Q-kuumeen aiheuttaja on solunsisäinen Coxiella burnetii –bakteeri. Q-kuume on zoonoosi (voi tarttua eläimistä ihmisiin) ja sitä voi esiintyä lähes kaikilla eläinlajeilla. Tartuntoja on todettu niin tuotantoeläimillä (muun muassa nauta, lammas, vuohi), kotieläimillä (muun muassa kissat ja koirat) kuin villieläimilläkin (muun muassa linnut).
Taudin oireet
Eläimissä tartunta on usein oireeton. Oireettomat eläimet voivat kuitenkin erittää bakteeria mm. maitoon tai synnytysteiden eritteisiin. Tartunta voi aiheuttaa etenkin märehtijöillä luomisia (ennenaikaisia poikimisia), heikkoja vastasyntyneitä tai hedelmällisyyshäiriöitä. Ihmisissä tartunta voi olla oireeton tai aiheuttaa vakavuudeltaan vaihtelevan kuumetaudin.
Taudinmääritys ja näytteenotto
Tartunta voidaan määrittää osoittamalla C. burnetii -vasta-aineita muun muassa seerumista ja maidosta tai osoittamalla aiheuttaja molekyylibiologisin menetelmin.
Leviäminen
Infektoituneet eläimet voivat erittää bakteeria pitkiäkin aikoja. Toisaalta eritys on usein ajoittaista ja voimakkain erittyminen liittyy usein synnytykseen (jälkeiset, sikiövedet, sikiö). Bakteeri leviää eläimestä toiseen eritteiden, aerosolin tai vertaimevien niveljalkaisten (esimerkiksi punkkien) välityksellä. Bakteeria voi päätyä myös tartunnan saaneen lehmän maitoon. Bakteerin pienisoluinen muoto on kestävä ja se voi levitä esimerkiksi tuulen mukana.
Vastustaminen ja ehkäisy
Q-kuume luokitellaan EU-lainsäädännön mukaan E-luokan eläintaudiksi (EU 2018/1882), eli sen esiintymistä seurataan. Jos eläinlääkäri, eläimen omistaja tai joku muu eläinten kanssa työnsä tai harrastuksensa vuoksi tekemisissä oleva henkilö epäilee tai toteaa eläimellä Q-kuume-tartuntaa pitää hänen ilmoittaa siitä virkaeläinlääkärille mahdollisimman pian. Virkaeläinlääkärin on myös ilmoitettava terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille eläimestä, jonka on todettu erittävän Q-kuumeen aiheuttajabakteeria. Lisätietoa tautien ilmoitusvelvollisuuksista löytyy sivuiltamme.
Q-kuume ei ole eläintautilainsäädännön perusteella vastustettava eläintauti, joten sen toteaminen ei johda eläinten siirtorajoituksiin tai muihin toimenpiteisiin tilalla. Koska Q-kuume voi levitä maidon välityksellä, pastöroimatonta maitoa ei tulisi käyttää, etenkään raskaana olevien. Erityisesti poikimistilojen hygieniaan on hyvä kiinnittää huomiota, sillä synnytyseritteet voivat sisältää suuria määriä bakteeria. Luodut (abortoituneet) sikiöt ja jälkeiset tulee hävittää nopeasti.
Esiintyminen
C. burnetii -tartuntaa esiintyy maailmanlaajuisesti. Vain Uusi Seelanti on tartunnasta vapaa. Vuonna 2008 löydettiin eläinten vientiin liittyvässä tutkimuksessa Q-kuume vasta-aineita suomalaisella lypsykarjatilalla ja jatkoselvityksissä tilalla todettiin Q-kuumeen aiheuttaja C. burnetii-bakteeri. Taudin oireisiin perustuvia Q-kuume-epäilyjä ei ole koskaan todettu eläimillä Suomessa. Q-kuume vasta-ainetutkimus kuuluu luoneille eläimille tarkoitettuun verinäytetutkimuspakettiin, lisäksi vasta-aineiden esiintyvyyttä on selvitetty tautiseurantanäytteistä 2009–2010 sekä 2018.
Vuonna 2009–2010 toteutettiin kartoitustutkimus, jossa tutkittiin n. 14 % lypsykarjoista Q-kuumeen vasta-aineiden varalta, näistä 0,2 %:lla todettiin vasta-aineita. Kaikki lammastiloilta (n. 250 tilaa) otetut näytteet olivat negatiivisia. Tilanne Q-kuumeen suhteen on pysynyt Suomessa hyvänä ja v. 2018 otantatutkimuksessa esiintyvyys lypsykarjoissa oli edelleen alle 1 %. Vain yhdellä lammastilalla todettiin vasta-aineita. Verrattuna muihin pohjoismaihin kuten Ruotsiin ja Tanskaan, Suomessa Q-kuume vasta-aineiden esiintyvyys lypsykarjoissa on selvästi alhaisempi. Pohjoismaista Tanskassa tartunta on yleinen (yli 60% tiloista).
Q-kuume vasta-aineiden esiintyvyydestä muilla eläinlajeilla ei Suomessa ole tietoa.