Borrelioosi on Borrelia burgdorferi sensu lato –kompleksiin kuuluvien bakteerilajien aiheuttama vektorivälitteinen tauti (tunnetaan myös nimillä Lymen borrelioosi tai Lymen tauti). Bakteerilajikompleksiin kuuluu useita eläimille ja ihmisille tautia aiheuttavia bakteerilajeja/- alalajeja, joista Suomessa esiintyy ainakin kolmea.
Suomessa taudin vektoreina toimivat lähinnä Ixodes ricinus -ryhmään kuuluvat puutiaiset eli punkit sekä I. persulcatus eli taigapunkki, joiden suolessa bakteerit lisääntyvät. Pienet jyrsijät ovat borrelian varsinaisia isäntiä, mutta bakteeri tarttuu myös isoihin nisäkkäisiin. Luonnonvaraiset eläimet ylläpitävät tartuntaa sairastumatta itse. Näiden eläinten esiintymistiheys vaikuttaa ratkaisevasti taudin esiintymiseen.
Borrelioosi ihmisissä
Borrelia -bakteeri voi tarttua punkinpureman kautta ihmiseen aiheuttaen borrelioosiksi kutsutun infektiotaudin. Taudin alkuvaiheessa ilmenee tavallisimmin punoittava ja laajeneva ihottuma. Hoitamattomana tartunta voi johtaa myöhäisborrelioosiin, joka voi oireilla monin tavoin.
Suomessa borrelioositapausten määristä on saatavilla tietoa sekä avosairaanhoidon rekisteristä että laboratoriovarmennetujen löydösten perusteella. Vuosittain avosairaanhoidossa on diagnosoitu noin 7000–8000 (alkuvaiheen borrelioosi) tapausta ja laboratoriovarmennettuja (myöhäisvaiheen borrelioosi) tapauksia on ilmoitettu noin 2000–3000. Alkuvaiheen borrelioosia on esiintynyt ihmisillä eniten loppukesällä.
Borreliatapausten määrä on kasvanut tasaisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Kasvaneisiin tartuntamääriin vaikuttaa taudinaiheuttajan, vektorin ja isäntäeläinten esiintymisen lisäksi myös muun muassa ihmisen käyttäytyminen. Raportoitujen tapausmäärien nousuun vaikuttaa osaltaan myös se, että taudin diagnostiikka on vuosien aikana kehittynyt ja tietämys taudista lisääntynyt.
Kuva: Laboratorioiden ilmoittamat borrelioositapaukset väestössä vuodesta 2000 (pdf)
Borrelioosi eläimissä
Borrelioosia on todettu monilla eläinlajeilla kuten koirilla, kissoilla, hevosilla, naudoilla ja lampailla, kuitenkin eniten koirilla ja hevosilla. Tauti ei leviä sairastuneista eläimistä ilman punkin välitystä eteenpäin. Taudin esiintymisestä Suomessa eläimillä ei ole tilastotietoa, sillä tartunnoista ei velvoiteta ilmoittamaan viranomaisille. Eläimillä kuitenkin todetaan borrelian vasta-aineita, minkä perusteella niillä tiedetään esiintyvän tartuntoja.
Ruokavirastoon vuosina 2000–2019 tutkittavaksi lähetetyistä näytteistä borrelian vasta-aineita todettiin lähes 6 % koirista ja lähes 14 % hevosista. Eläinten borrelioosiin liittyvät tutkimukset Ruokavirastossa ovat vähentyneet, eikä vasta-aineita ole tutkittu 2020-luvulla. Terveitä koiria koskevassa tutkimuksessa (Pérez Vera ym. 2014), borrelian vasta-aineita osoitettiin reilulla 2 % koirista Manner-Suomessa, mutta Ahvenanmaalla niiden osuus oli selvästi korkeampi, 20 %.
Borrelioosin merkitys Suomessa
Borrelioosi on ihmisten terveyden kannalta huomattava zoonoosi Suomessa. Taudin yleisyyttä ja merkitystä Suomessa kotieläimillä, lähinnä koirilla ja hevosilla, ei hyvin tunneta.
Lähteet
Pérez Vera C, Kapiainen S, Junnikkala S, Aaltonen K, Spillmann T, Vapalahti O. (2014). Survey of selected tick-borne diseases in dogs in Finland. Parasit Vectors. 2014 Jun 23;7:285.
doi: 10.1186/1756-3305-7-285. PMID: 24957468; PMCID: PMC4074585