Elintarvikevälitteiset epidemiat
Kuva.*) Elintarvikevälitteiset Yersinia -bakteerien aiheuttamat epidemiat vuosina 2000-2020 (pdf)
Yersinia enterocolitica
2022
Vuonna 2022 raportoitiin kolme Yersinia enterocolitica -epidemiaa, joissa sairastui yhteensä 31 henkilöä. Epidemioiden välittäjäelintarviketta ei kuitenkaan saatu selvitettyä ja näytön vahvuus jäi siten heikoksi.
2021
Yersinia enterocolitica aiheutti vuonna 2021 kaksi pientä epidemiaa, joissa sairastui yhteensä yhdeksän henkilöä.
2019
Marras-joulukuussa 2019 todettiin useita Yersinia enterocolitica -sairastumisia ja epidemian selvittämiseksi THL käynnisti määräaikaisen yersiniakantojen tyypityksen. Tyypitysten perusteella havaittiin 20 epidemiaan liittyvää sairastumista Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Haastattelujen ja elintarvikejäljitysten perusteella epidemian välittäjäksi epäiltiin pilkottua jäävuorisalaattia, joka olisi saastunut alkutuotannon aikana.
Yersinia enterocolitica aiheutti myös yhden pienen epidemian vuoden 2019 aikana, kun Loviisassa kolme henkilöä sairastui ruokailtuaan ravintolassa. Epidemian syyksi epäiltiin ruoan valmistuksen aikana tapahtunutta ristikontaminaatiota.
2018
Vuonna 2018 todettiin kaksi Yersinia enterocolitica -epidemiaa, joissa sairastui yhteensä 22 henkilöä. Epidemioiden lähdettä ei onnistuttu tunnistamaan ja tartunnat olivat lähtöisin useista eri paikoista.
2016
Vuonna 2016 raportoitiin kaksi Yersinia enterocolitica -bakteerin aiheuttamaa epidemiaa. Ensimmäinen, pienempi epidemia todettiin huhtikuussa Vantaalla henkilöstöravintolassa, mutta välittäjäelintarviketta ei pystytty osoittamaan. Toinen, keskisuuri epidemia tapahtui kesäkuussa Sodankylässä, jossa tapahtumapaikkana oli myöskin henkilöstöravintola. Epidemian oli salaattivihannesten välittämä. Yhteensä epidemioissa sairastui 24 henkilöä.
2010
Yersinia enterocolitica -bakteerin raportoitiin aiheuttaneen yhden keskisuuren epidemian Leppävirralla vuonna 2010. Toukokuussa ilmeni useamman ripuliin sairastuneen henkilön ulostenäytteestä Y. enterocolitica O:9, biotyyppi 2. Yhteistä sairastuneilla oli työskentely kunnan koulu- ja päivähoitotoimessa. Yleisimmät oireet olivat vatsakipu, kuume ja ripuli. Myöhemmin tapauksiksi luokiteltiin yhteensä 42 henkilöä yli 600 altistuneesta. Kyselytutkimusten perusteella epäilty elintarvike oli salaatti/raaste. Elintarvikenäytteistä useamman viikon säästetyistä porkkanaraaste ja jäävuorisalaattinäytteistä todettiin Y. enterocolitica PCR menetelmällä, mutta ei viljelemällä. PCR-menetelmä löytää hyvin pienet bakteeripitoisuudet, ja Y. enterocolitica -bakteeria löytyy usein keväisin myös hyvänlaatuisista porkkanoista aiheuttamatta ongelmia.
2003
Joulukuun puolivälissä 2003 Kotkassa ilmeni Yersinia enterocolitica -epidemia, jossa sairastui yli 20 henkilöä. Sairastumiset jäljitettiin työpaikkaruokalaan. Tarjolla olleista ruoista ei enää saatu näytteitä. Tutkimuksessa havaittiin, että ateriointiin kyseisessä ruokalassa joulukuun alussa liittyi selvästi kohonnut sairastumisriski, mutta yksittäistä ruoka-ainetta ei voitu osoittaa tartunnanlähteeksi.
Yersinia pseudotuberculosis
2014
Yksi Yersinia pseudotuberculosis -epidemia raportoitiin vuoden 2014 helmi-huhtikuussa. Epidemiassa sairastui 55 henkilöä, joista suurin osa (92,7 %) asui Helsingissä ja Uudellamaalla. Y. pseudotuberculosis -bakteerin aiheuttaman laajan epidemian välittäjäelintarvikkeeksi todettiin syvähaastattelujen perusteella raakamaito, jota myytiin 3 litran pakkauksissa 24 kaupassa Etelä-Suomessa. Mikrobiologissa tutkimuksissa todettiin tuotantotilan lypsykoneen maitosuodattimesta ja sairastuneen jääkaapista otetusta maitonäytteestä potilaskantojen kanssa samanlaiset Y. pseudotuberculosis -kannat.
2008
Yersinia pseudotuberculosis oli syynä kahteen elintarvikevälitteiseen epidemiaan vuonna 2008. Epidemioissa altistui yhteensä yli 1000 henkilöä. Sairastuneita tuli viranomaisten tietoon Kainuun epidemiassa 49 ja Tampereen epidemiassa 4.
Kesäkuukausina (huhtikuusta elokuuhun) Kajaanissa ja Oulussa todettiin yhteensä viitisenkymmentä Y. pseudotuberculosis -tartuntaa kouluissa, päiväkodeissa sekä työpaikoilla, erityisesti työikäisillä miehillä. Oireina sairastuneilla olivat voimakkaat vatsakivut, kuume ja ripuli sekä osalla jälkitauteina kyhmyruusu tai reaktiivinen niveltulehdus. Genotyypiltään samanlaista Y. pseudotuberculosis -bakteeria löytyi sekä potilas- että porkkanaraastenäytteistä. Porkkanaraastetta oli tarjoiltu useissa Kajaanin alueen laitoskeittiöissä ja ravintoloissa Oulussa. Raaste oli valmistettu ylivuotisista porkkanoista. Porkkanaerä käytettiin loppuun heinäkuun puoleen väliin mennessä. Porkkanoita toimittaneen viljelijän varaston puhtaus- ja maaperänäytteistä sekä jäljellä olevista porkkanoista todettiin identtinen Y. pseudotuberculosis -kanta.
Heinäkuussa Tampereella järjestettyihin yhteensä noin tuhannen hengen kesäjuhliin osallistuneista neljällä todettiin myöhemmin Y. pseudotuberculosis -tartunta. Sairastuneet epäilivät tartunnanlähteeksi juhlilla tarjoiltua kaali-porkkanaraastetta. Tarjolla olleen raasteen laadusta oli valitettu yhtenä päivänä. Keittiöhenkilökunta oli maistanut raastetta, eikä ollut huomannut siinä poikkeavaa makua tai ulkonäköä, mutta raaste oli otettu pois tarjoilusta ja valitus oli kirjattu omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Käytetty porkkana oli ulkomaista alkuperää eikä siinä ollut todettu huomautettavaa mikrobiologisissa tutkimuksissa, jotka tehtiin ennen käyttöönottoa. Tartunnanlähdettä ei voitu varmistaa, koska elintarvikenäytteitä ei saatu tutkittavaksi.
2006
Yersinia pseudotuberculosis oli syynä kahteen elintarvikevälitteiseen epidemiaan kotimaisen, varastoidun porkkanan välityksellä vuonna 2006. Toinen epidemia oli kooltaan keskisuuri. Se ajoittui touko-kesäkuulle Nurmeksen ja Valtimon alueella ja siinä sairastui päivähoidossa tai koulussa olevia lapsia. Toinen suurempi epidemia sairastutti Tuusulassa yli neljäsataa oppilasta ja opettajaa kouluruokailussa elokuun lopulla.
Toukokuun epidemiassa potilaitten ulostenäytteistä todettiin Y. pseudotuberculosis ja lisäksi todettiin Y. pseudotuberculosis -vasta-aineita. Tapausmääritelmään sopivista oireista kärsi 40 henkilöä. Porkkanan jäljittäminen aloitettiin, kun heräsi epäily siitä, että se voisi olla epidemian välittäjäelintarvike. Porkkanat oli ostettu pohjanmaalaiselta viljelijältä ja ne pesty, kuorittu ja toimitettu laitoskeittiöille kuorimolaitoksesta. Porkkanat olivat edellisen vuoden satoa ja varastoitu kasvatustilalla. Varastohallin lattialta otetuista sivelynäytteistä, multanäytteistä ja hallin lattialta löytyneistä porkkanoista todettiin Y. pseudotuberculosis. Potilas- ja ympäristönäytteet olivat DNA-profiililtaan identtisiä keskenään. Varastotilat pestiin ja desinfioitiin ennen uuden sadon varastointia.
Elokuussa Hyvinkään sairaalaan tuli 14 tuusulalaista lapsipotilasta vatsaoirein (kuume ja vatsakipu). Viideltä lapselta oli leikattu umpilisäke, mutta vain yhdellä varmistui lievä tulehdus. Myöhemmin kävi ilmi, että myös keravalaisia lapsia oli joutunut sairaalahoitoon vatsaoireiden vuoksi ja molempien kuntien terveyskeskuksiin oli hakeutunut kuumeisia, vatsakipuisia lapsia lääkärinhoitoon. Y. pseudotuberculosis eristettiin 83 sairastuneen ulostenäytteistä. Y. pseudotuberculosis -vasta-aineita todettiin 36/93 tutkitusta näytteestä.
Kyselytutkimus tartunnanlähteen varmistamiseksi toteutettiin Hyrylän koulukeskuksessa. Kyselyyn vastasi 835 henkilöä. Analyysi osoitti voimakkaimman yhteyden elokuun lopussa tarjolla olleen porkkanaraasteen ja sairastumisen välillä. Elintarvikkeiden jäljitystutkimuksissa todettiin, että Tuusulan ja Keravan kouluilla käytettiin samaa tuorevihannesten toimittajaa, joka toimitti kouluille kokonaisia, pilkottuja ja raastettuja kasviksia. Kouluille oli toimitettu porkkanaraastetta, joka oli valmistettu vuoden 2005 porkkanoista. Porkkana oli ollut käyttöhetkellä huonolaatuista ja osa oli hävitetty. Näytteeksi otettiin elintarvikenäytteitä kouluilta, sekä kasvisten käsittelylaitoksesta porkkanaa (ei samaa erää), porkkanan kuorimajätettä ja muita vihannesnäytteitä. Lisäksi otettiin puhtausnäytteitä tuotantotiloista, kuorimaritilästä, kuorimarummusta, porkkanoiden huuhteluvedestä, silmikointipöydästä, kasvistenkäsittelijän varaston lattialta ja porkkanoiden säilytyslaatikoista. Elintarvikenäytteistä ei eristetty Y. pseudotuberculosis -bakteeria. Kasvistenkäsittelijän varastoista otetuista näytteistä todettiin Y. pseudotuberculosis –bakteeri. Vasta kun varastotilat oli pesty ja desinfioitu kaksi kertaa, ei otetuista ympäristönäytteistä enää todettu Y. pseudotuberculosis -bakteeria.
2004
Vuoden 2004 kevään ja kesän aikana ilmeni laaja Yersinia pseudotuberculosis -bakteerin aiheuttama kaksihuippuinen epidemia, ensimmäinen maalis–huhtikuussa ja toinen kesä-heinäkuussa. Sairastuneita oli eniten Pohjanmaalla. Suurin osa sairastuneista oli lapsia ja nuoria. Huhtikuun alussa tapaukset ryvästyivät Haapavedellä ja suuri joukko koululaisia sairastui vatsatautiin. Kaikki olivat syöneet saman koulukeittiön valmistamia ruokia. Pääoireina sairastuneilla oli vatsakipua, ripulia ja kuumetta. Useilla sairastuneilla epäiltiin umpilisäkkeen tulehdusta ja kolme koululaista oli leikkauksessa. Kolmelta potilaalta varmistui ulosteviljelyssä Y. pseudotuberculosis. Epidemiologisen tutkimuksen perusteella sairastuneet olivat altistuneet merkittävästi enemmän porkkanan runsaalle syömiselle kuin verrokit. Tutkimus vahvisti epäilyksen siitä, että tuore porkkana olisi epidemian välittäjäelintarvike.
Porkkanan jäljittäminen aloitettiin välittömästi, kun heräsi epäily siitä, että se voisi olla kouluepidemian välittäjäelintarvike. Porkkanat olivat tulleet keskuskeittiöön tuorevihannesten esikäsittelylaitoksesta, jonne porkkanoita toimitti kaksi tilaa. Porkkanat tulivat laitokseen kokonaisina, pestyinä ja pussitettuina. Laitoksessa ne kuorittiin ja toimitettiin tilauksen mukaan joko kuorittuna tai raastettuna suurtalouskeittiöihin. Esikäsittelylaitokselta otettiin näytteeksi mm. porkkanan kuorimajätettä, porkkanaraastetta sekä sivelynäyte kuorimakoneen rummusta ja kuljettimesta. Kuljettimesta ennen kuorintaa otetusta näytteestä eristettiin Y. pseudotuberculosis -bakteeri. Kahdelta tilalta, jotka toimittivat porkkanaa kyseiseen laitokseen, otettiin näytteeksi pestyjä ja multaporkkanoita, porkkanoista valunutta pilaantumisnestettä sekä sivelynäytteitä pesu- ja pakkauskoneista. Toiselta tilalta otetuista multaporkkananäytteistä ja pilaantumisnesteestä eristettiin Y. pseudotuberculosis.
Epidemian syyksi varmistui kotimainen porkkana. Y. pseudotuberculosis -positiiviseksi varmistuneen tilan porkkanoita oli toimitettu suuria määriä alueen vähittäismyymälöihin ja suuren tukkuliikkeen kautta myös muualle Suomeen. Sairastuneiden kokonaismääräksi arvioitiin noin 1000–1500 henkeä.
2003
Toukokuun puolivälissä Kotkan keskussairaalassa kiinnitettiin huomiota kuumeileviin lapsiin, joilla oli voimakkaita vatsakipuja. Kaikki sairastuneet, suurin osa koululaisia tai päiväkotilapsia, olivat syöneet saman keskuskeittiön valmistamia lounaita. Epidemiologinen tutkimus tehtiin 76 henkilölle, joilla todettiin ulosteviljelyssä Yersinia pseudotuberculosis - bakteeri (41 tapausta) tai diagnosoitiin jälkitautina joko kyhmyruusu (35 tapausta) tai reaktiivinen artriitti (1 tapaus). Vertailuryhmä valittiin satunnaisotannalla koko 7 400 altistuneen henkilön joukosta. Epidemian syyksi osoittautui kotimaisesta porkkanasta valmistettu porkkanaraaste, joka oli saastunut jo porkkanoiden tuotantotilalla. Sairastumistapauksia todettiin myös Tampereella, jossa koulujen keskuskeittiö oli käyttänyt saman tilan porkkanoita. Y. pseudotuberculosis todettiin 114 henkilöllä. Sairastuneiden kokonaismääräksi arvioitiin laskennallisesti noin 840 henkeä.
2001
Touko-heinäkuun aikana todettiin Suomessa runsaasti Yersinia pseudotuberculosis -tapauksia (noin 100 sairastunutta). Tartunnan lähteeksi osoitettiin kiinankaali.
Talousvesivälitteiset epidemiat
Ei todettuja talousvälitteisiä epidemioita vuodesta 2000.
*) Kuvaa ei päivitetä vuoden 2020 jälkeen. Uusimmat luvut löytyvät Ruokaviraston Tutkimus- ja valvontatietopalvelusta.