Tammikuussa Himangalla sairastui 10 henkilöä syötyään paikallisesta ravintolasta työpaikalle tuotua noutoruokaa. Naudanlihasuikalekastike oli valmistettu edellisenä päivänä ja se oli kuljetettu tarjoilupaikalle ilman lämpölaukkuja noin viiden kilometrin päästä. Työpaikalla lämmin ruoka tarjoiltiin tavalliselta pöydältä, mutta se oli kuitenkin nautittu välittömästi. Selvityksessä todettiin, että lihakastike oli jäähdytetty liian hitaasti valmistuspaikassa eikä siellä ollut erillistä jäähdytyskylmiötä. Laboratoriotutkimuksissa lihakastikkeesta todettiin C. perfringens ja kannasta todettiin myös enterotoksiinigeeni.
Ruokolahden viranomaisten tietoon tuli kuusi sairastapausta äitienpäivälounaan jälkeen toukokuussa. Altistuneita oli ollut 150. Terveystarkastajan tekemän tarkastuskäynnin yhteydessä selvisi, että porsaanfileen valmistuksessa ja tarjoilussa oli tapahtunut selviä käsittelyvirheitä. Tyhjiöpakatut noin 2,5 kg:n painoiset porsaanfileet oli paistettu edellisenä päivänä, jäähdytetty huoneenlämmössä ja säilytetty juomakaapissa. Fileitä uudelleen kuumennettaessa ei ollut tehty varmistusmittauksia. Pakastetusta porsaanleikkeestä todettiin runsaasti C. perfringens -bakteereja.
2005
Vuonna 2005 raportoitiin kaksi C. perfringensin aiheuttamaa epidemiaa.
Työpaikalla tarjottu laskiaishernekeitto aiheutti 13 (13/15; 87 %) henkilön sairastumisen vatsatautiin. Keitto oli valmistettu edellisenä iltana kotona, ja se oli jäähtynyt 10 litran kattilassa yön yli huoneenlämmössä. Seuraavana aamuna keitto oli pidetty lämpölevyllä neljä tuntia ennen ruokailua. Jäljelle jääneessä hernekeitossa todettiin C. perfringens.
Toisessa epidemiassa lounaskahvilassa valmistettu kaalipata aiheutti 16 henkilön sairastumisen keskimäärin 13 tunnin kuluttua ruokailusta. Kaalipata oli valmistettu tarjoilupäivän aamuna ja siirretty lämpöhauteeseen. Osaa padasta oli kuitenkin säilytetty huoneenlämmössä ja ennen uudelleen tarjolle asettamista sitä oli lämmitetty mikroaaltouunissa. Lämpötilamittauksia ei ollut tehty. Yksi annos oli valmistamisen jälkeen siirretty suoraan kylmiöön. Näytteeksi otettiin tätä kylmässä säilytettyä erää, josta kuitenkaan ei ruokamyrkytysbakteereita todettu tai niitä oli alle määritysrajan. Myös muiden tutkittujen elintarvikenäytteiden laatu oli hyvä. Epäilty elintarvike oli hävitetty ruokamyrkytystapausten ilmettyä. Kahdesta tutkitusta potilasnäytteestä toisesta eristettiin C. perfringens.
2004
Vuonna 2004 raportoitiin kaksi Clostridium perfringensin aiheuttamaa epidemiaa. Torilla kenttäkeittimestä asiakkaan omaan tai myyjän pakkaamaan muoviämpäriin annosteltuna myyty hernekeitto aiheutti viiden ihmisen sairastumisen. Yksi vanhempi henkilö joutui sairaalaan voimakkaiden oireiden takia. Jäljelle jääneessä hernekeitossa todettiin C. perfringens ja eristetyillä kannoilla todettiin enterotoksiinigeeni (cpe). Toiminnanharjoittajan mukaan hernekeitto oli keitetty edellisenä päivänä ja säilytetty lämpimänä kenttäkeittimessä yön yli. Lämpötilamittauksia ei ollut suoritettu. Koska keittoa oli valmistettu kerralla noin 100 litraa, joka oli kaikki myyty, sairastuneita oli todennäköisesti enemmän kuin todetut viisi tapausta.
Toisessa epidemiassa pitopalvelun järjestämässä hääjuhlaruokailussa sairastui 58 henkilöä (58/ 102; 57 %) keskimäärin 10 tunnin kuluttua ruokailusta. Tutkituista elintarvikenäytteistä porsaanfileestä eristettiin C. perfringens. Eristetyillä kannoilla todettiin enterotoksiinigeeni (cpe). Porsaanfilee oli valmistettu edellisenä päivänä, jäähdytetty huoneenlämmössä ja säilytetty kylmiössä yön yli. Seuraavana päivänä liha siivutettiin, lämmitettiin ja kuljetettiin lämpimänä juhlapaikalle. Lämpötilamittauksia ei ollut tehty. Muissa ruuissa ei todettu ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereja, mutta osassa ruuista mikrobiologinen laatu oli huono.
2003
Vuonna 2003 raportoitiin kaksi C. perfringensin aiheuttamaa epidemiaa. Ravintolassa valmistettu lihapullakeitto kuljetettiin jäähdytettynä palvelutaloon. Lihapullakeittoa syöneistä palvelutalon asukkaista puolet (15/31; 48 %) sairastui keskimäärin kahdeksan tunnin kuluttua syömisestä pääoireina ripuli ja vatsakivut. Lihapullakeitossa todettiin korkea C. perfringens -pitoisuus ja eristetyillä kannoilla todettiin enterotoksiinigeeni (cpe). Ruokamyrkytykseen johtaneita tekijöitä olivat valmistuskeittiön puutteelliset tilat ja laitteet, minkä vuoksi kuuman ruoan riittävän nopeaa jäähdytystä ei pystytty järjestämään.
Ravintolassa tarjottu liharuoka oli syynä viiden henkilön sairastumiseen toisessa C. perfringensin aiheuttamassa epidemiassa. Kypsennetystä ja jäähdytetystä lihasta, joka oli eri erää kuin mitä sairastuneet olivat syöneet, todettiin korkea C. perfringens -pitoisuus.
2002
Ainoastaan yksi C. perfringensin aiheuttama epidemia raportoitiin vuonna 2002. Ristiäisissä tarjotun pitopalvelun valmistaman lihapadan välityksellä sairastui 8 henkilöä 20 altistuneesta. Samasta ryhmästä 10 söi kasvisruokaa ja kukaan heistä ei sairastunut.
Lihapadassa todettiin korkea C. perfringens -pitoisuus ja eristetyillä kannoilla todettiin enterotoksiinigeeni (cpe). Hidasta jäähdytystä, virheellistä säilytyslämpötilaa ja riittämätöntä kuumennusta ennen tarjoilua pidettiin epidemiaan johtaneina tekijöinä.
2001
Vuonna 2001 raportoitiin ainoastaan yksi C. perfringensin aiheuttama epidemia. Pitopalvelun valmistaman palapaistin välityksellä sairastui noin 20 henkilöä 60 altistuneesta. Ruoassa todettiin korkea C. perfringens -pitoisuus ja kannat tuottivat enterotoksiinia. Lisäksi kyselytutkimuksen tulokset osoittivat merkitsevän yhteyden palapaistin syömisen ja sairastumisten välillä. Hidasta jäähdytystä, riittämätöntä kuumennusta sekä virheellistä säilytys- ja kuljetuslämpötilaa pidettiin epidemiaan johtaneina tekijöinä.
2000
Clostridium perfringens aiheutti vuonna 2000 seitsemän epidemiaa, joista kaksi oli suuria, yli sadan hengen epidemioita.
Toisen yli sadan henkilön epidemian välittäjäelintarvikkeeksi osoittautui yläsavolainen perinneruoka ”mykyrokka”, jota tarjottiin hirviseurueelle lokakuussa. Lihat oli keitetty edellisenä päivänä ja sen jälkeen jäähdytetty ulkona. Poikkeuksellisen lämpimän lokakuun sään vuoksi lihat jäähtyivät liian hitaasti. ”Mykyrokassa” todettiin korkea C. perfringens -pitoisuus, eristettyjen kantojen todettiin tuottavan enterotoksiinia ja niillä todettiin myös enterotoksiinia määräävä geeni. Tämän lisäksi ”mykyrokassa” oli korkea B. cereus - pitoisuus.
Toisessa suuressa epidemiassa sairastui yli puolet päiväkodin päättäjäisten ruokailuun osallistuneista lapsista (106/189 altistunutta; 56 %) hernekeiton välityksellä.
Myös muiden C. perfringens -epidemioiden tutkimusten yhteydessä aiheuttajiksi epäillyistä ruoista todettiin C. perfringens -kasvua. Eristettyjen kantojen todettiin tuottavan enterotoksiinia, mikä vahvistaa oletusta ruokamyrkytyksen aiheuttajasta, vaikka elintarvikkeissa todetut pitoisuudet olivatkin osassa näytteitä pieniä. Kuudessa tutkitussa tapauksessa todettiin kantojen tuottavan enterotoksiinia ja niillä osoitettiin myös enterotoksiinia määräävä geeni.
Talousvesivälitteiset epidemiat
Ei todettuja talousvesivälitteisiä epidemioita vuodesta 2000.
*) Kuvaa ei päivitetä vuoden 2020 jälkeen. Uusimmat luvut löytyvät Ruokaviraston Tutkimus- ja valvontatietopalvelusta.