Ruokavirasto rakentaa afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi väliaikaisen sähköaidan tartuntavyöhykkeen ydinalueen ympärille. Aidan rakentaminen aloitetaan loppuvuonna 2026, ja sen odotetaan olevan valmis maaliskuussa 2027.
Aidan tarkoituksena on ohjata villisikojen liikkumista ja tukea taudin torjuntaa. Aita on osa afrikkalaisen sikaruton torjuntatoimia yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa.
Suunniteltu aita on kevyt sähköaita, jonka tämänhetkinen linjaus kulkee tie- ja rata-alueiden yhteydessä valtion ja kuntien omistamilla maaosuuksilla. Aita ei estä ihmisten tai muiden eläinten kuin villisikojen liikkumista, ja sen yhteyteen rakennetaan kulkua varten portteja ja muita läpikulkupaikkoja. On mahdollista, että myöhemmin rakennetaan toinen aitalinja noin 3–5 km ensimmäisen ulkopuolelle, mutta siitä ei ole tehty periaate- tai rahoituspäätöstä.
Tälle sivulle kootaan tietoa hankkeen etenemisestä. Usein kysyttyihin kysymyksiin aidasta löydät vastaukset sivun UKK-osiosta.
Yleistä
Aidan tarkoitus on ruokintaan yhdistettynä hidastaa tartunnan saaneiden villisikojen siirtymistä taudittomille alueille. Samoin hidastetaan terveiden villisikojen siirtymistä aidatulle alueelle, jossa tartuntaa esiintyy. Aidatulta ydinalueelta pyritään poistamaan kaikki elävät villisiat ja villisian raadot ja sen jälkeen alue pidetään tyhjänä villisioista riittävän pitkään, jotta ASF-virus häviää luonnosta. Useassa Euroopan maassa saadut kokemukset osoittavat, että aitaaminen on tehokas osa afrikkalaisen sikaruton hävittämisstrategiaa.
Aidan lisäksi
- villisikaraatoja etsitään ja poistetaan aktiivisesti koko tartunta-alueella
- aidatulla alueella villisikoja poistetaan järjestelmällisesti
- villisikojen liikkumista hallitaan ruokinnalla
- tartunta-alueen ulkopuolella metsästetään tehostetusti.
Näiden toimien tavoitteena on hävittää tauti alueelta kokonaan.
Aita rakennetaan tartuntavyöhykkeen ydinalueen ympärille. Aita kulkee kokonaan Väyläviraston hallinnoimilla maantie- ja rata-alueilla Virolahdelta Miehikkälän ja Muurikkalan kautta Simolaan, josta Vainikkalan raja-asemalle. Suunnitellun linjauksen pituus on noin 83 kilometriä. Pituus ja linjaus voivat muuttua, jos ydinalueen rajoja joudutaan muuttamaan.
Ensisijaisesti aita pyritään sijoittamaan valtion omistamille tie- ja rata-alueille. Tavoitteena on hyödyntää olemassa olevia liikennekäytäviä ja vähentää vaikutuksia yksityisiin maa-alueisiin.
Aidan päätarkoitus on hallita paikallista leviämisriskiä tartunta-alueella. Aita ei estä villisikojen liikkumista itärajan yli. Aita voi kuitenkin osaltaan tukea rajat ylittävän villisikaliikenteen hallintaa, johon tarkempia toimia suunnitellaan myöhemmin.
Suunniteltu väliaikainen aita on n. 120 cm korkea kaksilankainen sähköaita. Aidassa on neljä lankatasoa. Se rakennetaan noin 3–4 kilometrin mittaisista osuuksista, joilla jokaisella on oma akkukäyttöinen sähköpaimen.
Sähköaita on suunniteltu toimimaan myös talviolosuhteissa, lumessa ja roudassa. Lumipeitteen aikana alimmat aitalangat voidaan kytkeä pois sähkövirrasta.
Linjauksen kokonaiskustannusarvio on yli miljoonaa euroa. Kustannusarvio sisältää rakentamisen kustannukset. Ylläpidolle ja purkamiselle laaditaan erillinen kustannusarvio.
Maanomistajat, kiinteistöt, tiestö
Tällä hetkellä aidan linjaus sijoittuu kokonaan Väyläviraston hallinnoimille tie- ja rata-alueille, joten se ei ulotu yksityisille tieosuuksille. Linjaus voi vielä tarkentua tautitilanteen ja toteutussuunnittelun myötä. Ruokavirasto on yhteydessä maanomistajiin, jos rakentaminen sitä edellyttää. Tavoitteena on silloin löytää yhdessä ratkaisut, joissa huomioidaan maanomistajien tarpeet ja alueen muu käyttö.
Aitalinja sijoitetaan kokonaan Väyläviraston hallinnoimalle tie- ja rata-alueelle, joten se ei ulotu viereisille kiinteistöille. Maantiellä aita sijoitetaan tiealueen reunaan siten, että ojat ja rummut säilyvät toimivina. Liittymäkohdat tarkastellaan tapauskohtaisesti, mutta lähtökohtana on, että aitaa ei rakenneta pihapiireihin. Metsätiet, yksityistiet ja pihatiet säilyvät käytössä: harvoin käytetyt metsäautotiet ja peltoliittymät varustetaan portilla ja muissa kohdissa tie jää auki ja sähkö viedään tien ali maakaapelilla.
Aitaan rakennetaan portteja ja kulkupaikkoja alueiden käytön tarpeiden mukaan. Suunnitelmissa on rakentaa noin 50 porttikohtaa ja noin 200 aukkokohtaa. Tarkat sijainnit päätetään suunnittelun edetessä.
Ulkoilu
Tavoitteena on, että ulkoiluun ja vapaa-ajan viettoon aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. Ulkoilureittien, teiden ja muiden kulkuyhteyksien jatkuvuus pyritään turvaamaan porttien ja kulkupaikkojen avulla.
Aitaa ei saa ylittää sähkölankojen kohdalta eikä sen yli saa kiivetä, koska se aiheuttaa sähköiskun. Aidan yhteyteen rakennetaan turvallista kulkua varten portteja ja muita läpikulkupaikkoja tarvittaviin kohtiin. Luonnossa liikkuvien tulee käyttää näitä kulkureittejä aidan toiselle puolelle mennessä. Porttien huolellinen sulkeminen on tärkeää aidan toiminnan varmistamiseksi.
Turvallisuuden vuoksi aidan läheisyydessä tulee noudattaa annettuja ohjeita ja opasteita.
Turvallisuus
Aita on sähköistetty, joten siihen koskeminen aiheuttaa sähköiskun. Sähköaidassa käytettävän paimenen on täytettävä sille asetetut turvallisuusvaatimukset, ja isku on lyhytkestoinen. Aitaa ei kuitenkaan tule koskettaa.
Erityistä varovaisuutta tulee noudattaa lasten sekä henkilöiden, joilla on sydämentahdistin tai muu sähköinen lääkinnällinen laite. Aita varustetaan varoituskylteillä, ja sen turvallisuus huomioidaan suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa.
Kosketus sähköaitaan aiheuttaa sähköiskun myös lemmikille. Tämän vuoksi lemmikit tulee pitää hallinnassa aidan läheisyydessä.
Luonto
Hankkeessa huomioidaan luonnonsuojelulainsäädännön vaatimukset. Aidan vaikutukset esimerkiksi liito-oravaan ja kirjoverkkoperhoseen arvioidaan suunnittelun yhteydessä.
Sähköaita on suunniteltu ensisijaisesti villisikojen liikkumisen rajoittamiseen. Väliaikaisen sähköaidan arvioidaan olevan muille eläinlajeille läpäisevä: pienet eläimet pääsevät aidan ali ja isot, esimerkiksi hirvieläimet, aidan yli.
Hankkeen suunnittelussa huomioidaan muun muassa ympäristövaikutusten arviointia koskeva lainsäädäntö, luonnonsuojelulaki, muinaismuistolaki ja vesilaki.