Lohikalojen tarttuvaa vertamuodostavan kudoksen kuoliotautia IHN (infectious haematopoietic necrosis) todettiin Suomessa vuonna 2021 yhteensä viidessä Ahvenenmaalla sijaitsevassa kalojen pitopaikassa. Ensimmäinen tartunta todettiin 27.5.2021 ja viimeisin 22.10.2021. Tartunnat olivat peräisin tanskalaisilta kalanviljelylaitoksilta, joista kevään 2021 aikana toimitettiin kaloja jatkokasvatettavaksi Ahvenanmaalle kahteen pitopaikkaan. Kolmas, neljäs ja viides tartuntapitopaikka saivat tartunnan ihmistoiminnan välityksellä tai vesiteitse näistä pitopaikoista.
Kaikkien tartuntapitopaikkojen IHN-taudille alttiit kalat teurastettiin tai lopetettiin ja kalusto ja välineistö pestiin ja desinfioitiin viruksen hävittämiseksi. Saneerauksen jälkeen tartuntapitopaikkoja pidettiin tyhjillään IHN-taudille alttiista kalalajeista. Normaali kalankasvatus aloitettiin saneeratuissa pitopaikoissa uudelleen keväällä 2022.
Tietoa Tanskan IHN-epidemiasta löytyy tästä linkistä.
Rajoitusvyöhyke
Saneerattujen tartuntapitopaikkojen ympärillä on edelleen voimassa rajoitusvyöhyke (valvontavyöhyke) ja sitä koskevat rajoitukset. Samalla alueella astui 12.4.2022 voimaan myös EU:n lainsäädännön mukainen hävittämisohjelma taudista vapaan aseman palauttamiseksi. Vyöhyke ja hävittämisohjelma-asema säilyvät alueella, kunnes taudin hävitystoimien onnistuminen on varmistettu kaksivuotisen seurantaohjelman avulla.
Vyöhykeen pitopaikkoja seurataan kunnaneläinlääkärin tarkastuksin ja näytteenotoin.
Alla on lueteltu rajoituspäätöksen kiellot ja määräykset, sekä suositeltuja toimintatapoja. Rajoitusvyöhykepäätös ja päätöksen tarkka sisältö löytyvät "lisätietoa" -kohdasta.
1.Vyöhykkeellä sijaitsevista vesiviljelyeläinten pitopaikoista vastuussa olevien toimijoiden on seurattava vesiviljelyeläinten terveydentilaa ja kuolleisuutta ja eläintautilain 19§ mukaisesti ilmoitettava luetteloidun eläintaudin epäilystä eläinterveysviranomaiselle. Kalastokirjanpito tulee epitää ajan tasalla.
2. Rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevien pitopaikkojen kalat, joilla IHN -tautia epäillään tai joilla se on todettu, tulee eristää muista viljellyistä sekä luonnonvaraisista kaloista, siten kuin se on mahdollista.
3. IHN-taudille herkkien lajien (kirjolohi, lohi, nieriä, puronieriä, harmaanieriä, taimen, hauki) ja tautia levittämään kykenevien lajien* sekä niiden sukusolujen siirtäminen perkaamattomina pitopaikoista pois on kielletty muualle, paitsi perattavaksi vyöhykkeellä sijaitsevaan perkaamoon.
4. Rehun ja desinfioimattomien välineiden siirto pois rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevista pitopaikoista on kielletty.
5. Vain oireettomien kalojen perkuu elintarvikkeeksi on sallittu. Tartunnan leviämisen estämiseksi perkuussa tulee pitää erityistä huolta hygieniasta.
6. Vyöhykkeellä sijaitsevien pitopaikkojen vesiviljelyeläimistä saadut sivutuotteet on hävitettävä tavalla, josta ei aiheudu taudin leviämisen vaaraa. Taudin vaaraa ei katsota aiheutuvan sivutuotteista, jotka on esimerkiksi käsitelty hapolla siten, että aineksen pH on kauttaaltaan alle 4 tai kuumennettu kauttaaltaan 70 asteen lämpötilaan 60 minuutin ajaksi.
7. Vyöhykkeen pitopaikoissa käyvien henkilöiden on huolehdittava suojavaatteiden käytöstä sekä varusteiden asianmukaisesta puhdistuksesta ja desinfektiosta.
Desinfiointiaineena voi käyttää esimerkiksi Parvocide H Plus, Virkon-S tai vastaavia valmisteita. Huomioi tarvittaessa, että valmiste tehoaa myös alhaisessa lämpötilassa (esim. Parvocide H Plus). Varusteet voi desinfioida myös pitämällä pestyjä varusteita tunti kuumassa saunassa tai kuivauskaapissa (vähintään + 70 °C). Saunan käytössä tulee huomioida paloturvallisuus.
8. Kaikki kuljetusvälineet, joita on käytetty vesiviljelyeläinten tai niistä saatavien sivutuotteiden kuljetukseen rajoitusvyöhykkeellä on pestävä ja desinfioitava lastin purkamisen jälkeen, ennen kuin kuljetusvälinettä käytetään uudelleen. Poikkeuksena vyöhykkeen sisällä sijaitsevien pitopaikkojen (ml. perkaamot) kahdenväliset, peräkkäiset kuljetukset saa tehdä ilman kuljetusvälineen pesua ja desinfiointia kuljetusten välillä.
Pesu ja desinfiointi tulee tehdä niin kaukana tai muuten erotettuna kalanviljelylaitoksista, perkaamoista ja luonnonvesistä, ettei tartunnan leviäminen pestyyn tai desinfioituun kalustoon tai pesuvesien myötä viljeltyihin tai luonnonvaraisiin kaloihin ole mahdollinen.
Kuljetuskaluston ja -välineistön pinnat, letkut, suojavaatteet ja kaikki välineet, jotka ovat olleet kosketuksissa kalojen tai veden kanssa, tulee pestä puhtaiksi ennen desinfiointia. Pesu tulee suorittaa vähintään +60 °C vedellä ja emäksisellä pesuaineella huolellisesti, sillä desinfiointiaineet eivät toimi likaisilla pinnoilla. Pesun jälkeen kaikki pinnat ruiskutetaan IHN-virukseen tehoavalla desinfiointiaineella (esimerkiksi Parvocide H Plus tai Virkon S) ja annetaan desinfiointiaineen vaikuttaa pakkausohjeen mukainen aika. Myös desinfiointi esim. kuuman höyryn avulla on sovelias. Desinfiointiaineita käytettäessä noudata annettuja käyttöturvallisuusohjeita.
9. Rajoitusvyöhykkeellä saa kalastaa normaalisti, mutta kalastajien tulee huolehtia veneiden, kalastusvälineiden ja muiden veden ja kalojen kanssa kosketuksissa olleiden tarvikkeiden huolellisesta desinfioinnista ennen alueelta poistumista. Lisätietoja löydät sivulta ohjeita kalastajille.
* Ks. liite: luetteloidut lajit (oikea palkki)
Kartta rajoitusvyöhykkeestä (valvontavyöhyke). Samalla alueella on voimassa EU-lainsäädännön mukainen hävittämisohjelma.
Poikkeusluvat
Ahvenanmaan maakuntahallitus voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksia vyöhykkeellä noudatettavista kielloista ja toimenpiteistä eläintautilain 29 §:n mukaisesti.