IHN Suomessa 2022

Lohikalojen IHN-tautia todettiin uudelleen Ahvenanmaalla kesällä 2022. Virustauti löydettiin tuolloin Eckerössä sijaitsevan kiertovesilaitoksen kirjolohista. Virus on samaa tyyppiä kuin kesällä 2021 Ahvenanmaalta löydetty virus (IHN Suomessa 2021) ja Tanskan epidemiassa esiintyvä virus.  Eckerön tartunnan alkuperä ei kuitenkaan ole selvinnyt. Kesän ja syksyn 2021 tartuntapitopaikat sijaitsevat etäällä Eckerön tartuntapitopaikasta eikä kaloja ole siirretty näiden pitopaikkojen välillä. Eckerön tartuntapitopaikkaan on tuotu useita eriä kirjolohia tanskalaiselta, IHN-vapaalta kalanviljelylaitokselta mutta myös eräistä muista maista. 

Ruokavirasto on perustanut taudin löytöpaikan ympärille rajoitusvyöhykkeen, jonka alueella rajoitetaan mm. kalojen siirtoja. Pitopaikan kaikki kalat on teurastettu tai lopetettu ja kasvatustilat on puhdistettu ja desinfioitu. Kalankasvatus voidaan aloittaa uudelleen maaliskuun alussa 2023. Vyöhykkeen alueella aloitetaan EU:n lainsäädännön mukainen kahden vuoden seurantaohjelma IHN-vapaan aseman palauttamiseksi. Alueen IHN-rajoituksista voidaan luopua aikaisintaan talvella 2024/2025.

IHN ei tartu ihmisiin. Uudesta IHN-tapauksesta huolimatta Ahvenmaalla voi kalastaa ja syödä kalaa normaalisti. Kalastajia kehotetaan kuitenkin huolehtimaan kalastusvälineiden desinfioinnista liikuttaessa alueelta toiselle (Ohjeita kalastajille). IHN-virus kuolee kuivassa ja lämpimässä ja siihen tehoavat useat desinfiointiaineet. Pakastaminen ei tapa virusta. Sairaista kaloista tulee ilmoittaa kunnaneläinlääkärille.

Rajoitusvyöhyke

Tartuntapitopaikan ympärille on 22.6.2022 perustettu Ruokaviraston päätöksellä rajoitusvyöhyke. Vyöhykkeen rajat käyvät ilmi oheisesta kartasta.

Kunnaneläinlääkäri tarkastaa säännöllisesti kaikki rajoitusvyöhykkeen pitopaikat ja ottaa tarvittavat näytteet. 

Alla on lueteltu rajoituspäätöksen kiellot ja määräykset sekä sallittuja tai suositeltuja toimintatapoja. Rajoitusvyöhykepäätös ja päätöksen tarkka sisältö löytyvät lisätietoja -kohdasta.

Rajoitusvyöhykkeellä noudatettavat siirtokiellot

Alla olevissa toimenpiteissä on huomioitava, että lajiluetteloa päätöksen liitteessä 2 noudatetaan 4.7.2022 saakka ja liitteessä 3 olevaa luetteloa alkaen 5.7.2022.

1. IHN-taudin osalta luetteloituihin lajeihin (ks. liite 2 tai 3) kuuluvien kalojen siirtäminen perkaamattomana pois pitopaikoista on kielletty, paitsi samalla rajoitusvyöhykkeellä sijaitseviin perkaamoihin.

2. IHN-taudin osalta luetteloituihin lajeihin kuuluvien kalojen siirtäminen vyöhykkeellä sijaitseviin pitopaikkoihin on kielletty.

3. Rehun ja välineiden siirtäminen pois rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevista pitopaikoista on kielletty.

4. Vyöhykkeellä sijaitsevien pitopaikkojen vesiviljelyeläimistä saadut sivutuotteet on hävitettävä tavalla, josta ei aiheudu taudin leviämisen vaaraa. Taudin vaaraa ei katsota aiheutuvan sivutuotteista, jotka on esimerkiksi käsitelty hapolla siten, että aineksen pH on kauttaaltaan alle 4 tai kuumennettu kauttaaltaan 70 asteen lämpötilaan 60 minuutin ajaksi.

Sivutuotteiden käsittelyvaatimus ei koske sivutuotteiden siirtoja, jotka viranomainen tekee taudin hävitystoimien yhteydessä.

Rajoitusvyöhykkeellä toteutettavat toimenpiteet tartunnan leviämisen estämiseksi

5. Vyöhykkeellä sijaitsevista vesiviljelyeläinten pitopaikoissa vastuussa olevien toimijoiden on seurattava vesiviljelyeläinten terveydentilaa ja kuolleisuutta ja eläintautilain 19 §:n mukaisesti ilmoitettava luetteloidun eläintaudin epäilystä eläinterveysviranomaiselle.

6. Tartunnan saaneissa pitopaikoissa ja muissa rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevissa pitopaikoissa olevat tartunnan saaneet kalat ja kalat, joihin kohdistuu tautiepäily, tulee pyrkiä eristämään muista luonnonvaraisista sekä viljellyistä kaloista, jos se on teknisesti mahdollista.

7. Vesiviljelyeläinten pitopaikoissa käyvien henkilöiden on huolehdittava suojavaatteiden käytöstä sekä varusteidensa asianmukaisesta puhdistuksesta ja desinfektiosta.

Desinfiointiaineena voi käyttää esimerkiksi Parvocide H Plus, Virkon-S tai vastaavia valmisteita. Huomioi tarvittaessa, että valmiste tehoaa myös alhaisessa lämpötilassa (esim. Parvocide H Plus). Varusteet voi desinfioida myös pitämällä pestyjä varusteita tunti kuumassa saunassa tai kuivauskaapissa (vähintään + 70 °C). Saunan käytössä tulee huomioida paloturvallisuus.

Kuljetusvälineiden desinfiointi

8. Kaikki kuljetusvälineet, joita on käytetty rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevista pitopaikoista peräisin olevien vesiviljelyeläinten taikka niistä saatujen sivutuotteiden kuljetukseen on pestävä ja desinfioitava lastin purkamisen jälkeen. Ks. ohje kuljetuskaluston desinfioinnista. 

Rajoitusvyöhykkeellä noudatettavista kielloista ja toimenpiteistä poikkeaminen

Ahvenanmaan maakunnan hallitus voi yksittäistapauksessa myöntää vyöhykkeellä noudatettavista kielloista ja toimenpiteistä poikkeuksia eläintautilain 29 §:n mukaisesti.

 

Sivu on viimeksi päivitetty 20.1.2023