Eläinten antibioottien käyttö Suomessa jatkoi laskuaan vuonna 2025 ja saavutti koko seurannan historian alimman tason, selviää tuoreesta Ruokaviraston, Fimean ja Helsingin yliopiston yhteisestä FINRES-Vet 2025 -raportista. Myös seuraeläimille tarkoitettujen antibioottitablettien myynti väheni edelleen. Kokonaisuutena tuotantoeläinten ja elintarvikkeiden antibioottiresistenssitilanne säilyi Suomessa hyvänä.
Kotimaisista tuotantoeläimistä eristettyjen zoonoottisten bakteerien, salmonellojen ja kampylobakteerien, resistenssitilanteessa ei havaittu merkittäviä muutoksia aiempaan. Salmonelloja esiintyy tuotantoeläimissä vain vähän, ja ne ovat olleet pääosin herkkiä kaikille tutkituille antibiooteille.
Broilereista eristettyjen Campylobacter jejuni -bakteerien siprofloksasiiniresistenssi jatkoi vuodesta 2022 alkanutta nousevaa suuntausta ja oli 12 prosenttia vuonna 2025. Myös tetrasykliiniresistenssi lisääntyi noin 10 prosenttiin vuonna 2025. Kyseisille antibiooteille resistenttien broileri-C. jejuni -kantojen osuuksissa havaittiin merkittävää vaihtelua jo 2010-luvulla. Sikojen Campylobacter coli -bakteerien resistenssi siprofloksasiinille on puolestaan vähentynyt vuodesta 2021 lähtien. Vuonna 2025 noin neljäsosa tutkituista kannoista oli siprofloksasiinille resistenttejä.
Eläimille tautia aiheuttavien bakteerien resistenssissä vaihtelua
Tuotantoeläinten taudinaiheuttajien osalta resistenssitilanne vaihteli. Porsaiden vieroitusripulia aiheuttavien E. coli -bakteerien resistenssitilanne on edelleen huolestuttava, sillä resistenssi on yleistä useille antibioottiryhmille. Nykytila korostaa infektioiden ennaltaehkäisyn tärkeyttä ja tarvetta pitää antibioottihoidot mahdollisimman vähäisinä. Hoidoissa tulee käyttää vain taudinaiheuttajien herkkyysmäärityksen perusteella tehokkaiksi todettuja antibiootteja. Sen sijaan nautojen hengitystietulehduksia aiheuttavat bakteerit olivat edelleen pääosin herkkiä kaikille tutkituille antibiooteille. Eniten resistenssiä todettiin Pasteurella multocida -bakteerilla, pääasiassa oksitetrasykliinille. Broilereiden kolibasilloositapauksista eristettyjen Escherichia coli -bakteerien ampisilliiniresistenssi väheni reilusta 30 prosentista 17 prosenttiin vuonna 2025.
Seuraeläimistä eristettyjen bakteerien resistenssitilanteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Koirien infektionäytteistä eristettyjen ESBL-bakteerien osuus on kuitenkin kasvanut vuodesta 2022 lähtien, vaikka taso on edelleen matala. Vuonna 2025 ESBL-bakteereita todettiin 3,1 prosentissa tutkituista näytteistä.
Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavia bakteereita edelleen vähän
Laajakirjoisia beetalaktamaaseja (ESBL/AmpC) tuottavia E. coli -bakteereita esiintyy suomalaisissa tuotantoeläimissä ja niistä saatavassa lihassa vain vähän. Näiden bakteerien esiintyvyys teurassioissa pysyi alhaisena ja oli noin 3 prosenttia, mikä oli vähemmän kuin kahtena aiempana seurantavuonna 2021 ja 2023. Vähittäiskaupan sian- ja naudanlihasta ei todettu lainkaan ESBL/AmpC-bakteereita vuonna 2025. Kuten aiempinakaan vuosina, karbapenemaasia tuottavia bakteereita ei todettu lainkaan tuotantoeläimissä eikä niistä saatavassa lihassa.
Myös sikojen E. coli -indikaattoribakteerien resistenssitilanne säilyi hyvänä. Indikaattoribakteerit kuvastavat antibioottien käytön vaikutuksia bakteerien resistenssiin. Täysin herkkiä E. coli -kantoja oli 74 prosenttia, mikä tarkoittaa nousua vuoden 2023 notkahduksen jälkeen. Samalla yhdelle tai kahdelle antibiootille resistenttien kantojen osuus väheni.
Seurannan tulokset osoittavat, että Suomen pitkäjänteinen työ antibioottien vastuullisen käytön edistämiseksi tuottaa edelleen tulosta. Samalla korostuvat infektioiden ennaltaehkäisyn merkitys sekä tarve jatkaa antibioottien harkittua ja maltillista käyttöä.
Lue lisää FINRES-Vet 2025 -raportista
Lue lisää antibioottiresistenssitilanteesta Euroopassa ja Suomessa (Zoonoosikeskuksen uutinen 28.10.2026)
Lue lisää resistenssiseurannan tuloksista Zoonoosikeskuksen sivuilta
Lisätietoa MRSA-bakteerien esiintyvyydestä teurassioissa (julkaistu 6.3.2026)
Lue bakteerien mikrobilääkeresistenssistä Suomessa - Finres 2025 (THL)
Lisätietoja resistenssituloksista:
Suvi Nykäsenoja, johtava tutkija
sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Lisätietoja antibioottien kulutuksesta:
Katariina Kivilahti-Mäntylä, eläinlääkäri
sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@fimea.fi