Q-kuumeen aiheuttaja on solunsisäinen Coxiella burnetii -bakteeri. Ihmisten lisäksi Q-kuume voi esiintyä lähes kaikilla eläinlajeilla. Bakteeri leviää ympäristöön eläinten eritteistä. Eläinten eritteiden tai maaperän kuivuessa bakteeri voi levitä esimerkiksi tuulen mukana ja päätyä hengitysilmaan aerosoleina. Bakteerin itiön kaltainen muoto on kestävä ja se voi säilyä ympäristössä vuosia. C. burnetii -bakteeria on löydetty myös puutiaisista, joten ne voivat olla bakteerin potentiaalisia vektoreita. Taudinaiheuttamiskyky vaikuttaisi olennaisesti eroavan eri C. burnetii kantojen välillä, ja ihmisille eniten tartuntoja aiheuttavat pienillä märehtijöillä esiintyvät bakteerityypit.
Q-kuume ihmisissä
Q-kuume aiheuttaa ihmisille flunssan kaltaisia oireita, keuhkokuumeen tai maksatulehduksen. Tartunta voi olla myös oireeton ja hoitamattomana kroonistua. Pienet märehtijät ovat merkittävin tartunnanlähde. Yleisimmin tartunta tapahtuu aerosoleina hengitysteiden kautta. Saastuneen pastöroimattoman maidon tai punkin pureman välityksellä tapahtuvat tartunnat voivat olla myös mahdollisia.
Laboratoriossa todetut Q-kuumetapaukset ilmoitetaan tartuntatautirekisteriin. Suomessa ei ole vahvistettu yhtään kotoperäistä Q-kuumetartuntaa. 2000-luvulla ihmisillä todettuja tapauksia on ilmoitettu tartuntatautirekisteriin 0–5 vuodessa. Oletettavasti nämä tartunnat ovat ulkomailla saatuja.
Kuva. Ilmoitetut Q-kuumetapaukset väestössä vuodesta 2000 (pdf)
Coxiella burnetii elintarvikkeissa
Saastuneen pastöroimattoman maidon välityksellä tapahtuvat tartunnat ovat mahdollisia, mutta erittäin harvinaisia. Tartunta voidaan ehkäistä välttämällä pastöroimattoman maidon nauttimista. Elintarvikkeita ei ole varsinaisesti C. burnetiin varalta Suomessa tutkittu. Yksittäisten karjojen tankkimaidossa on muiden tutkimusten yhteydessä todettu C. burnetii -bakteeri.
Q-kuume eläimissä
C. burnetii -tartuntaa esiintyy pääasiassa märehtijöissä (nauta, lammas ja vuohi), harvemmin muissa eläimissä. Eläimissä tartunta on usein oireeton. Niin oireelliset kuin oireettomatkin eläimet voivat erittää bakteeria. Tartunta voi aiheuttaa etenkin märehtijöillä luomisia (ennenaikaisia poikimisia), heikkoja vastasyntyneitä tai hedelmällisyyshäiriöitä.
Vuonna 2008 C. burnetiin vasta-aineita todettiin ensimmäistä kertaa Suomessa maidontuotantotilan lehmillä. Jatkoselvityksissä yksittäisten lehmien maidossa todettiin myös C. burnetii –bakteeri. Tämän jälkeen C. burnetii vasta-aineita on todettu noin 30 märehtijätilalla, mutta kliinistä tautia ja Q-kuumeen aiheuttamia luomisia ei ole eläimillä Suomessa todettu. Vasta-ainetutkimus on sisältynyt muun muassa luoneille eläimille tarkoitettuun tutkimuspakettiin. Lisäksi C. burnetii -vasta-aineita on tutkittu vuosina 2010, 2018 ja 2024 kohdentaen sellaisiin lypsylehmäkarjoihin, joilla oli edellisenä vuonna esiintynyt luomisia. C. burnetii -vasta-aineita on todettu kerran myös vuohella.
C. burnetii -vasta-aineiden esiintyvyyttä lypsylehmillä selvitettiin vuonna 2009 tutkimalla 10 % Suomen lypsylehmäkarjoista, joista C. burnetii- vasta-aineita todettiin 0,2 prosentilla. Yksittäiset positiiviset karjat sijaitsivat Etelä- ja Länsi-Suomessa. Vuosina 2018 ja 2025 selvitys toistettiin tutkimalla 7 % ja 9 % Suomen lypsylehmäkarjoista, joista 1,2 prosentilla todettiin vasta-aineita. Vuonna 2018 tutkittiin 16 % emolehmäkarjoista, joista vasta-aineita todettiin 1,2 prosentilla. Emolehmäselvitys toistettiin vuonna 2025, jolloin vasta-aineita ei todettu.
Vuonna 2010 selvitettiin C. burnetii -vasta-aineiden esiintyvyyttä pienmärehtijöillä. Selvityksessä tutkittiin 18 % Suomen lammas- ja vuohikatraista, eikä vasta-aineita todettu. C. burnetii -vasta-aineiden esiintyvyyttä pienmärehtijöillä selvitettiin myös vuonna 2018 tutkimalla 7 % lammas- ja vuohikatraista. Vasta-aineita todettiin yhdellä lammaskatraalla, vuohien näytteissä vasta-aineita ei todettu. Selvitys toistettiin myös vuonna 2025, jolloin vasta-aineita ei todettu.
Q-kuumeen vasta-aineiden esiintyvyydestä muilla eläinlajeilla Suomessa ei ole tietoa.
Q-kuumeen merkitys Suomessa
Q-kuumetaudilla ei ole terveydellistä merkitystä Suomessa. Ihmisillä todetut tartunnat ovat todennäköisimmin ulkomailla saatuja, eikä eläimillä ei ole Suomessa todettu kliinistä Q-kuumetautia. Suomessa esiintyvän C. burnetii -bakteerin mahdollisesta taudinaiheuttamiskyvystä ei ole tietoa.